452. Stop nettikiusaamiselle ja ilkeilylle -oppituntimalli

400. Mediakasvatus

Tehtävä

Oppituntimallin tavoitteena on tukea toisia kunnioittavaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media-, tunne-, ja vuorovaikutustaitoja. Mallia voi käyttää alakoulun 5.-6. sekä yläkoulun 7.-9. vuosiluokille. Se soveltuu myös tukioppilastoiminnan kummitunniksi.

Oppituntimalli koostuu kolmesta osiosta: lämmittelytehtävästä ja teematehtävistä.

Tila

Luokkatila tai vastaava

Tarvikkeet

Oppilaille / osallistujille: Stop nettikiusaamiselle ja ilkeilylle-bingon bingoruudukot tulostettuina, kyniä

Opettajalle / tunnin vetäjille: Turvallisesti verkossa-videon, ajatuksia netistä-mielipidejanan sekä Stop nettikiusaamiselle ja ikävälle kohtelulle-bingon tehtäväkortit tulostettuina.

Kesto

15-45 min.

KiusaaminenMediakasvatus
5 - 9 luokatKummituntiNuorisotyö

Ladattavat materiaalit

Stop nettikiusaamiselle ja ilkeilylle- bingo

Ohjeet

1. Ajatuksia netistä-mielipidejana, (tehtäväkortti nro 431),  20 minuuttia

• Koulutustilan poikki kulkee kuvitteellinen jana. Määritelkää janan päistä edustaa näkemystä ”samaa mieltä” ja kumpi näkemystä ”eri mieltä”. Kerro, että tulet esittämään heille netinkäyttöön, nettiympäristöihin ja siellä tarvittaviin taitoihin liittyviä väitteitä yksi kerrallaan. Pyydä osallistujia asettumaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämistä ja kysymyksistä: janan yhdessä päässä he ovat samaa, toisessa eri mieltä.

2.Turvallisesti verkossa-video, ( tehtäväkortti nro 442), 15 minuuttia

• Katsokaa turvallisesti verkossa -video, jossa kerrotaan mitä turvataitoja somessa tarvitaan ja antaa vinkkejä mitä voi tehdä, jos kohtaa ikävää käytöstä tai häirintää netissä. Kesto n. 5 min. Keskustelkaa ja pohtikaa videon tehtäväkortista löytyvien keskustelukysymysten avulla yhdessä minkälaisia turvataitoja oppilaiden mielestä tarvitaan ja mitä tulee ottaa huomioon, kun toimitaan digitaalisissa ympäristöissä.

3.Stop nettikiusaamiselle ja loukkaavalle kohtelulle-bingo, (tehtäväkortti nro 450) 10 minuuttia

• Tutustutaan ja keskustellaan bingoruudukon avulla nettikiusaamiseen ja loukkaavaan kohteluun liittyviin näkökulmiin. Osallistujien tehtävänä on selvittää, keneen osallistujista mikäkin ruudukon väittämä sopii. Rastittakaa ruudut, jos toinen on samaa mieltä väittämästä. Se osallistujista, joka saa ensimmäiseksi täyteen pysty- tai vaakarivin, huutaa bingo.

4.Loppuleikki

• Suunnittele tarvittaessa valmiiksi ryhmälle jokin kiva loppuleikki. Leikki-ideoita löydät: https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/haku

Lisätietoa:

MLL:n Empatia netissä-mediakyselyyn vastasi yhteensä 1554 nuorta, joista 1325 vastausta tuli seitsemästä yläkoulusta Empatia netissä -kouluprosessissa ja 229 vastausta Nuortennetin avoimen nettikyselyn kautta. Alakouluikäiset vastaajat olivat 4.-6. luokkalaisia. Lisäksi vastauksia saimme ammattikoulussa ja lukiossa opiskelevilta nuorilta sekä 44 vastaajaa kertoi luokka-asteeksi jonkun muun.

Nuoret poistaisivat netistä kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun. Osa nuorista haluaisi, että anonyymina viestitteleminen ja sovellukset, joissa voi toimia anonyymina estettäisiin, koska niissä saatetaan loukata toisia. Anonyymiyden tilalla voisi toimia nimimerkillä, mutta omat tiedot pitäisi olla saatavilla. Some mahdollistaa asioiden sanomisen ja muiden loukkaamisen ilman, että tarvitsee kohdata muita kasvotusten. Kiusaaminen netissä ilmenee myös muun muassa ulkopuolelle jättämisenä, toisten kuvien levittämisellä, haukkumisella ja tuomitsemisella. Netissä saatetaan myös esiintyä väärällä identiteetillä ja esittää jotain toista henkilöä kuin on. Koulukiusaaminen ulottuu sosiaalisen median ja netin kautta myös vapaa-ajalle ja saa uusia muotoja. Nuorten mielestä niin aikuisten kuin nuorten pitäisi puuttua kiusaamiseen netissä ja somessa. Nuoret haluaisivat aikuisia valvomaan netin käyttöä ja keskustelua sekä puuttumaan loukkaavaan käytökseen. Myös muiden nuorten toivotaan puuttuvan kiusaamiseen ja harkitsemaan mitä netissä julkaisee ja miten kohtelee muita. Kiusaamista havaitessaan tulisi siihen puuttua kertomalla jollekin luotettavalle aikuiselle ja ilmoittaa sisällöstä palvelun ylläpitäjälle. Kiusaajalle voi myös laittaa yksityisviestin ja pyytää lopettamaan kiusaamisen. Nuoret toivovat, että kiusaamistilannetta puretaan kiusaamisen juurilta asti. Kiusatun tukemisen lisäksi tilanteen purkamisessa tulisi huomioida myös kiusaajan oma paha olo ja keskustella hänen kanssaan. – MLL:n Empatia netissä-mediakysely

Klikkaamisen helppous, nettimaailman nopeus ja ylläpidon ja valvonnan puuttuminen saattavat vaikuttaa siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Nettikiusaaminen on usein osa muuta kiusaamista. Jos esimerkiksi lasten välillä on riitaa, riidat näkyvät usein myös netissä. Yhteenottoja, väärinymmärryksiä ja ilkeilyä tapahtuu, kun omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisua vielä harjoitellaan. Nettitilanteissa on harvoin aikuisia läsnä, mikä saattaa yllyttää kiusaajaa. Netissä pienen piirin kyseenalaiseksi vitsiksi ja huvitukseksi tarkoitettu pilat voivat levitä ja riistäytyä käsistä. Lasta ja nuorta onkin hyvä muistuttaa, että kaikki eivät omaa samanlaista huumorintajua ja “läppä” ei ole aina kaikista hauskaa.

Jokaisen netinkäyttäjän vastuulla on toimia kunnioittavasti ja reilusti muita käyttäjiä kohtaan eikä kellään ole oikeutta kiusata tai häiritä toisia. Jokaisella on oikeus määritellä, mitä itsestä haluaa netissä jakaa. On tärkeää kuitenkin muistaa, että kiusaamisen kokemus on subjektiivinen ja osapuolet voivat kokea tilanteen hyvin eri tavoin. Tällaisissa tilanteissa pyritään selvittämään onko kiusaaminen tarkoituksellista ja toistuvaa vai aiheuttavatko yksittäiset sanomiset ja tekemiset mielipahaa.

Nettikiusaaminen voi olla mm.

