Siirry sisältöön
Koristeellinen

MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -mallista tutkitusti apua isille

Tuore tutkimus osoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämän Vahvuutta vanhemmuuteen -pienryhmämallin auttaneen vanhempia monin tavoin. Isät hyötyivät erityisesti toisiltaan saamastaan tuesta ja oman lapsensa paremmasta ymmärryksestä. MLL muistuttaa korona-ajan tuoneen vanhemmuuteen suuria haasteita. Liitto tarjoaa kaikille vanhemmille kynnyksetöntä tukea sekä auttavassa puhelimessa, chatissä ja nettipalveluissa että perhekahviloissa joka puolella Suomea.

– Lapsen ymmärtäminen on lapsen myönteiselle kehitykselle tärkeää. Helsingin yliopistossa tehty tuore tutkimus* osoittaa, että kunnissa hyödynnetyt, MLL:n kehittämät Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmämallit tarjoavat vanhemmille sekä sosiaalista että vanhemmuutta ja lapsen kehitystä vahvistavaa tukea, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton erityissuunnittelija Johanna Sourander. Sourander on yksi ryhmän tutkijoista.

Tämän vuoden maaliskuussa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisen lapsensa saaneiden isien ja äitien kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä. Perheet osallistuivat ryhmään vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Ryhmiä ohjasivat kuntien ammattilaiset, erityisesti neuvoloiden terveydenhoitajat, ja ryhmät oli suunnattu matalan kynnyksen tukimuotona kaikille ensimmäisen vauvansa saaneille perheille.- Vahva kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että vanhemman riittävän hyvä mentalisaatiokyky on keskeinen tekijä lapsen myönteisen kehityksen ja turvallisen lapsi-vanhempi-suhteen kannalta, sanoo Sourander.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan vanhemman kykyä ja halua pohtia lapsen kokemusta ja tarpeita erilaisissa arjen tilanteissa. Mentalisaatiosta on kyse esimerkiksi silloin, kun taaperoikäinen lapsi vastustaa pukeutumista tunnekuohun vallassa ja vanhempi pohtii mielessään, millaisia ajatuksia tai tarpeita lapsen käytöksen taustalla voi olla. Mentalisaatiokyvyn avulla vanhempi voi tunnistaa myös oman mielensä sisältöjä ja auttaa itseään pysymään rauhallisena haastavissa tilanteissa.

­-Hyvinvoinnin perusta luodaan varhaislapsuudessa, joten tämän elämänvaiheen tukeminen on kriittisen tärkeää. Isänpäivän alla muistutamme, että isillä on oikeus saada tukea. Yksin ei tarvitse pärjätä. Moni nykyisä osaakin sitä pyytää, sanoo Sourander.

Korona-aika on tuonut MLL:n auttaviin puhelin- ja nettipalveluihin ennätysmäärän yhteydenottoja.** Vanhemmilta ovat puuttuneet peilauspinta ja tapaamiset toisten vanhempien ja päiväkoti- ja kouluhenkilökunnan kanssa. Vanhempainpuhelimen puheluissa ja chateissa kaivataan vastauksia yksinäisiin ”olenko toiminut vanhempana oikein?” -pohdintoihin.

Yksinäisyys – etenkin yksinhuoltajaperheissä – on Vanhempainpuhelimen ja chatin tilastojen mukaan syventynyt korona-aikana. Lukuisissa yhteydenotoissa vanhempi kertoo, ettei ole saanut apua miltään taholta. Myös parisuhdehuolet ja aikuisten väliset ristiriidat ja erotilanteet näkyvät. Taustalta löytyy usein emotionaalinen yksinäisyys.

Koronan jälkimainingeissa vanhemmilla on erityisen suuri tarve kohtaamisiin. MLL:n noin 600 perhekahvilaa ovat auenneet koronan jäljiltä vasta tänä syksynä, jolloin isät ja äidit ovat jälleen voineet tavata, iloita, tukea toisiaan ja saada ohjelmaa päiviinsä. Kahviloiden lisäksi MLL tukee vanhempia muun muassa Vanhempainnetissä, -puhelimessa ja -chatissa, kirjepalvelussa sekä kouluttamalla neuvoloiden ja kasvatuksen ammattilaisia.

Vanhempainpuhelimen numero on 0800 92277. Chat-palvelu päivystää osoitteessa mll.fi/vanhemmille ma klo 10–13, ti klo 10–13, to klo 17–20 ja pe klo 10–13.

 

*Journal of Infant, Childhood an Adolescent Psychotherapy 3/2021, Sourander, Laakso, Kalland, linkki sivun alareunassa

**2063 kpl vastattua puhelu-, chat- tai nettikirjeyhteydenottoa 2020, 1784 kpl /2019.

MLL ja Folkhälsan ovat kehittäneet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallia ja kouluttaneet perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ryhmien ohjaajiksi jo kymmenen vuoden ajan. Se on ollut käytössä kymmenissä kunnissa. Kehittämistyön alkuvaiheessa perheryhmät suunnattiin ennaltaehkäisevänä tukimuotona ensimmäisen lapsensa saaneille perheille. Sittemmin MLL on kehittänyt taaperoikäisten ja leikki-ikäisten lasten vanhemmille suunnatun Lapsi mielessä -vanhempainryhmämallin. Vuodesta 2015 ryhmätoimintaa ja siihen liittyvää ryhmänohjaajakoulutusta on kohdennettu myös perheille, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Toimintaa rahoittaa STEA.

Aiheeseen liittyvät

Ota yhteyttä

Johanna Sourander

erityisasiantuntija

johanna.sourander(at)mll.fi
050 4756 537

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös