302. Asennetesti

300. Kiusaamisen ehkäiseminen

Tehtävä

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita ja keskustellaan
niistä parin kanssa sekä yhteisesti vastaamalla kiusaamiseen liittyviin väittämiin.

Tila

Itsenäisen työskentelyn ja yhteisen työskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Näkemyksiä kiusaamisesta -monistepohja osallistujille, kyniä.

Kesto

15-45 min.

Kiusaaminen
5 - 9 luokatKummituntiNuorisotyöToinen aste

Liitteet

Ohjeet

Jaa jokaiselle osallistujalle Näkemyksiä kiusaamisesta-monistepohja, jossa on kiusaamiseen liittyviä asenneväittämiä. Osallistujat pohtivat itsenäisesti, ovatko eri mieltä, samaa mieltä, vaikuttaako tilanne mielipiteeseen vai onko mielipidettä mahdoton muodostaa.  Sen jälkeen pareittain vertaillaan, millaisissa kysymyksissä mielipiteet eroavat. Jokainen perustelee valintojaan ja yhdessä käydään läpi erityisesti niitä väittämiä, joihin oli vaikea ottaa kantaa.

Lopuksi väittämät käydään läpi koko ryhmän yhteisessä keskustelussa. Kerro, että oikeita tai vääriä vastauksia väittämiin ei ole olemassa, vaan tehtävässä on tarkoitus saada jokainen pohtimaan omaa asennoitumistaan kiusaamiseen. Osallistujien erilaiset vastaukset kertovat myös siitä, kuinka hankalaa on määritellä kiusaaminen ilmiönä. Jokaisen oma kokemus vaikuttaa siihen, miten asiat ja tilanteet tulkitaan.

Keskustelukysymyksiä:

  • Millaisia tunteita harjoitus herätti?
  • Oliko erilaista vastata väittämiin yksin kuin ottaa kantaa koko ryhmän kesken?
  • Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?
  • Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin?
  • Kummanlaiset argumentit tehosivat paremmin?
  • Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä?
  • Oliko harjoituksesta hyötyä?

Kiusaamisen määritelmä on:

  • Yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti
    pahaa mieltä.
  • Pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut jo(i)ta vastaan
    kiusatun on vaikea puolustautua.

 

Taustaa

Kiusaaminen ilmiönä

Jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä kiusaamisella tarkoitetaan.Käsitys on muodostunut sekä omien kokemusten että kuulemiemme ja lukemiemme kertomusten perusteella. Kokemukset kiusaamisesta voivat olla hyvinkin erilaisia, joten myös käsitykset siitä, millaiset asiat katsomme kiusaamiseksi, voivat erota toisistaan.

Kiusaamisen määritelmästä on hyvä keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteistä näkemystä siitä, millaisia toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Kuitenkin tiukka kiusaamisen määritelmä saattaa rajata ilmiön joitakin puolia pois. Jo kertaluonteinen tapahtuma voi aiheuttaa jossakin oppilaassa pitkäkestoista pelkoa.Kiusaamisesta keskusteltaessa on huomioitava yksilölliset kokemukset, vaikutukset ja seuraukset.

Koulussa oppilasryhmän sosiaalinen kontrolli voi olla hyvinkin tiukkaa. Koska useimmat ryhmän jäsenet haluavat tulla hyväksytyiksi ryhmässä ja ovat ryhmästä riippuvaisia, ryhmässä on väistämättä yhdenmukaisuutta. Tästä syystä myös koulukiusaaminen saattaa yleistyä jossakin ryhmässä, vaikka sen jäsenet eivät muissa ryhmissään kiusaamista hyväksyisikään. Normit ja ryhmäpaine vaikuttavat merkittävästi toimintaan kiusaamistilanteissa. Joku oppilas voi esimerkiksi joutua naurunalaiseksi jostain pienestä asiasta. Oppilas saattaa jopa itsekin lyödä tilanteen leikiksi, vaikka asia tuntuisikin oikeasti ikävältä. Muut nuoret saattavat uskotella itselleen, että kyseessä on vain harmiton pilailu. Ryhmässä muodostuu helposti normeja, jotka sallivat kiusaamisen ja vähitellen kiusattu aletaan nähdä yhä kielteisemmässä valossa.

Kerro osallistujille

  • Jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on. Yksilölliset käsitykset voivat vaihdella suurestikin eri ihmisten välillä.
  • Yhteistä kiusaamisen määritelmää tarvitaan, jotta voidaan pohtia yhteisesti keinoja kiusaamisen ehkäisyyn. Ilmiön määrittelyssä on hyvä huomioida yksilölliset kokemukset.
  • Ryhmään muodostuu helposti normeja, jotka sallivat kiusaamisen. On tärkeää kiinnittää huomiota myös pieniin tekoihin ennen kuin tilanne kehittyy systemaattiseksi kiusaamiseksi.

 

Lähteet:

Hamarus P. 2012. Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-Kustannus
Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009.
KiVa-koulu. Opettajan opas yläkoululle. Turun yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksesta käytäntöön -julkaisusarja, 4.