Yläkoulunaloittaja perheessä? Vanhempi, valmistaudu uuteen elämänvaiheeseen

Mannerheimin Lastensuojeluliitto kampanjoi elokuussa hyvän koulunaloituksen teemoilla. Alakoulun aloituksen lisäksi yksi lapselle tärkeä elämän murroskohta osuu alakoulusta yläkouluun siirtymiseen.

MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki haluaisi nostaa keskusteluun yläkoululaisten kehityksen herkkää vaihetta ja herättää vanhempia pohtimaan omaa rooliaan.

– Yläkoulun alkaessa suurin osa lapsista ei vielä ole murrosikään liittyvän kuohunnan voimakkaimmassa vaiheessa. Vanhempana on nyt hyvä hetki pysähtyä valmistautumaan lapsen tulevaan murrosikään, kannustaa Pajamäki.

Pajamäki kehottaa valmistautumaan tulevaan elämänvaiheeseen esimerkiksi muistelemalla omaa nuoruuttaan ja päivittämällä omat tietonsa murrosiän muutoksista ja niiden merkityksestä nuoren kehitykselle. Myös yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja tekemisen päivittäminen lapsen kanssa kannattaa, sillä niiden kautta keskusteluyhteys on helpompi säilyttää. Tehdäänkö yhdessä vielä sitä mitä tähänkin asti, vai ovatko lapsen kiinnostuksen kohteet muuttuneet?

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa saman ikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen. Siksi samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien yhteydenpitoon kannattaa tietoisesti panostaa. Silloin murrosiän mahdollisia kuohujakin on helpompi suhteuttaa.

– Murrosiän tehtävä on muuttaa suhdetta vanhempaan, ja se on tärkeää ymmärtää. Murrosiässä nuori rakentaa omaa identiteettiään. Sitä tehdessään hän saattaa hetkellisesti tehdä hyvinkin erilaisia ratkaisuja kuin ne, joita vanhemmat arvostaisivat ja testailla täysin vanhempien arvoista poikkeavia mielipiteitä.

Murrosiässä moni asia on normaalia. Vaikka kuohunta olisi kovaakin, voi lopputulos silti olla nuori, joka on kuohujen kautta kasvanut eheäksi ja seesteiseksi persoonaksi. Jos taas esimerkiksi lapsuudessa on ollut haastavia kokemuksia, ne voivat murrosiässä nousta esiin. Silloin parasta lapsesta huolehtimista on hakea apua ja tukea nuoren mielenterveyteen matalalla kynnyksellä. Kaikki eivät kapinoi, eivätkä kaikkien tunteet näy ulospäin voimakkaasti. Tärkeää kuitenkin on, että nuori uskaltaa olla eri mieltä ja joskus myös toimia vanhempien toiveiden vastaisesti.

– Vanhemman tärkeä rooli tässä vaiheessa on vahvistaa nuoren kaveriverkostoa. Se tarkoittaa sitä, että lapsen tai nuoren kaverit toivotetaan tervetulleiksi kotiin ja että kaverisuhteista ollaan kiinnostuneita. Niistä keskustelu ja kysely ovat yhtä tärkeitä kuin se, että osoitetaan kiinnostusta kouluun. Minusta on tärkeää muistaa, että vanhemman suhde nuoreen voi olla kaverillinen ja myötäelävä ja samaan aikaan vanhempi voi säilyttää roolinsa myös turvan antajana ja luotettavana aikuisena, toteaa Pajamäki.

Hyvä alku yläkouluun -kampanja

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä alku yläkouluun -kampanja tarjoaa vanhemmille tietoa murrosikäisen kehityksestä ja siitä, miten tukea lasta uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Linkki kampanjasivustolle löytyy alta.

Osana kampanjaa järjestetään keskiviikkona 28.8. kello 18–18.30 yläkoulun aloittajien vanhemmille MLL:n vanhempainilta, jota pääsee katsomaan Facebook live -lähetyksessä MLL:n Facebook-sivulla. Vanhempainillassa vinkkejä vanhemmille jakavat MLL:n asiantuntijat Tatjana Pajamäki ja Jenni Helenius. MLL:n Vanhempainpuhelimen on poikkeuksellisesti auki koko illan kello 18–21. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta chata MLL:n ammattilaisten kanssa kahdenkesken. Yhteystiedot löytyvät Vanhempainpuhelimen sivulta (linkki alla).  

Lisätietoja
Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki, tatjana.pajamaki(a)mll.fi, p. 050 562 4299
Nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius, jenni.helenius(a)mll.fi, p. 050 570 0023
Tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 050 580 2393

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *