Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä kuuntelee murheet ja ilot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjät kuulevat hurjista kokemuksista ja riipaisevista tunteista, mutta aistivat myös lämmön ja välittämisen.

Yhtenä kesäiltana mökin terassilla Mimmun tytär kysyi, tiesikö äiti puhelimesta, johon nuoret voivat soittaa ja kertoa huolistaan. – Sä olisit tosi hyvä siinä, 15-vuotias sanoi.

Mimmu ei tiennyt mutta innostui itsekin. Pian hän meni kurssille ja aloitti Lasten ja nuorten puhelimen sekä netin päivystäjänä. Siitä on nyt kuusi vuotta. – En ole katunut hetkeäkään. Tämä on todella antoisaa ja palkitsevaa.

Mimmu päivystää iltaisin kaksi kertaa kuussa. Tahti sopii työssäkäyvälle aikuiselle, ja vuorot voi valita itse. Hän istuu MLL:n tarjoamassa toimistossa luurit päässä tai tietokoneen ääressä. Puhelinvuoroissa hän vastaa soittoihin ja nettivuorossa chat-viesteihin tai netin kautta tulleisiin pidempiin kirjeisiin. Joskus chat-keskustelu voi kestää kolme tuntia, päivystäjät eivät koskaan hoputa nuorta.

Vuoron päätteeksi on puolen tunnin purku, ja päivystäjät voivat jakaa mieleen jääneet asiat. Paikalla on aina koko vuoron ajan MLL:n ammattilainen, jolta voi tarvittaessa pyytää apua.

Rinnalla hetken verran

Suurin osa soittajista ja viestittelijöistä on 12–17-vuotiaita. Joku kaipaa vain juttuseuraa, toista jännittää lähestyvä matikankoe. Joku pohtii, mitä kaikkea seksissä pitää osata, joku kertoo alkavansa kohta viillellä itseään. Aikuisen luotettavuutta testaavia pelleilysoittoja tulee melkein joka kerta. Aika moni on yksinäinen.

Päivystäjät pitävät aina nuoren puolta eivätkä kyseenalaista sitä, mitä hän sanoo. He valavat rohkeutta ja korostavat, että jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin.

– Puhun asioista, joista nuori haluaa, enkä siitä, mistä minä haluan. Joskus voi kysyä, mitä elämässäsi on meneillään ja haluatko puhua tästä tai tästä. En tyrkytä neuvoja väkisin, Mimmu sanoo.

– Aina nuori ei hae ratkaisuja, vaan lämpö ja kuunteleva korva riittävät. Tehtäväni on kulkea nuoren rinnalla puhelun tai viestiketjun mittainen matka. Tarvittaessa kannustan pitkäaikaisemman tuen hakemiseen.

Elämän kaikki värit

Kerran chattiin kirjautui 11-vuotias tyttö. Mimmu kyseli kuulumisia, ja pitkään tyttö vastasi vain surunaama-emojilla. Mimmu alkoi tunnustella, mihin surullinen asia voisi liittyä. Kävi ilmi, että edellisellä viikolla soitonopettaja oli pannut kätensä tytön housuihin. Tyttö oli hämmentynyt, ja seuraava tunti pelotti.

– Mietimme yhdessä, miten ratkaista tilanne. Paikkakunnalla ei ole muita opettajia, ja vanhemmat olivat juuri ostaneet kalliin soittimen. Keksimme keinon, jolla tyttö sai vähän lisäaikaa kerätäkseen rohkeutta kertoa tapahtuneesta vanhemmilleen. Yritin valaa häneen uskoa, että siitä voi kertoa.

Mimmua surettaa ja kiukuttaa, sillä samankaltaiset tarinat toistuvat. Jotkut aikuiset käyttävät valtaansa väärin. – Vaikka nuori on pettynyt aikuisiin, vakuutan, että aikuisten joukossa on myös hyviä ja luotettavia tyyppejä.

Yhteydenotoissa näkyy nuorten elämän surullinen puoli mutta välillä myös lämpö ja huolenpito. Joku saattaa soittaa kaverin asialla. Joskus teinipoikien kanssa kehkeytyy syvällisiä keskusteluja seurustelusta.

– Minä ja omat lapseni olemme eläneet tasaisen nuoruuden Helsingissä, ja kapea näkökulmani on nyt laajentunut. Kohtaan ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osuneet elämääni. Se on äärimmäisen arvokasta ja on tehnyt minusta entistä suvaitsevamman. Ensimmäistä kertaa olen puhunut esimerkiksi nuoren narkomaanin kanssa.


Oivallukseni

  • Nuoret pelastavat maapallon. He ovat viisaita ja osaavat huolehtia toisista.
  • Omia neuvojaan ei kannata tyrkyttää väkisin.
  • Huono käytös on vain pintaa. Kannattaa miettiä, mitä taustalla on: miksi joku voi pahoin tai käyttäytyy ikävästi. Tästä näkökulmasta on hyötyä myös työelämässä.

Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa vastaamalla lasten ja nuorten yhteydenottoihin puhelimessa, kirjepalvelussa tai chatissa. Päivystyspisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Tehtävään saa koulutuksen ja apuna päivystyksessä on aina MLL:n työntekijä. Päivystäjä sitoutuu päivystämään vähintään kaksi kertaa kuussa vuoden ajan.

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2020 -lehdessä Vapaaehtoinen-palstalla.

Anu Kylvén

Kirjoittaja

Anna Autio

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Aiempia Lapsemme-juttuja vapaaehtoisuudesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.