Lasten uutisista, hyvää päivää!

Lapsille julkaistaan omia uutisia enemmän kuin koskaan ennen. Moni lukee niitä myös paperilehdistä.

Suomalaislasten mediankäyttö alkaa itsenäistyä 7-vuotiaana, kun he usein saavat ensimmäisen oman älykännykkänsä koulunkäynnin alkaessa. Siitä lähtien monilla on käsissään netin rajattomat sisällöt.

Suomessa lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt viime vuosikymmenen aikana PISA- ja PIRLS-tutkimusten perusteella. Myös lasten asenne lukemiseen on muuttunut: se kiinnostaa yhä harvempaa.

Kasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan lukutaidosta ja lukemisen ymmärtämisestä.

Samaan aikaan valeuutisten yleistyminen medioissa hämärtää tiedonvälitystä. Nykylapset elävät uutisvirran pyörteissä. Sanomalehtien liiton teettämän tutkimuksen mukaan yksi viidestä yläkouluikäisestä törmää verkossa säännöllisesti valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon.

Huoli medialukutaidosta

Viime vuosina suomalaiset mediatalot ovat vastanneet huoleen lasten lukutaidosta ja mediankäytöstä tuottamalla uutisia alakouluikäisille.

Helsingin Sanomat perusti viitisen vuotta sitten HS Lasten uutiset -konseptin, johon on kuulunut lasten omia viikoittaisia uutissivuja osana peruslehteä sekä lasten uutislähetys nettiin, televisioon ja sosiaaliseen mediaan. Viime syksynä Sanoma julkaisi HS Lasten uutiset -printtilehden, joka on erikseen tilattava lasten sanomalehti.

A-lehdet toteutti vuonna 2019 Apu Juniori -aikakauslehden, joka on kahdesti kuukaudessa ilmestyvä lasten tiede- ja ajankohtaisjulkaisu. Lisäksi Hufvudstadsbladet perusti viime syksynä HBL Juniorin, joka on ruotsinkielinen uutislehti lapsille.

Myös Yleisradio aloitti kaksi kertaa viikossa netissä ja sosiaalisessa mediassa ilmestyvän Yle Mix -uutiskonseptin elokuussa 2020. Kohderyhmänä ovat 7–13-vuotiaat, ja videoita jaetaan YLE Areenan lisäksi YouTubessa ja TikTokissa.

Suomalaiset mediatalot ovat ottaneet esimerkkiä muun muassa Ruotsin ja Norjan lastenmedioista, ja julkaisuja on suunniteltu yhteistyössä lasten ja opettajien kanssa. Lähtökohtana on ollut halu tuottaa journalistisin perustein toteutettua, faktapohjaista tietoa kohderyhmälle.

Lapset asiantuntijoina

HS Lasten uutiset seuraa aikuisten sanomalehden rakennetta: sisältönä on ajankohtaistapahtumia Suomesta ja maailmalta, urheilua, kulttuuria ja sarjakuvia. Mukana ovat myös jo klassikoksi muodostuneet lasten tiedekysymykset. Uutisissa on seurattu niin aikuisten lehdestä tuttuja otsikoita, kuten USA:n presidentinvaaleja ja koronatilannetta, kuin lasten arjen tärkeitä asioita, kuten harrastuksia ja peliuutuuksia.

– Lasten uutinen voi olla sama kuin aikuisten, mutta lapsille asiat kerrotaan ikätasoisesti konkreettisemman kielen ja vertauskuvien kautta. Haastateltavat ovat aikuisten sijasta useimmiten lapsia, kertoo HS Lasten uutisten esimies Fanny Fröman.

Erityistä on, että lapset pääsevät esille asiantuntijoina tai lapset voivat itse haastatella asiantuntijaa. HS Lasten uutisissa 9-vuotias reportteri haastatteli presidentti Sauli Niinistöä, ja Apu Juniori julkaisee lasten tekemiä kirja-, peli-, näyttely- ja elokuva-arvioita.

– Haluamme tehdä maailmasta lapsille ymmärrettävää ja kannustaa heitä itsenäiseen ajatteluun ja mielipiteen ilmaisuun, kertoo Apu Juniorin vastaava tuottaja Elisa Miinin.

Yle Mixin uutiset käsittelevät syventävästi yhtä aihetta kerrallaan. Videoita juontavat nuoret aikuiset ja haastateltavat ovat pääosin lapsia. Aiheita ovat olleet vaikkapa lasten raha-asiat, somen turvallisuus tai ilmastonmuutos.

– Asiakastutkimuksen perusteella tiedämme, että lapset innostuvat jutuista, joissa heidän ikäisensä pääsevät kertomaan mielipiteensä ja näyttämään osaamistaan, kertoo sisältöpäällikkö Kirsi Teräväinen Yle Uutisista.

