Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa

Väkivaltatapausten uutisointi tavoittaa sekä nuoret koululaiset että pienet lapset. Lasta tilanne hämmentää ja pelottaa. Aikuisenkin voi olla vaikea ymmärtää tapahtunutta ja löytää vastauksia lapsen kysymyksiin. Aikuinen auttaa lasta jo olemalla läsnä, kuuntelemalla ja pysymällä rauhallisena.

  • Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktioita, vaikka ne tuntuisivat oudoilta. Lapsi ei osaa kertoa huolestaan niin kuin aikuiset. Lapsi ja nuori voi ilmaista omaa hämmennystään ja pelkoon nauramalla tai heittämällä vitsiä. Se saattaa hämmentää tai suututtaa aikuista. On kuitenkin tärkeää, että lapsen tuntemuksia ei vähätellä. Niihin tulee suhtautua ymmärtävästi ja kysymyksiin vastata kärsivällisesti. Anna lapselle aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan.
    Vastaa lapsen tai nuoren kysymyksiin rehellisesti, mutta lietsomatta pelkoa ja epävarmuutta. Kerro tapahtuneesta lapsen ikä huomioon ottaen. Kerro tosiasiat, jottei lapsi turvaudu mielikuvitukseen. Mielikuvitus yleensä liioittelee ja pahentaa asioita.
  • Muistuta, että tällaiset tapahtumat ovat hyvin harvinaisia. Lapsella tai nuorella voi olla tapahtuneen johdosta voimakas kokemus turvattomuudesta. Miten tällaista on voinut tapahtua? Miksi ihmiset tekevät näin? Onko koulussa jatkossa turvallista?
  • Pysyttele itse mahdollisimman rauhallisena. Voit kuitenkin todeta, että olet järkyttynyt ja surullinen tästä hyvin harvinaisesta tapahtumasta. Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien antamaan esimerkkiin: jos aikuinen käyttäytyy mahdollisimman rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa. Huomioi, että lapsella saattaa olla lisääntynyt läheisyyden tarve.
  • Ole ennen kaikkea turvallinen ja kuunteleva aikuinen. Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktiot, vaikka ne tuntuisivat oudoilta. Anna lapselle aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan.
  • Jos näet, että lapsi tai nuori sulkeutuu, tee keskustelualoite: ”Hei minusta tuntuu, että mietit sitä ikävää tapahtumaa. Mitä kaikkea ajattelet? Pelottaako sinua?”
  • Jos lapsesi on nähnyt uutisissa kuvauksia tapahtumasta tai nettivideon, keskustele sen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Älä täytä lapsen mieltä jatkuvilla onnettomuusuutisilla. Tyydytä oma tiedontarve seuraamalla uutisia ilman lapsen tai nuoren läsnäoloa ja keskustele tapahtuman itsessäsi aikaan saamista huolista toisten aikuisten kanssa. Näin suojaat lastasi ylimääräiseltä yksityiskohtien mieleen palauttamiselta. Sano nuorelle, että hänen kannattaa suojella itseään ja jättää katsomatta esimerkiksi internetissä leviävät väkivaltakuvat.
  • Tapahtumat voivat siirtyä lasten uniin ja leikkeihin. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja vanhempien tukea kaivataan yön tunteina. Lupaa, että isokin lapsi voi tulla viereen nukkumaan, jos häntä ahdistaa tai pelottaa. Lapset keskustelevat keskenään tapahtuneesta ja saattavat laskea asiasta leikkiä. Myös korostunutta kiinnostusta kuolemaa kohtaan voi esiintyä. Nämä ovat normaaleja tapoja työstää tapahtunutta ja vanhempana sinun ei tule järkyttyä, vaan pikemminkin kannustaa lasta ja nuorta ilmaisemaan tunteitaan.
  • Huolehdi myös itsestäsi ja keskustele omista tuntemuksista muiden aikuisten kanssa.
  • Jos lapsesi oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään, ota rohkeasti yhteyttä ammattiauttajaan. Jos olette menettäneet läheisen, niin asia on hyvä käydä ammatti-ihmisen kanssa läpi.