  • Juoruilu, huhujen levittäminen, mustamaalaus
  • Ilkeät kommentit, halveksunta
  • Uhkailu, yllyttäminen ja kiristäminen
  • Nolaaminen ja nöyryyttäminen
  • Epämiellyttävät vihjailevat ja seksuaaliset viestit
  • Pilkallinen matkiminen ja jäljittely
  • Yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen
  • Ulkopuolelle jättäminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta
  • Ahdistelua, häirintää ja huijauksia tai virtuaalisen omaisuuden anastamista
  • Vakavissa tapauksissa nettikiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkkejä

Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan sekä kiusatut että kiusaajat voivat kärsiä monenlaisista henkisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä mielialan ongelmista. Empatian soveltaminen mediakasvatuksessa ja netissä toimiessa voi auttaa ymmärtämään moninaisuutta ja näkemään yhdistäviä tekijöitä erilaisten ihmisten välillä. Tämä voi osaltaan edistää myönteistä vuorovaikutusta ja rakentaa yhdenvertaisempaa nettikulttuuria.

Vihapuhe netissä

Lisääntynyt vihapuhe on muokannut keskustelukulttuuria kovemmaksi. Lapsen kanssa voi keskustella miten vihapuhe näkyy lasten käyttämissä medioissa ja keihin se liittyy? Vihapuheella on seurauksia sekä yksilöille, yhteisöille että yhteiskunnalle.  Miten vihapuhe voi vaikuttaa lapsen elämään?

Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Viha on tunne, jota saa tuntea, kuten mitä tahansa muutakin tunnetta. Vihapuhe ei ole sama asia kuin riita, kritiikki tai konflikti. Vihapuheen ja yksilöiden välisen riitelyn ero on, että vihapuheella alistetaan ja hiljennetään vihapuheen kohdetta. Vihapuhe on toiseuttavaa, eli sillä rakennetaan ja vahvistetaan tunnetta yhtäältä meistä ja toisaalta jostain ryhmästä toisina ja se näyttäytyy usein negatiivisena ja alistavana sisältönä, jota levitetään usein huumoriin vedoten, systemaattisena uhkailuna ja ahdisteluna.

Vihapuhujat pyrkivät usein hiljentämään vähemmistöjä ja niitä ryhmiä, joita arvostetaan vähemmän ja joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa. Vihapuhe yhdistetään usein julkisuudessa rasistisiin mielipiteisiin ja maahanmuuton vastustamiseen, mutta vihapuhe voi kohdistua kehen tahansa ja mistä tahansa maailmankatsomuksesta tai ryhmäjäsenyydestä johtuen.

Kiusaaminen ja vihapuhe ovat läheisiä ilmiöitä, eikä niitä aina voi tai tarvitse erottaa toisistaan. Kiusaamiselle tyypillistä kuitenkin on, että se on ryhmäilmiö. Kiusaaminen liittyy ryhmän sisäiseen dynamiikkaan ja esimerkiksi ihmisten taipumukseen hakea korkeaa statusta ryhmän jäsenten silmissä. Kiusaaja saa vallantunnetta kiusaamalla. Vihapuhe taas on usein anonyymia ja pikemminkin yhteiskunnan rakenteisiin liittyvää, eikä vihapuheen tuottaja ole usein mitenkään tuttu vihapuheen kohteen kanssa. Vihapuhe usein kohdistuu yksilöön ryhmän edustajana.

Lähteet:
MLL:n Empatia netissä-mediakysely, 2018:
https://www.mll.fi/kaverisuhteetsomessa/
https://www.mll.fi/sosiaalinen-paine-somessa/
https://www.mll.fi/loukkaava-kohtelu-netissa/
MLL Nuortennetti. Nettikiusaaminen: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/nettikiusaaminen/
MLL Vanhemmille. Nettikiusaaminen: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/nettikiusaaminen/
Plan International Suomi, 2017. Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille: http://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2017/09/Plan_Vihapuhe_koulutusmateriaali_34s.pdf
Opetushallitus 2017. Opas demokraattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn: http://oph.fi/download/182479_rakentavaa_vuorovaikutusta.pdf
Koulukino 2016. Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/Disinformaatio%20vihapuhe%20ja%20mediakasvatuksen%20keinot_29_11_2016.pdf