Vuorovaikutteisuus on lasten medioille tärkeää. Yle Mixin tekijät vastaavat lasten kysymyksiin myös TikTokissa, vaikka palvelun ikäraja, 13 vuotta, ylittää pääosin ohjelman kohderyhmän iän. Käytännössä lapset voivat kirjautua helposti YouTubeen ja TikTokiin esittämällä ikäistään vanhempaa.

– Julkisen palvelun toimijana haluamme tuoda vastuullisesti tuotettua sisältöä sosiaaliseen mediaan, jossa iso osa lapsia joka tapauksessa viettää aikaa, kertoo Teräväinen.

Valeuutisten vaara

Valeuutisia eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa uutisointia on käsitelty viime vuosina kouluopetuksessa, mutta mediakasvatuksen haasteena on disinformaation monipuolistuminen ja ammattimaisempi tuotanto. Niin lasten kuin aikuistenkin on yhä vaikeampaa erottaa valeuutiset oikeista uutisista.

– Vaikka lasten tekniset taidot ovat kasvaneet, he eivät välttämättä tunnista median sisältöjä. Tarve taustoittaville ja faktoihin perustuville lasten uutisille on suuri, sanoo Mediakasvatusseuran vt. toiminnanjohtaja Christa Prusskij.

Uutismedian liitto tuottaa materiaalia journalismikasvatukseen, minkä puitteissa lähdekritiikin vaikeus on havaittu.

– Lasten oikeus saada luotettavaa tietoa on tärkeää demokratian kannalta. Medialukutaitoon pitää aktiivisesti satsata, huomioi mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta.

Mediakasvattajat tervehtivät etenkin lasten printtimedian paluuta ilolla, sillä paperilehti tarjoaa hyvää vastapainoa ruutuajalle.

Lasten palaute omille uutisille on innostunutta. Tekijät ovat saaneet kuulla, että lapset jopa rakastavat uutisia!


Näin meillä  

Uutiset kiinnostavat minua, ja niitä tulee vastaan joka päivä. Aikuisten uutisia on joskus vaikea ymmärtää, koska niissä on vaikeita sanoja ja ilmaisuja. Liian usein käsitellään ikäviä asioita, kuten sotia ja koronaa. Joskus uutisista tulee tunne, etten ole turvassa ja haluan jutella silloin vanhempien kanssa.

Kavereiden kanssa puhutaan hyvistä uutisista, kuten että jossain päin maailmaa on löydetty uusi apinalaji. Luokassamme keskustellaan uutisista oppitunnilla, ja koulun kirjastoon on tilattu lasten uutislehtiä. Hauskin uutinen oli, kun luokastamme tehtiin juttu lehteen ja nettiin. Haluaisin lukea enemmän lasten uutisia, sillä lapsilla on oikeus tietää asioista.

Askartelutehtävät ja eläintarinat ovat kivoja lasten uutislehdissä. Mieleen on jäänyt myös pleikkapeliarviot sekä juttu lasten kerhosta, joka auttaa muita. Toivon, että uutisissa kerrottaisiin enemmän positiivisista asioita, kuten yhdessä jutussa siitä, että Kanadassa aiotaan kieltää kertakäyttömuovi. Haluaisin enemmän tietoa siitä, mitä eri puolilla maailmaa on tehty ilmaston hyväksi.
Aisha, 12

Maailman uutiset kiinnostavat minua ja seuraan niitä kännykästä. En tykkää lukea lehtiä tai katsoa tv:tä, mutta joskus katsomme sisarusten kanssa koronauutisia tv:stä. En oikein ymmärrä säätiedotusta, koska siinä on outoja sanoja. Lastenkin pitäisi saada tietää, onko tulossa kylmää vai lämmintä säätä!

Uutisissa on seurattu paljon sitä, kun Amerikan presidentti vaihtui. Yleensä keskustelen äidin kanssa uutisista. Kerran kuulin kavereilta, että joku killeri oli pukeutunut pelleksi ja vainosi lapsia. Se pelotti minua niin, että kadulla katsoin koko ajan taakse, kulkeeko joku perässä. En edes halunnut jutella asiasta kenenkään kanssa.

Koulun kirjastossa voi lukea lasten uutisia. Yhdessä lehdessä oli hauska juttu siitä, että lehmien takamukseen piirretään silmät, etteivät leijonat syö niitä. Kiinnostava juttu oli myös se, kun haastateltiin lapsia, mitä he haluavat tehdä isona. Haluaisin tietää uutisista, mitä virtahevoille käy, kun niitä uhkaa sukupuutto. Lasten uutisille on tarvetta, koska yleensä lapset ei ymmärrä juuri mitään aikuisten uutisista.
Rahma, 12

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2021 -lehdessä.

Maarit Piippo

Kirjoittaja

Johanna Sarajärvi

Kuvittaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.