410. Tervetuloa mukaan!

400. Mediakasvatus

Tehtävä

Pohditaan, millaiset asiat saavat tuntemaan olon tervetulleeksi reaali- ja verkkomaailman yhteisöissä.

Tila

Luokkatila, joka mahdollistaa pienryhmätyöskentelyn.

Tarvikkeet

Paperia ja kyniä muistiinpanojen tekemiseen.

Kesto

15-45 min.

RyhmäytyminenYhteisöllisyys
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Pohtikaa aluksi, millaisiin yhteisöihin oppilaat kuuluvat (esimerkiksi luokka, perhe, sosiaalisen median yhteisöt). Jaa tämän jälkeen osallistujat noin viiden hengen ryhmiin. Ohjeista puolet ryhmistä muistelemaan tilanteita, joissa he ovat tunteneet olonsa tervetulleiksi joissakin reaalimaailman yhteisöissä. Pyydä muita ryhmiä pohtimaan tilanteita, joissa he ovat tunteneet itsensä tervetulleiksi nettiyhteisöihin. Pyydä ryhmiä pohtimaan ja kirjaamaan ylös, mitkä tekijät saivat olon tuntumaan tervetulleelta näissä tilanteissa.

Ohjeista ryhmiä muodostamaan still-kuva valitsemastaan tilanteesta. Yksi ryhmän jäsen toimii kertojana ja selostaa kuvan tapahtuman sekä kertoo mikä siinä kuvastaa tekijöitä, jotka ovat tärkeitä itsensä tervetulleeksi kokemisen kannalta. Muut ryhmät voivat yrittää tulkita kuvaa, kuten taidenäyttelyssä ennen kertojan puheenvuoroa. Voitte hyödyntää myös muita esittämisen tapoja, esimerkiksi tarinan kerronta ja näytelmä ovat hyvä keinoja.

Purkakaa tehtävä pohtimalla reaalimaailman ja nettimaailman yhteisöjen eroja itsensä kokemisessa tervetulleeksi. Onko näissä samoja elementtejä? Kummassa on helpompi kokea itsensä tervetulleeksi uuteen ryhmään? Miettikää yhdessä myös yhteisöllisyyden tunteen merkitystä ja sen luomista erilaisissa ryhmissä, kun ryhmän kokoonpano muuttuu. Mikä on ensivaikutelman ja tervetulleeksi tulemisen merkitys itselle uuteen ryhmään tullessa? Entä ryhmähengen luomisessa?

Taustaa

Turvallinen ryhmä edistää oppimista

Yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen on tärkeää kasvavalle nuorelle. Jotta johonkin yhteisöön voi syntyä yhteisöllisyyden tunnetta, on sen jäsenten voitava kokea itsensä tervetulleiksi ja tunnettava olonsa turvalliseksi.

Turvallisen ryhmän jäsenet tietävät, että heidät hyväksytään ryhmään omana itsenään. Turvallisessa ryhmässä pyritään minimoimaan jäsenten minuutta uhkaavat tekijät, jotka voisivat saada jäsenet kokemaan pelkoa, häpeää tai arvottomuuden tunnetta. Turvallisessa ryhmässä itsetunto vahvistuu. Turvallisen ryhmän luomiseksi tutustumiselle ja ihmisten kohtaamiselle tulee antaa aikaa. Ryhmän muodostamista voidaan kutsua myös ryhmäyttämiseksi. Ryhmäyttäminen on prosessi, jossa kehitetään tietoisesti ryhmän jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja viihtymistä.

Ryhmäyttäminen on usein tarpeen, kun joukko nuoria aloittaa yhdessä opiskelun. Turvallisen ryhmän muodostumiseen tulisi myös panostaa aina, kun uusi jäsen muuttaa ryhmän kokoonpanoa tai kun ryhmässä esiintyy ristiriitoja. Ryhmäyttäminen ja oman ryhmän tunteminen auttaa sopeutumaan oppimisympäristöön ja poistaa jännitystä. Luottamuksellisen ilmapiirin vallitessa ryhmän jäsenten keskittyminen voi suuntautua oppimiseen. Turvallinen ryhmä edistääkin osallistujien oppimista ja keskittymistä olennaiseen.

Kerro osallistujille

  • Turvallisessa ryhmässä yksilön itsetunto vahvistuu ja hän uskaltaa alkaa ajatella myös muiden ryhmäläisten parasta.
  • Turvallinen ryhmä tukee jäsentensä oppimista poistamalla jännitystä ja muita yksilön minuutta uhkaavia tekijöitä, jolloin keskittyminen voi suuntautua itsestä uuden oppimiseen.
  • Ryhmäyttäminen ja oman ryhmän tunteminen auttaa sopeutumaan ympäristöön ja edistää turvallisen ryhmän muodostumista.
  • Tukioppilaat voivat edistää koulunsa oppilaiden ryhmäytymistä monin tavoin. Tervehtiminen, yksinäisen oppilaan pyytäminen mukaan yhteiseen toimintaan ja muille jutteleminen luontevissa arkisissa tilanteissa on osa tukioppilaiden toimintaa ja vertaistukea.

 

Lähteet: Aalto M. (2000): Ryppäästä ryhmäksi. Tammerpaino Oy. Pihlaja K. & Snellman-Aittola M. (2013): Ryhmää rakentamassa. MLL.