217. Ryhmän ohjaajan muistilista

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Laaditaan yhteinen kuvaus sitä, mihin tukioppilaiden tulee kiinnittää huomiota ryhmän ohjaamisessa, ja ideoidaan hyvää yhteishenkeä lisäävää toimintaa.

Tila

Ryhmätyöskentelyn ja yhteisen keskustelun mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Kyniä, paperia, fläppi- tai valkotaulu, Ryhmän ohjaajan muistilista.

Kesto

15-45 min.

OhjaaminenRyhmän dynamiikkaRyhmäytyminen
7 - 9 luokatToinen aste

Liitteet

  1. Pyydä aluksi jokaista palauttamaan mieleensä yksi onnistunut ryhmätilanne, jossa ryhmän toiminta on tuntunut mukavalta, ja yksi pieleen mennyt tai epäonnistunut tilanne, jossa ryhmä ei ole toiminut tai itse ei ole tuntenut oloaan ryhmässä hyväksi. Tilanteet voivat liittyä esimerkiksi tukioppilastoimintaan, kouluun, harrastukseen tai vaikka nettiyhteisöihin.
  2. Tämän jälkeen muodostetaan satunnaisesti neljän hengen pienryhmät. Ryhmäläiset kertovat toisilleen itselle mieleen tulleet hyvät ja huonot kokemukset. Mikä teki ryhmän toiminnasta miellyttävän tai epämukavan?, Miten ohjaaja toimi?, Millaisia sääntöjä ryhmässä oli?
  3. Osallistujien omien kokemusten jakamisen jälkeen jaa pienryhmille monistepohjat, joiden avulla he lähtevät pohtimaan, millaisia ohjeita ryhmän ohjaajalle he voisivat laatia. Ohjeiden on tarkoitus auttaa ryhmää ohjaavaa henkilöä, aikuista tai tukioppilasta, huomaamaan pieniä oman ryhmän toimintaa tukevia asioita. Pohdinnan apuna käytetään aluksi jaettuja ryhmäläisten huomioita onnistuneista ja epäonnistuneista ryhmätilanteista.
  4. Kun kaikki ryhmät ovat laatineet omat ohjeensa monisteisiin, esitellään ne muille.
  5. Ryhmien tuotoksista laaditaan koko tukioppilasryhmän yhteinen ryhmän ohjaajan muistilista erilaisten tapahtumien ja kummituntien ohjaamisen tueksi. Lopuksi ideoidaan yhdessä, millaista toimintaa tukioppilaat voisivat järjestää hyvän yhteishengen lisäämiseksi.

Taustaa

Ryhmän turvallisuuden tukeminen

Ryhmässä on aina erilaisia yksilöitä, joiden toimintatavat ja motivaatio vaihtelevat. Kun pyritään hyvää yhteishenkeä lisäävään ja positiivista ilmapiiriä luovaan toimintaan, on tärkeää pohtia toimintaa ja sen ohjaamista erityisesti turvallisuuden tunteen syntymisen kannalta.

Ennakoitavuus edistää ryhmässä turvallisuuden tunnetta. On tärkeää, että leikki ja sen ohjeet selitetään selkeästi kaikille, jotta kenenkään ei tarvitse jännittää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja joudunko tekemään jotain noloa.

Osallistujat motivoituvat paremmin, kun he tietävät, mihin kyseisellä pelillä, leikillä, toiminnalla tai harjoituksella pyritään. Myös ohjeet pitäisi antaa selkeästi, ettei kenenkään tarvitse pohtia, onko ymmärtänyt asian oikein.

Usein ryhmää ohjaamaan innostuvat ne henkilöt, jotka itse pitävät yhdessä tekemisestä ja aktiivisesta toiminnasta. On hyvä pysähtyä miettimään, miltä toiminta tuntuu osallistujasta, jolle ryhmässä toimiminen tai esillä oleminen ei ole yhtä mieluisaa.  Heille voi miettiä vaihtoehtoisia rooleja: joku voi olla vaikka ajanottaja, sääntöjen noudattamista valvova tuomari tai ryhmien
yhteistoimintaa arvioiva tarkkailija. Tärkeää on, että jokainen kokisi kuitenkin olevansa osa porukkaa.

Yhteiset säännöt lisäävät turvallisuuden tunnetta ja työskentelyn sujuvuutta. Säännöt ovat myös ohjaajalle työkalu. Niihin voi palata, jos joku osallistujista ei toimi ryhmän sääntöjen mukaan. Yhteisesti sovitut säännöt myös sitouttavat osallistujia toimimaan. Sääntöjä sopiessa on hyvä keskustella siitä, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Aikuisen on hyvä olla saatavilla haastavien tilanteiden varalta.