Siirry sisältöön
Lapsemme-lehden kuva, EI JULKAISTA MUUSSA YHTEYDESSÄ.

Eläimet ovat Tampereen Tuulin ja Tyynin yhteinen juttu

Tuuli Lamponen, 44, Tampere
– Tyyni toivoo kovasti koiraa, ja välillä meillä on hoitokoira. Sen kanssa Tyyni on vastuuntuntoinen: herää aamulla ajoissa viemään koiraa ulos eikä tarvitse juuri apuja koiran hoidossa.

Tyyni harrastaa voimistelua ja pianonsoittoa sekä käy kuvataidekoulussa. Alusta asti hän on ollut harrastuksissaan tosi itsenäinen. En kovasti painosta esimerkiksi soittoläksyjen pariin, joten tuntuu kivalta, kun oma-aloitteista intoa löytyy. Opettajan mukaan Tyyni olisi ansainnut kannustinstipendin, sillä hän on tänä vuonna panostanut harjoitteluun. Alkuvuodesta Tyyni päätti soittaa joka päivä edes vartin.

Tyyni on tasainen ja rauhallinen persoona. Murrosiän kynnyksellä oma tahto alkaa näkyä enemmän, kuten kuuluukin.

Olen iloinen ja ylpeä siitä, miten Tyyni on oma itsensä kaikissa tilanteissa. Hän osaa olla luonteva ja avoin eikä yritä olla muuta kuin on. Kaverit luottavat häneen: tiedetään, ettei hän kerro salaisuuksia eteenpäin tai puhu pahaa.

Tyynillä riittää hermo pikkusisarusten kanssa. Hän on hyvä varaäiti nuorimmalle, jos olen reissussa.

Olen oppinut Tyyniltä kärsivällisyyttä. Olen huomannut, miten tärkeää on olla läsnä ja huomioida vain, mitä siinä hetkessä tapahtuu. Tyyniltä haluaisin vielä oppia käsilläseisonnan.

Tyyni Lamponen, 11
– Kun kysyn, voidaanko ottaa koira, äiti joskus sanoo joo. Tykkäämme eläimistä, ja meidän yhteinen juttu on ratsastus. Käymme tallilla ehkä kolme kertaa vuodessa. Äiti auttaa harjaamisessa ja on näyttänyt, miten kaviot puhdistetaan. Äiti osaa hyvin olla eläinten kanssa. Etenkin hevosen kanssa pitää olla tosi rauhallinen, jottei hevonen hermostu.

Äidiltä saa kysyä aina, jos jokin mietityttää. Voin puhua hänelle aika avoimesti. Äiti auttaa aina, kun tarvitsen apua. Keväällä innostuin leipomaan pizzaa ja keksejä, ja äiti auttoi mittayksiköissä. Pari kertaa ehti kyllä mennä pieleen: jauhoja tuli liikaa tai leivinjauhetta liian vähän.

Nuorempana äiti soitti pianoa. Joskus tuntuu hankalalta, kun matalasta nuotista pompataan tosi korkealle ylös, ja minulle voi silloin tulla laskuvirhe. Silloin äiti auttaa löytämään oikeat sävelet.

Äiti on tosi hyvä kirjoittamaan. Haluaisin oppia häneltä enemmän erilaisia sanoja, joita voisin käyttää teksteissä.

Juttu on julkaistu Lapsemme-lehden 4/2020 Kainalossa-palstalla.

Anu Kylvén

Kirjoittaja

Liisa Mäkinen

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Kainalossa-sarjan aiempia juttuja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös