Elina Tanskanen tapasi oman miehensä sokkotreffeillä

Rakkaus salaperäisyydessään on kiehtonut seksuaaliterapeutti Elina Tanskasta nuoresta saakka. Omat kasvukivut herättivät hänen uteliaisuutensa. Nyt hän haluaa auttaa muita.

SIITÄ lähtien kun Elina Tanskanen oppi lukemaan, hän oli aina nenä kiinni kirjassa. Ellei muuta lukemista ollut saatavilla, hän ahmi puhelinluettelon keltaisia sivuja. Erityisesti häntä kiehtoivat historialliset, romanttiset kirjat, kuten Angelica-sarja.

Tapaisipa jonkun komean kreivin ja saisipa heti paljon lapsia, tyttö haaveili pilvilinnoissaan pikkukoululaisena. Elina oli perheensä ainoa lapsi: pohdiskeleva ja hyvä koulussa.

14-vuotiaana hän alkoi seurustella kaksi vuotta vanhemman pojan kanssa. He kasvoivat yhdessä läpi teini-iän myrskyt. Ero tuli 22-vuotiaana, ja se oli Elinalle raastavaa, iso kehityskriisi. Toisaalta hän sai ensimmäistä kertaa mahdollisuuden nauttia sinkkuuden iloista: reissata, juhlia, deittailla. Noissa ristiriitaisissa tunnelmissa hän kirjoitti ensimmäisen kirjansa: Kuinka löytää se oikea ja pitää samalla hauskaa?

– Omat kivut ja kysymysmerkit rakkaudessa saivat minut kiinnostumaan seksuaaliterapiasta. Taidan myös aina kirjoittaa kirjan, kun kipuilen kriisissä, Elina Tanskanen naurahtaa.
Hän on kirjoittanut kirjat myös muun muassa rakastumisvaiheen muuttumisesta rakastamiseksi sekä vanhemmaksi tulosta.

VUOSIEN varrella terapeutti on syvähaastatellut satoja sinkkuja. Myös Ensitreffit alttarilla -ohjelma on tarjonnut hänelle poikkeuksellisen näköalapaikan suomalaisiin parisuhteisiin. Toisilleen sopiviksi arvioiduista pareista vain osa on rakastunut toisiinsa.

– Sarjassa mukana oleminen on opettanut nöyryyttä. Rakkautta ei voi hallita tai ennustaa. Arvaukseni on, että osa rakkauden ”salaperäisestä ainesosasta” on sitä, että pari oikeasti haluaa tutustua toisiinsa avoimella, tutkivalla ja joustavalla asenteella.

Joskus sokkotreffit osuvat kuitenkin nappiin. Niin kävi Elina Tanskasen omallakin kohdalla, sillä hän tapasi miehensä sokkotreffeillä. Mies ei ollut kreivi, vaan muusikko. Vuoden kuluttua he olivat naimisissa.

– Muistelen noita pienen tytön prinsessafantasioitani hellyydellä. Oikeasti populaarikulttuuri syöttää meille haitallisia mielikuvia parisuhteesta ja rakkaudesta. Ei rakkauden tarvitse olla jatkuvaa ilotulitusta ja draamaa.

Kenestäpä ei joskus tuntuisi siltä, että puoliso on ”kamala” ja lapset ”hirveitä” ja että kannattaisi varmaan erota? Aina ei pidä uskoa huonolla hetkellä mieleen juolahtavia ajatuksiaan, vaan kysyä itseltään tuntuuko samalta vielä syömisen, lenkin, hyvien yöunien ja hyvän ystävän tapaamisen jälkeen, terapeutti neuvoo.

USEIN ajatellaan, että pikkulapsivaihe väistämättä verottaa parisuhdetta. Niin Tanskanenkin oletti ennen lasten saamista.

– Puhumme lapsista liian usein suhdetta kuormittavina ja liian vähän siitä, että lapset moninkertaistavat rakkauden määrän suhteessa. Lisäksi lapset kasvattavat vanhempiaan, jolloin meistä voi tulla parempia ihmisiä ja puolisoja. On huikeaa nähdä rakastamansa ihmisen kasvu vanhempana.

Raskaus ja synnytys mullistavat naisen kehoa. Tanskasen mielestä muutoksen myönteisiä puolia voisi korostaa enemmän.

– On ihmisiä, jotka puhkeavat kukkaan saadessaan lapsia. Osalle se voi olla tosi voimauttava kokemus, joka saa arvostamaan omaa kehoa ja seksuaalisuutta.

Elina Tanskanen sai puolisonsa mukana bonustyttären, joka on nyt teini-iässä. Parin yhteiset lapset ovat 9- ja 11-vuotiaita. Jälkikasvu opettaa vanhemmilleen uusia asioita joka päivä.

– Lapset opettavat läsnäoloa, ehdotonta rakkautta ja rakastamista sekä toisten huomioon ottamista, jos vain suostuu ottamaan opin vastaan. Lapset näyttävät, mitä on hyvä arki ja pienestä iloitseminen. Huomaan olevani välillä dinosaurus, kun yritän ymmärtää vaikkapa Tiktokia, mutta haluan pysyä uteliaana ja auki lasten maailmalle.

Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että pikkulapsivaiheessa vanhemmat saattavat olla kuormittuneita. On unen-, ajan- ja seksinpuutetta.

– Moni pienen lapsen vanhempi kuvaa, että läheisyyskiintiö täyttyy lasten halimisesta ja sylittelystä. Mutta kuka pitää vanhempaa sylissä? Läheisyyttä on monenlaista. Toista voi halia vaikkapa nukkumalla lusikka-asennossa.

