Väinön bonusmummon pannukakku on parasta
Sirpa Leppälä, 67, Forssa
Tulin isoäidiksi 16 vuotta sitten. Silloin olin jo yhdessä nykyisen puolisoni Pekan kanssa. Pekan tytär on minulle läheinen, ja kun hän myöhemmin sai lapsia, minusta tuli lapsille bonusmummo. Väinö sisaruksineen kutsuu minua mamiksi.
Väinö on kolmesta lapsesta esikoinen. Hän on todella reipas ja kohtelias, muistaa esimerkiksi sanoa kiitos, kun aihetta on. Hän on pidetty kaveri koulussa ja harrastuksissa ja sai jo ekaluokalla hymypoikapatsaan. Väinö ei sulje ketään ulkopuolelle, vaan huolehtii, että kaikki ovat mukana touhuissa.
Pesäpalloa Väinö on pelannut 1,5 vuotta ja kehittynyt vauhdilla. Hän keskittyy ja hoksaa, mihin peli on menossa, myös lyönnit sujuvat. Pesiksessäkin Väinö on saanut tsempparipalkinnon, koska hän kannustaa kaikkia joukkueen jäseniä.
Kouluunlähdöt sujuvat 4.-luokkalaiselta jo hyvin, eikä tavaroita tarvitse etsiä. Väinö jopa huolehtii pikkusisarusten lähdöistä: ovathan he ajoissa ja muistavat ottaa kaiken tarvittavan mukaan. Hän on loistava isoveli.
Ihanaa, kun olen saanut olla Väinön ja hänen sisarustensa kanssa paljon tekemisissä. Omien lastenlasten ensimmäisinä vuosina olin vielä työelämässä, joten pystyin hoitamaan heitä vain satunnaisesti. Nyt saan olla pienten arjessa jatkuvasti mukana. Olen vienyt heitä uimarannalle, liikennepuistoon ja Muumimaailmaan.
Kun Väinö meni ekalle, syksyn ajan vein hänet kello kymmenen aamuina kouluun. Se oli meidän yhteistä aikaa aamupalasta lähtien, ja automatkalla ehdittiin jutella päivän suunnitelmat.
Väinö Mäkelä, 11, Tammela
Mami on meillä vähintään kerran viikossa, keskiviikkoisin. On kiva, että kotona on joku odottamassa, kun tulen koulusta. Välipalakin on aina tehtynä. Joskus kaverini tulevat koulun jälkeen meille, ja he tulevat erityisen mielellään keskiviikkoisin. Hekin tykkäävät mamista, koska tämä on niin mukava ja ystävällinen.
Joskus mami auttaa minua läksyissä, jos on vaikeita äikän tehtäviä. Mami on kärsivällinen.
Syksyllä kävimme yhdessä sienessä, ja mami on tosi hyvä löytämään kantarelleja, suppilovahveroita ja muita. Myös leipomisessa mami on taitava – hänen pannukakkunsa on parasta, samoin mokkapalat.
Toivon, että oppisin itse paremmin leipomaan. Ennen joulua, kun tehdään pipareita, mami ja pikkusisarukseni aina odottavat, että pääsen koulusta kotiin ja ehdin mukaan leipomaan.
Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehden Kainalossa-palstalla.
Anu Kylvén
Kirjoittaja
Johanna Laakkio
Valokuvaaja
Ladattavat materiaalit
Aiheeseen liittyvät
Kainalossa-sarjan aiempia juttuja
- Aino ja Terhi-kummi haaveilevat yhteisestä Ranskan-matkasta
- Zoe on äidin oma rämäpää
- Snorklaus sopii rauhalliselle Rikulle ja Petri-isälle
- Eläimet ovat Tampereen Tuulin ja Tyynin yhteinen juttu
- Isässä parasta on, kun hän keksii retkikohteita
- Milaja-äiti tunnistaa Rogerissa paljon itseään
- Kaarina-mummo ihailee lapsenlapsensa sinnikkyyttä
- Tilannehuumori yhdistää äitiä ja poikaa
- Juhan mielestä oma äiti on vähän kiltimpi kuin äidit yleensä
- Rebekka Rohkea ja iskä kertovat, miksi yhdessä on mukavaa