22.3.2017

Valinnanvapaus liian iso riski neuvolatyölle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kannanotto 22.3.2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännön valmistelun yhteydessä on esitetty, että myös äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kuuluisivat valinnanvapausmallin piiriin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mielestä esityksen toteuttaminen olisi riski lapsiperheiden varhaiselle tuelle ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.

Neuvoloiden liittäminen valinnanvapausmalliin lisäisi lapsiperhepalveluiden hajanaisuutta, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa palveluintegraatiota. Myös neuvoloissa oleva erityisasiantuntijuus menetettäisiin palveluiden hajautumisen vuoksi. Ei ole realistista, että kaikissa sote-keskuksissa neuvolatyön erityisasiantuntijuus voitaisiin varmistaa.

Neuvoloiden sisällyttäminen valinnanvapausmalliin olisi myös ristiriidassa hallituksen oman kärkihankkeen, lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteiden kanssa. Muutosohjelmassa lapsiperheiden hajanaisia palveluja kootaan yhteen perhekeskustoimintamalliin, jossa mahdollisuus varhaiseen tukeen ja hyvään palveluohjaukseen syntyy luontevasta yhteistyöstä eri auttajatahojen, myös järjestöjen kanssa. Perhekeskus rakentuu neuvolan ympärille. Neuvolassa käyvät käytännössä kaikki pikkulapsiperheet. Lapsen kehitystä ja hyvinvointia tukevat palvelut tulisi järjestää nimenomaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Näitä ovat lähineuvolat, päiväkodit ja koulut. Neuvoloiden kuuluminen valinnanvapauden piiriin olisi iso riski neuvolatoiminnalle ja lapsiperheiden palvelujen yhteensovittamiselle.

Neuvola on suomalainen palveluinnovaatio, joka tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Sitä on pidetty suomalaisen hyvinvoinnin tärkeänä perustana. Neuvolan vahvuus on, että se seuraa pitkäjänteisesti paitsi lapsen terveyttä ja kehitystä myös koko perheen hyvinvointia. Jatkuvuuden ansiosta neuvolat ovat pystyneet tekemään ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää korjaavan työn tarvetta ja sitä kautta kustannuksia.

Erityisesti lapsen ja perheen tuen tarpeen huomaamisessa, arvioimisessa ja tuen järjestämisessä neuvola on tärkeässä roolissa. Avun ja tuen tarve tulisi havaita reilusti ennen kouluikää ja tarjota riittävää tukea lapselle ja perheelle. Neuvolat tekevät tiivistä yhteistyötä oman alueensa varhaiskasvatuksen, alakoulun sekä muiden lapsia ja perheitä tukevien tahojen kanssa, jolloin lapsen ja perheen tarvitseman tuen järjestämien ja tietojen siirtäminen on suorempaa ja lapsi voi saada avun nopeammin. Avun ja tuen saaminen voi olla ongelmallisempaa tai voi viivästyä, jos neuvolapalvelujen tuottajana on taho, joka ei juurikaan tunne juuri lapsen lähellä olevaa palvelutarjontaa. 

Valinnanvapausmallin myötä hyvin toimiva ja lähes koko pikkulapsiväestön tavoittava neuvolatoiminta uhkaa rapautua. Perheen kannalta ongelmallisinta on, että tuen tarve havaitaan todennäköisesti nykyistä myöhemmin. Neuvolapalvelujen vaihtuvuus voi tarkoittaa, että kenellekään ei muodostu kunnollista kokonaiskuvaa lapsen ja perheen tilanteesta. 

Toimiva ratkaisu olisi liittää neuvolat osaksi perhekeskusmallia maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Tämä turvaisi sote-uudistuksesta tavoitellun palveluintegraation, loisi perheelle yhtenäisen palvelukokonaisuuden ja mahdollistaisi painopisteen siirtämisen varhaiseen tukeen, mikä myös hillitsisi kustannusten kasvua. Maakunnan tehtävänä olisi myös nivoa yhteen julkisten palveluiden kanssa alueen järjestöjen lapsiperheille tarjoama tuki. Yhteistyö järjestöjen kanssa on kirjattava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin maakunnan tehtäväksi. Eduskunnan käsiteltävänä olevasta lakiesityksestä se puuttuu.


Lisätietoja:
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, milla.kalliomaa(a)mll.fi, 040 838 6778 
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, esa.iivonen(a)mll.fi, 050 411 1562
Liisa Partio, viestintäjohtaja, liisa.partio(a)mll.fi, 040 580 8984