307. Kurjia tilanteita koulussa
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Ideoidaan yhdessä ja harjoitellaan erilaisia keinoja tukea kiusattua ja osoittaa empatiaa.
Tila
Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.
Tarvikkeet
Tilannekortit leikattuna (liite), fläppipaperia ja tusseja.
Kesto
15-45 min.
Liitteet
Jaa osallistujat satunnaisesti kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä nostaa tilannekorttien pinosta itselleen kolme korttia, joista yhdessä lukee tapahtumapaikka, toisessa osallistujat ja kolmannessa on kuvattu kiusaamistilanne. Korteista muodostuu kuvitteellisen kiusaamistapauksen lähtötilanne. Ryhmät pohtivat erilaisia vaihtoehtoja ratkaista lähtötilanne.
Ryhmä valitsee kirjurin. Sitten pohditaan yhdessä, millaisesta tilanteesta voi olla kyse, ja laaditaan tilanteesta muutaman lauseen mittaisen kuvaus (esim. yhdeksäsluokkalaiset pojat nimittelevät oppilasta ruokalassa). Ryhmä voi itse päättää, missä roolissa kortissa mainitut osallistujat tilanteessa ovat. Kuvauksen laatimisen jälkeen ryhmän jäsenet tarkastelevat tapahtumakuvausta (millaista nimittely on, onko sitä tapahtunut aiemminkin).
Ryhmä pohtii erilaisia ratkaisuehdotuksia sille, miten tilannetta sivusta seuraavat oppilaat voisivat toimia. Toimintaehdotusten tulee olla mahdollisimman konkreettisia (mennään sanomaan kiusaajalle, että lopettaa, mennään istumaan kiusatun viereen). Oppilaat ideoivat aivoriihiperiaatteella eli kirjuri kirjoittaa ryhmäläisten kaikki ideat ylös. Näistä keskustellaan ja valitaan lopuksi paras ratkaisuvaihtoehto, joka esitetään muille ryhmille. Ideat esitetään joko näytellen, piirtämällä tilanteesta sarjakuva tai kirjoittamalla ideat paperille ohjeiksi.
- Millaiset ratkaisukeinot tuntuivat tehokkaimmilta?
- Mikä auttoi kiusattua eniten?
- Mikä puolustamiskeinojen pohtimisessa tuntui
hankalimmalta? - Miksi joskus on vaikea uskaltaa osoittaa, että on
kiusatun puolella?
Jokainen ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamiseen omassa ympäristössään. Kiusatun puolustaminen ei ole helppoa, sillä puolustamalla kiusattua oppilas asettuu vastustamaan yhteisöön syntyneitä epävirallisia normeja ja asettaa näin omankin asemansa ryhmässä alttiiksi. Kiusaaminen saattaa olla joskus myös keinotekoinen tapa pitää yllä ryhmähenkeä, jolloin kiusaamisella pidetään hauskaa jonkun oppilaan kustannuksella. Usein kiusatun mielestä pahinta onkin juuri kokemus siitä, että kukaan ei välitä vaan kaikki tuntuvat olevan joko mukana kiusaamisessa tai välinpitämättömiä.
On tärkeää, että tukioppilaat pääsevät itse pohtimaan erilaisia tapoja puolustaa kiusattua ja osoittaa hänelle empatiaa. Tukioppilaiden kanssa on hyvä keskustella siitä, että kiusatun puolustaminen ei ole pelkästään kiusaajan vastustamista ja kiusaamistilanteisiin väliin menemistä, vaan kiusatulle voi osoittaa tukea monilla pienillä tavoilla. Tukioppilaat voivat siis vaikuttaa siihen, että kiusaamisen sallivat epäviralliset normit muuttuvat. Kiusaaminen on mahdollista loppua, kun yhteinen vastuuntunne herää ja koko ryhmän normeissa ja valtasuhteissa tapahtuu muutoksia.
Tutkimusten mukaan kiusattua nuorta auttavat ensisijaisesti sellaiset kiusaamisen puuttumisen tavat, jotka tarjoavat hänelle tukea ja rohkaisua. Erityisesti vertaisten tarjoama tuki koetaan aikuisten tarjoamaa tukea hyödyllisemmäksi. Tuki voi olla esimerkiksi sitä, että joku tulee juttelemaan, kuuntelee tai viettää aikaa koulussa yhdessä.
- Kiusatun puolustaminen ei ole helppoa, sillä puolustamalla kiusattua oppilas asettaa tavallaan omankin asemansa ryhmässä alttiiksi. Usein kiusatun mielestä pahinta onkin juuri kokemus siitä, että kukaan ei osoita välittämistä vaan kaikki muut tuntuvat olevan joko mukana kiusaamisessa tai välinpitämättömiä.
- Kiusatun puolustaminen ei ole pelkästään kiusaajan vastustamista ja kiusaamistilanteisiin väliin menemistä, vaan kiusatulle voi osoittaa tukea monilla pienillä tavoilla. Tutkimusten mukaan kiusattua nuorta auttavat ensisijaisesti sellaiset kiusaamisen puuttumisen tavat, jotka tarjoavat hänelle tukea ja rohkaisua. Kiusatun saama tuki voi olla esimerkiksi sitä, että joku tulee juttelemaan, kuuntelee tai viettää aikaa koulussa yhdessä.
Lähteet:
Davis S. & Nixon Charisse L. 2014. Youth Voice Project. Students Insight into Bullying and peer mistreatment. Research Press Publishers.
Pöyhönen V. 2013. Defending behavior in bullying situations. Turun yliopiston julkaisuja 367.
Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009. KiVa-koulu.
Opettajan opas yläkoululle. Turun yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksesta käytäntöön -julkaisusarja, 4.