KUORMITUS ja väsymys lisäävät stressiä. Ne ovat varsinaisia seksintappajia, joita ei Tanskasen mielestä oteta riittävän vakavasti.

– Siksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen – kahvitteluhetket kaverin kanssa tai rauhassa saunominen – hoitaa myös parisuhdetta. Pariskunnat saattavat olla luonteeltaan hyvin erilaisia: toinen ei stressaa mistään, toinen kaikesta. Ehkä he elävät täysin erilaista elämänvaihetta: toinen on kotona ja toinen töissä. Ymmärtääkseen sekä itseään, että toista, on tärkeää pitää yllä keskusteluyhteyttä.

Jos Tanskasen vastaanotolle tulee pari, joka haluaa tietää, miten lisätä seksuaalista halua suhteessaan, hän kehottaa ensimmäiseksi miettimään, mikä halua jarruttaa.

– Onko se työkiireet, lasten korvatulehduskierre vai jatkuvat riidat? Se voi olla sitä, ettei pidä omasta kehostaan tai pelkoa, ettei kumppani enää rakasta. Mitä tahansa. Jos halua vähentäviä tekijöitä on paljon, halua on vaikea lisätä millään.

Yksi häiriötekijä sängyssä on nykyisin puhelin. Terapeutissa se herättää turhautumisen tunteita, sillä ihmiset tietävät, ettei pitäisi, mutta kännykkä koukuttaa.

– Kännykän sisältö on helppo pakopaikka kuormittavalta arjelta. Omassa suhteessani koen, että meillä on kaikki hyvin niin kauan kuin seurustelen mieluummin mieheni kuin puhelimeni kanssa.

Tanskasen pariskunta harrastaa kahdenkeskisiä mikrohetkiä arjen keskellä. Toinen voi sanoa: mennäänkö juttelemaan.

– Jaamme kuulumisia, vaihdamme ajatuksia. Se on iso voimavara. Lapset tietävät, että tykkäämme jutella toistemme kanssa ja he näkevät meidän halaavan ja antavan suukkoja toisillemme. Yksi hyvän suhteen elementti on monen tasoinen läheisyys.

MAAILMAN terveysjärjestön määritelmä seksuaalisuudesta on laaja: ihminen on seksuaalinen olento kehdosta hautaan. Samaa linjaa Elina Tanskanen noudattaa niin seksuaaliterapeutin työssään kuin äitinäkin.

– Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän seksuaalikasvatus on keho- ja tunnekasvatusta. Puhutaan kehon toiminnoista, mahdollisuuksista ja siitä huolehtimisesta. Kiinnitetään huomiota lapsen kehosuhteen, omanarvontunnon, turvataitojen ja rajojen tukemiseen.

Vanhemmat saattavat hämmentyä, kun radiosta kajahtaa vaikkapa seksivälinemainos. Tekisi mieli vain sanoa: aikuisten juttuja. Miten selittää ”aikuisten juttuja” lapselle?

– Näen työssäni, miten paljon seksuaalisuuteen liittyvä häpeä voi tuottaa vahinkoa ihmisille. Siksi pyrin suhtautumaan avoimesti ja kertomaan asioista ikätasoisesti. Eräässä koko perheen viihdeohjelmassa vitsailtiin kerran liukuvoiteesta, mikä herätti ihmetystä. Selitin, että liukastetta käytetään seksin helpottamiseksi. Totta kai ammatillinen osaamiseni auttaa.

NYKYVANHEMPIEN kipupisteinä Elina Tanskanen pitää riittämättömyyden tunteita ja oman parisuhteen tai vanhemmuuden vertaamista muihin.

– Intensiivisen vanhemmuuden ajatus on hyvä: halu olla pienelle ihanalle olennolle paras mahdollinen vanhempi. Lopputulos saattaa olla jopa miinusmerkkinen, sillä täydellisyydentavoittelu on kuluttavaa. Siksi rentous ja keskeneräisyyden hyväksyminen ovat tärkeitä koko perheen hyvinvoinnille.

Kun on tutkittu onnellisen parisuhteen tekijöitä, yksi asia nousee ylitse muiden: hyväntahtoisuus. Vastaavasti toisen parjaaminen tai mykkäkoulu syövät suhdetta eniten.

– Kun parit suhtautuvat toisiinsa lämpimästi, vaikeatkin asiat voidaan voittaa. Jos vain mahdollista, olkaa ystävällisiä toisillenne!


Kuka hän on?

ELINA TANSKANEN

  • Syntynyt 1977 Helsingissä.
  • Ammatiltaan seksuaaliterapeutti (NACS), logoterapeutti ja toimintaterapeutti.
  • Perheeseen kuuluvat tytär, poika, tytärpuoli ja muusikkoaviomies.
  • Tunnetaan MTV 3:n Ensitreffit alttarilla -ohjelmasarjasta, jossa toimii parisuhdeterapeuttina, ja kolumneistaan.
  • Kirjoittanut viisi tietokirjaa, joista uusimpia ovat Onnellisesti yhdessä – opas rakastavaan parisuhteeseen (Tammi, 2017) ja Parempaa seksiä (Tammi, 2017).
  • Puhuu Hormonihyrrä-podcastissaan vieraiden kanssa aikuisen naisen elämästä.
  • Perustanut yhdessä muusikkomiehensä kanssa pienlevy-yhtiön Love is Punk.

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2021 -lehdessä Vieraana-palstalla.

Tuija Siljamäki

Kirjoittaja

Jani Laukkanen

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Aiemmin Vieraana-sarjassa julkaistuja juttuja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.