MLL-kysely: 83 % kokee, että mielenterveyshuolet vaikuttavat päätökseen haluaako vanhemmaksi
Syntyvyyden laskuun Suomessa on etsitty syitä yhtäällä perhepolitiikasta; etuuksien ja palvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä toisaalla talousnäkymien epävarmuudesta ja yhteiskuntia ravisuttelevista kriiseistä. MLL:n Haluanko vanhemmaksi -palvelun kyselyssä mielenterveyteen liittyvät huolet nousivat merkittävästi esille vanhemmuutta pohdittaessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Haluanko Vanhemmaksi –sivuston kyselyssä syksyllä 2023 sivuston kävijöiltä kysyttiin Vaikuttavatko mielenterveyshuolet päätöksentekoosi vanhemmuudesta? Vastauksia kyselyyn tuli 1368 kappaletta, joista useampi kuin viisi kuudesta vastanneesta (83 %) koki, että mielenterveyshuolet vaikuttavat päätökseen haluaako vanhemmaksi.
Iso osa palvelun käyttäjistä pohtii vanhemmaksi ryhtymistä lapsen edun kautta. Osaa huolettaa se, miten omat terveydelliset haasteet saattaisivat vaikuttaa lapseen tai se, millainen vanhempi itse pystyisi olemaan. Joidenkin taustalla painavat huolet mielenterveydestä. Yhteydenottajat pohtivat oman taipumuksen periytyvyyttä sekä sitä, onko oikeutta haaveilla lapsesta, jos riskinä olisi, että lapsi joutuisi kärsimään samoista asioista.
– Haluanko vanhemmaksi -palvelun anonyymissä nettikirjepalvelussa mielenterveyteen liittyvät huolet ovat kuuluneet mm. siinä, että pelätään omien taipumusten periytyvän, voimavarojen loppuvan tai muiden tuomitsevan lapsitoiveet. Osalla vanhemmuutta pohtivista on taustallaan vaikeita kokemuksia, toteaa suunnittelija Heini Björk.
Omassa lapsuuden perheessä on voinut tapahtua traagisia asioita, mutta myös kroonisen koulukiusaamisen uhriksi joutuminen voi vaikuttaa aikuisiän päätöksiin. Osa pohtiikin, uskaltaako tehdä lapsen, jos riskinä on, että kokemukset, joista selviämiseen itsellä on mennyt suuri osa aikuisiästä, toistuisivat omalla lapsella.
Toisilla ei ole montaakaan myönteistä muistikuvaa omasta lapsuudesta. Pohdinnoissa kuuluu huoli ja pelko siitä, miten osata ja kyetä antaa rakkautta ja huolenpitoa, jota ei ole itse osakseen saanut.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista (42 %) koki mielenterveyshuolien vaikuttavan siihen, että pelkää ettei selviydy lapsiarjesta. Osa oli kokenut työuupumuksen, masennuksen tai kärsi unettomuudesta ja pohti perhearjen kuormittavuutta. Pelättiin myös yksinjäämistä ja pohdittiin tuen ja tukiverkon puuttumista uudella paikkakunnalla. Samat huolenaiheet nousevat toistuvasti esille myös Haluanko vanhemmaksi -palvelun nettikirjeissä ja keskustelupalstalla.
THL:n uusimpien tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa syntyi lähes 45 200 lasta, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna.
– Kun mietitään keinoja syntyvyyden laskun pysäyttämiseen, tulisi huomioida myös ihmisten omien lapsuuskokemusten merkitys. Omia vaikeita kokemuksia ei haluta toistaa ja tähän tarvitaan apua. Terapiapalvelujen saavutettavuus ja laatu olisi taattava, mutta vielä tärkeämpää on, että ongelmiin puututaan niitä ennaltaehkäisten eikä jälkikäteen korjaten. Sen vuoksi panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on tärkeää tässä ja nyt, toteaa MLL:n Auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.
Lapsettomien aikuisten tulevaisuuspohdintaa kuullakseen ja tukeakseen MLL perusti vuonna 2021 Haluanko vanhemmaksi -sivuston, jonka tavoitteena on tarjota lapsettomille aikuisille neutraalia tietoa, vertaistukea sekä ammattilaisen keskusteluapua tulevaisuuden suunnitteluun. Sivusto on ollut suosittu ja sen sisältöjä on luettu tähän mennessä yli 90 000 kertaa.
Viikolla 47, 19. – 26..11.2023, vietetään Mielenterveysviikkoa. Kyselyn tuloksilla halutaan muistuttaa, että vanhemmuuden pohdinta on monisyinen asia, jossa myös nuorten aikuisten mielenterveyshuolet tulee huomioida.
- Heini Björk, suunnittelija, Vanhempainnetti, heini.bjork@mll.fi, 050 3133 547
- Tatjana Pajamäki, Auttavien puhelinten ja digipalvelujen päällikkö, tatjana.pajamaki@mll.fi, puh. 050 5624 299