Siirry sisältöön

Onko lapsen ruutuajalla väliä?

Televisio, tabletti ja puhelin tarjoavat monelle lapsiperheelliselle hengähdyshetken kiireisen arjen keskellä. Sana ruutuaika saattaa siksi herättää mietteitä monessa lapsiperheessä. Saammekin MLL:ssa paljon kysymyksiä vanhemmilta juuri ruutuaikaan liittyen.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL linjaavat, että alle 2-vuotias ei tarvitse ruutua ollenkaan ja alle 4-vuotiaalle riittää enintään tunti päivässä. Taustalla piilee ajatus lapsen kehityksestä ja kielellisistä ja motorisista taidoista, jotka voivat kärsiä liiallisesta passiivisesta ruutuajasta. Digitaalisen ajan vanhemmalle tällaiset suositukset saattavat tuottaa harmaita hiuksia – mediaa kun on ihan kaikkialla!

Mitään yksioikoista ohjenuoraa ruutuajalle ei  kuitenkaan ole. Taaperon kanssa on toki hyvä pitää ruutuaika minimissä, mutta isomman lapsen kohdalla lopulta kysymys on aina tasapainosta ja isosta kokonaisuudesta. Minuuttimääriä tärkeämpää on tarkastella laajempaa kuvaa: Mistä kaikesta lapsen päivä koostuu? Onko arjessa tarpeeksi virikkeitä, vuorovaikutusta, liikuntaa, lepoa ja leikkiä? Onko mediasisältö ikätason mukaista? Onko ruutuaika passiivista vai aktiivista toimintaa? Onko lapsi ruudun ääressä yksin vai harjoitellaanko mediaa yhdessä?

Vanhempi on paras peili median käytölle

Miten koko perheen mediankäyttö vaikuttaa perheen pienimpiin? Lapsi näkee nopeasti ristiriidan, jos tiukat ruutuajat koskevat vain häntä itseään, mutta vanhempi eksyy yhä uudestaan puhelimelle. Digilaitteet ja sovellukset on suunniteltu niin, että ne houkuttavat tarttumaan puhelimeen kerta toisensa jälkeen; katsomaan ystävän somepostauksen ja lukemaan vielä yhden artikkelin. Ruutujen lumovoima on siis aikuisillekin haaste. Lapselle, jolla itsesäätelytaidot vielä kehittyvät, haaste on suorastaan mahdoton ja siksi hän tarvitsee tukea.

Lapsi peilaa mediamaisemaa aina ympäröivään maailmaan ja varsinkin omiin vanhempiinsa. Esimerkillä on siis väliä. Vain ruutuajasta keskustelun ja minuutintarkasti mediankäytön seuraamisen sijaan tulisikin ottaa puheeksi koko perheen digihyvinvointi. Tutkimuksessa (Tammisalo 2020 ym.) on todettu, että digitaalinen arki lisää hyvinvointia, kun käytämme laitteita vahvistamaan vuorovaikusta toistemme kanssa tai kun käytämme medialaitteita yhdessä. Hyvinvointia lisäävä ja tasapainoinen mediankäyttö vaatii siis ponnisteluja ja vaivannäköä. Voitte yhdessä pohtia millainen mediankäyttö lisää juuri teidän perheenne hyvinvointia. Samalla voikin pitää digisiivouspäivän yhdessä koko perheen voimin ja karsia pois voimia vievät ikävät digitavat. Apua ja tukea löydät MLL:n vanhempainnetistä osioista Lapset ja media ja Hyvinvointia digiajassa.

Vaali yhteisiä ja turvallisia mediahetkiä

Hyvää mediankäyttöä sen sijaan kannattaa vaalia. Laita kivoja viestejä perheenjäsenille ja kavereille, järjestä koko perheen elokuvahetki herkkuineen tai pidä digipeliturnaus läheisten kesken.

Onko sillä ruutuajalla siis väliä? Riippuu yksilöstä. Toiset reagoivat herkemmin ruutuun kuin toiset. Jos lasta kiukuttaa herkästi, unet jäävät lyhyiksi ja mikään muu kuin ruutu ei jaksa kiinnostaa, voi olla aika karsia ruutuaikaa. Kuitenkin se, millä on aina väliä, on monipuolinen ja tasapainoinen arki.

Inka Kiuru

Inka Kiuru

Mediakasvatuksen asiantuntija

Aiheeseen liittyvät

Videoita digiajan kasvattajalle

Tilaa mediakasvatuksen uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös