Siirry sisältöön

Kiusaamisen vastaisessa työssä tärkeää on yhteinen päämäärä

Suomessa perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet velvoittavat kouluja systemaattiseen kiusaamisen vastaiseen työhön. Kouluille on tarjolla erilaisia valmiita toimintaohjelmia ja menetelmiä kiusaamisen vastaisen työn toteuttamiseksi. Opetuksen järjestäjät ja koulut valitsevat, millaisia menetelmiä ne ottavat käyttöönsä kiusaamisen vastaisen työn tueksi ja miten näitä sovelletaan.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa arvioinnin kiusaamisen vastaisista menetelmistä. Menetelmiä on arvioitu niiden käytettävyyden, juurrutettavuuden ja tuloksellisuuden perusteella. Arvioinnissa havaitsimme joitakin avaintekijöitä, jotka lisäävät kiusaamisen vastaisten menetelmien toimivuutta. Näitä olivat sitoutunut henkilöstö, oppilaiden osallisuuden ja roolin huomioiminen sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Kouluille menetelmän käytössä on tärkeää se, että menetelmä sopii oman kouluyhteisön arvoihin ja tukee niitä tavoitteita, joita omassa koulussa on asetettu kiusaamisen vastaiselle työlle. Helppokäyttöiset toimintamallit ja ohjeet, jotka on helppo omaksua ja ottaa osaksi jokapäiväistä kouluarkea, ovat arviointimme mukaan menetelmän käytettävyyden kannalta ensisijaisen tärkeitä.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta on oleellista, että koko koulun henkilöstö on sitoutunut toimintaan ja toimii yhtenäisellä tavalla kiusaamisen vastaisessa työssä. Jos menetelmän käytöstä vastaa koulussa vain muutama aktiivinen henkilöstön edustaja, ei toiminta juurru osaksi koko kouluyhteisön toimintatapoja. Tämä voi siten vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta.

Monet kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat olleet kouluissa käytössä jo pitkään, jolloin niistä on tullut osa koulun arkea. Menetelmän pitkäaikainen käyttö kertoo omalta osaltaan siihen sitoutumisesta, mutta samalla se voi johtaa siihen, ettei toimintaa muisteta arvioida ja kehittää, vaan sitä toteutetaan vanhojen kaavojen mukaan.

Kiusaamisen vastaisen työn ja erityisesti ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää ajoittain pohtia myös kriittisesti omaa toimintaa ja miettiä, toimivatko nykyiset mallit siten kuin niiden halutaan toimivan vai voitaisiinko jotain vielä kehittää. Toiminnan kehittämisessä on tärkeä kuulla myös oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä. Arviointimme mukaan 40 % oppilaista ja lähes yhtä suuri osuus huoltajista haluaisi olla aktiivisemmin mukana koulun kiusaamisen vastaisessa työssä.

Toimivan menetelmän tulokset näkyvät parhaimmillaan suoraan koulujen arjessa. Oppilaiden osallisuus on koulun kiusaamisen vastaisessa työssä tärkeää, sillä kiusaaminen liittyy oppilaiden keskuudessa vallitseviin epävirallisiin normeihin sekä vuorovaikutussuhteisiin – tekijöihin, joista ensisijainen tieto löytyy nimenomaan oppilailta itseltään.

On tärkeä huomioida, että merkittävä osa kiusaamisesta jää koulun aikuisilta piiloon. Oppilailla on oltava riittävästi tietoa siitä, miten koulussa toimitaan kiusaamistilanteissa, jotta he uskaltavat tuoda näkemäänsä tai kokemaansa kiusaamista aikuisten tietoon. Esimerkiksi ryhmästä ulos sulkeminen tai nettikiusaaminen ovat yleisiä kiusaamisen muotoja, jotka eivät aina tule aikuisten tietoon. Kiusaamisen ehkäisemisessä ja menetelmien kehittämisessä onkin tärkeää huomioida kiusaamisen erilaiset ilmenemismuodot.

Tukioppilastoiminta oli yksi arvioinnissa mukana olleista menetelmistä, ja sille on muodostunut monessa koulussa jo pitkät perinteet. Arvioinnissa havaittiin, että niissä kouluissa, joissa tukioppilastoiminnalla nähtiin olevan merkittävä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, arvioitiin toiminta merkityksellisemmäksi sekä koulun kiusaamista ehkäisevässä työssä että koulun hyvinvointityössä.

Tukioppilastoiminta nähtiin ennen kaikkea mahdollisuutena antaa oppilaille aktiivinen rooli koulun yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamisessa. Mielestäni tukioppilaiden järjestämä toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, johon oppilaiden on helppo osallistua.

Arvioinnin mukaan ne oppilaat, jotka tunsivat oman koulunsa tukioppilaat, osallistuivat myös aktiivisemmin näiden järjestämään toimintaan sekä kokivat tukioppilastoiminnan merkityksen koulussaan tärkeämmäksi kuin ne oppilaat, jotka eivät tienneet, ketkä koulussa ovat tukioppilaita. Jotta tukioppilastoiminta olisi oppilaille helposti lähestyttävää ja toimisi siten myös kiusaamista ennaltaehkäisevänä työnä, on toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää tehdä sitä oppilaille näkyväksi.

Blogiteksti pohjautuu Karvin toteuttamaan kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointiin 

Tervetuloa kuulemaan lisää Educaan lauantaina 28.1.2023 klo 13 – 14 paneeliimme ”Että kaikilla olis koulussa hyvä olla”. Paneelissa kouluyhteisön edustajat rehtorista tukioppilaisiin keskustelevat, miten tukioppilastoiminnan avulla ehkäistä kiusaamista. Kirjoittaja, Karvin arviointiasiantuntija Niina Rumpu on yksi panelisteista.

Niina Rumpu

Niina Rumpu

arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Blogi on MLL:n vieraskynä-kirjoittajan ja liittyy paneeliin Me huolehditaan siitä, että kaikilla olis koulussa hyvä olla Educa 2023 -tapahtumassa.

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös