MLL:n vanhemmuuden tuen ammattilainen

Hei, kiitos viestistäsi. Nuoren yhtäkkisesti alkanut aggressiivinen käytös herättää ymmärrettävästi ihmetystä sekä huolta. Murrosiässä tunteet usein kuohuvat ja, koska tunteiden säätelytaidot eivät ole vielä täysin kehittyneet, niin nuori ei aina pysty hallitsemaan omia tunnereaktioitaan. Aggression tunteet voivat kuulua nuoren kehitysvaiheeseen ja nuori saattaa myös itse olla hämillään omien tunteiden voimakkuudesta. Olisikin tärkeätä, että nuori oppisi keskustelemaan tunteistaan sekä tunnistamaa niitä; sitä kautta hänen on mahdollista löytää keinoja hallita haastavia tunteita. Vinkkejä siihen, miten vanhempi voi tukea nuoren tunnesäätelyn kehittymisestä, löytyy Onks kaikki OK-podcast -sarjan Murrosikäisen haastavat tunteet -jaksosta: Onks kaikki ok? Podcast murrosikäisen vanhemmalle – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Kerroit, että aggressiivisuus näkyy muun muassa nuoren puheissa teille vanhemmille. Murrosiässä nuori alkaa irtaantumaan vanhemmistaan osana itsenäistymisprosessiaan ja sopivan etäisyyden ja läheisyyden löytäminen vanhempiin saattaa aiheuttaa nuoressa ristiriitaisia tunteita. Joskus nuori tarvitsee jopa vihan tunteita irrottautuakseen läheisistä vanhemmistaan. Nuoren itsenäistymisprosessi saattaa olla haastavaa aikaa niin nuorelle kuin vanhemmille, mutta se on ohimenevä vaihe.

Aggressiivisuus voi joskus purkautua väkivaltaisuutena ja se ei ole missään tilanteissa hyväksyttävää. Olet toiminut tilanteessa esimerkillisesti, kun olet heti puuttunut tilanteeseen ja käsitellyt sitä myöhemmin nuoren kanssa. Aggressiivisuuden taustalla voi olla monenlaisia asioita esimerkiksi nuori saattaa purkaa sen avulla pahaa oloaan tai jotain ikävää tapahtumaa tai hänellä voi olla itsehillinnässä haasteita. Mikäli nuoren väkivaltainen käytös toistuu, on siitä hyvä puhua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa arvioida tilannetta ja tarvittaessa ohjata oikean tuen piiriin.

Teidän perhettänne on kohdannut iso kriisi, kun toinen vanhemmista on ollut vakavasti sairas. Ihana kuulla, että tilanne on nyt mitä ilmeisemmin hyvä. Vanhemman vakava sairaus koskettaa kaikkia perheenjäseniä ja lapsissa se herättää usein paljon kysymyksiä. Onkohan nuori pystynyt puhumaan sairauden herättämistä tunteistaan teille vanhemmille? Joskus lapset ajattelevat, että eivät halua kuormittaa vanhempiaan kriisissä ja sen takia pitävät asioita sisällään, silloin nuoren voi olla helpompi puhua asioistaan ulkopuoliselle taholle. Sanoitkin, että olet yrittänyt saada nuorta juttelemaan, mutta hän ei ole suostunut. Ehkä voisit vinkata nuorelle MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista, joissa nuori voi jutella anonyymisti ja luottamuksellisesti aikuisen kanssa. Nuoren on myös mahdollista varata chat-aika, jolloin hän pääsee juttelemaan työntekijän kanssa. Kaikki palvelut ovat anonyymeja ja maksuttomia. Palveluihin pääsee tutustumaan tarkemmin täältä: Lasten ja nuorten puhelin – Nuortennetti

Mikäli haluat jatkaa keskustelua aiheesta voit soittaa vanhempainpuhelimeen tai varata ajan chatiin: Vanhempainpuhelin – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Kiitos viestistäsi! Ikävä kuulla, että miehesi on muuttunut etäiseksi lasten tullessa murrosikään ja nyt olet ymmärrettävästi huolissasi sen vaikutuksesta lapsiin ja koko perheeseen.

Murrosikään kuuluu, että nuori ottaa etäisyyttä vanhempiin osana itsenäistymisprosessia. Vanhemmalle tämä saattaa näyttäytyä niin, että nuori ei enää tarvitse häntä samalla tavalla, jolloin hän saattaa jättäytyä taka-alalle antaen tilaa. On totta, että nuorelle pitää osata antaa tilaa, mutta on tärkeätä muistaa, että hän edelleen tarvitsee vanhemman läsnäoloa ja aikaa. Olettekohan keskustelleet tästä miehesi kanssa; vaikka lapset ovat jo isoja niin he edelleen tarvitsevat vanhempiaan, vaikka eivät sitä aina osoittaisikaan? Voisiko olla, että lasten tullessa murrosikään miehesi on kokenut, että häntä ei enää tarvita samalla tavalla ja on vähitellen muuttunut etäiseksi tarkoituksenaan antaa tilaa? Voit vaikka vinkata miehellesi asiaa käsittelevän tekstin:

Murrosikäinen tarvitsee yhä vanhemman läsnäoloa ja kiinnostusta – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Mainitsit miehesi rikkinäisen perhetaustan ja pohdit sen vaikutusta hänen etäiseen käytöksensä. Oma perhetausta voi vaikuttaa omiin toimintatapoihin ja ajatuksiin vanhempana olosta, etenkin jos omia kokemuksia ja niiden vaikutuksia ei ole ollut mahdollista pohtia kenenkään kanssa. MLL:n Nuorisoneuvolan sivuilta löytyy Muistele omaa nuoruuttasi -pohdintatehtävä, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään itseään vanhempana paremmin. Mitä ajattelet, jos ehdottaisit miehellesi, että tekisitte tämän pohdintatehtävän, vaikka yhdessä? Sen avulla miehesi voi pohtia, miten hän toivoo lastensa muistelevan tätä elämänvaihetta aikuisena. Pohdintatehtävän löydät täältä:

Muistele omaa nuoruuttasi – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Oli ihana lukea, että sinulla on hyvät ja läheiset välit lapsiin – se on tärkeä ja kantava voimavara. Vaikka nyt tuntuukin, että lapset ovat vetäytyneitä omaan kuoreensa niin on tärkeätä välittää heille viestiä siitä, että heistä ja heidän tekemisistään ollaan kiinnostuneita. Murrosikäisille onkin tyypillistä, että vanhemmille ei jaeta asioita samalla tavalla kuin ehkä aiemmin ja suurin osa ajasta vietetään omassa huoneessa suljettujen ovien takana. Päivittäisestä kuulumisten kyselystä on kuitenkin hyvä pitää kiinni ja viestittää nuorille, että he voivat halutessaan tulla juttelemaan asiasta kuin asiasta. Hienoa, että olet puhunut lasten kanssa isän käytöksestä ja tuonut esiin, että se ei johdu heistä. Lapset voivat helposti alkaa syyttämään itseään ja sen takia heidän on tärkeätä kuulla, että taustalla on muita syitä.

Mainitsit erityisesti poikasi kärsivän isän poissaolevasta käytöksestä. Onko hän pystynyt kotona puhumaan asian herättämistä tunteista? Joskus nuoren voi olla helpompi puhua asioista ulkopuoliselle aikuiselle esim. koulukuraattorille. Ehkä voisit ehdottaa pojallesi, että varaisitte ajan kuraattorille.

Mikäli haluat jatkaa keskustelua aiheesta voit soittaa Vanhempainpuhelimeen tai varata ajan chattiin:

Vanhempainpuhelin – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Hei! Suuri kiitos pitkästä kirjoituksestasi, jossa tuot esiin monta puolta tilanteestanne. Uskon, että moni muukin uusperheessä elävä vanhempi tavoittaa samankaltaisia ajatuksia ja kipeitäkin tunteita teeman ympärillä.

Uusperheen jäsenten lisäksi lapsen elämään ja arkeen kuuluu usein myös lapsen toinen biologinen vanhempi ja hänen mahdollinen puolisonsa perheineen. Kahden kodin väliset käytännöt ja kommunikointi on joskus vaativa laji, etenkin jos jokaisella aikuisella ei ole samanlaista halua puhua ja sopia asioista avoimesti ja rakentavasti. Lapsen kannalta olisi tärkeää, että aikuiset vetäisivät yhtä köyttä, jotta lapseen liittyvät päätökset olisivat kaikin tavoin lasta ja myös molempia perheitä palvelevia. On hyvä muistaa, että jokainen voi vaikuttaa yhteistyöhön vain omalta puoleltaan. Tärkeäksi nouseekin uusperheen sisäinen kommunikointi ja kuulluksi tuleminen jokaisen perheenjäsenen kohdalla.

Kerrot omista tunteistasi, joissa koet, ettet ole tullut kuulluksi. Kerrot myös lapsen sanallisesta reagoimisesta tilanteeseen. On hyvä muistaa, että murrosiässä olevat nuoret kapinoivat usein läheisiä aikuisia kohtaan ja syitä pahalle tuulelle voi olla monia. Perhepalaverin järjestäminen voisi auttaa teitä keskustelemaan ja sopimaan yhteisistä käytänteistä. Ennen sitä voisi olla hyvä pyrkiä järjestämään vielä rauhallinen keskusteluhetki puolisosi kanssa, jossa kertoisit omista tunteistasi ja toiveistasi hänelle. Yhteisten keskusteluiden pohjaksi on hyvä ottaa pyrkimys asettua toisen asemaan: miltä minusta tuntuisi, jos olisin samassa asemassa? Mitä voisin omalta osaltani tehdä, jotta toisen toiveet tulisi kuulluksi? Miten voisimme tulla toisiamme vastaan?

Omasta jaksamisesta on myös tärkeä huolehtia. Mikä toisi merkityksellisyyttä elämääsi? Mikä tuo sinulle voimaa? Minkälaista elämää haluaisit elää perheenä ja minkälaisen suhteen toivoisit bonuslapsesi kanssa? Kuulen, että pyrkimyksesi on hyvä ja tavoitteesi on saada perheenne kokonaisuus toimivaksi. Tämä on tärkeä puoli tuoda esiin myös puolisollesi ja bonuslapsellesi.

Jos haluat jatkaa keskustelua kahden kesken ammattilaisen kanssa, voit varata ajan anonyymiin ja luottamukselliseen chattiin täältä:

Ajanvarauschat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

On todella inhimillistä, että vanhempana kommentoi joskus omaa ulkonäköään negatiivisesti tai puhuu laihduttamisesta nuoren kuullen. Harvoin tulee ajatelleeksi, että omilla ulkonäköpuheilla on vaikutusta nuoreen. Nuoren silmissä sillä on kuitenkin merkitystä, miten vanhempi suhtautuu omaan ulkonäköönsä ja puhuu siitä. Muistathan siis puhua itsestäsi hyvääkin nuoren kuullen.

Ulkonäkö muutenkin mietityttää murrosiässä lähes kaikkia ja nuoruuteen kuuluu epävarmuus siitä miltä oma vartalo näyttää. Nuorille myös tarjotaan mediassa koko ajan epärealistisia kauneusihanteita, joihin he vertailevat itseään. Olisikin tärkeätä, että koti säilyisi ulkonäköpaineista vapaana alueena, jossa jokainen on hyväksytty ja arvostettu juuri sellaisena kuin on. Nuoren itsetuntoa on myös hyvä vahvistaa kehumalla ja antamalla positiivista palautetta ihan arkisissa tilanteissa. Itsetunto määrittää nuoren suhtautumista itseensä.

Keskustele myös nuoresi kanssa hänen ahdistuksestaan. Nuorelle on tärkeätä, että hänen tunteensa kohdataan ja ne otetaan tosissaan. Hän on sanonut syyttävänsä sinua asiasta, mutta onko taustalla jotain muutakin? Vaikka syytökset tuntuvat pahalta niin on hienoa, että hän kertoo tunteistaan, avoimuus auttaa teitä jatkossakin käymään asiaa yhdessä läpi.

Voit myös vinkata nuorellesi MLL:n Nuortennetin sivut, joista löytyy tietoa mm. ulkonäköpaineista:

Ulkonäköpaineita – Nuortennetti

Mikäli asia tai muu nuoren kehitykseen liittyvä seikka mietityttää, voit varata ajan maksuttomaan ja anonyymiin chattiin:

Ajanvarauschat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)