Kestävyys ja vastuullisuus
MLL toteuttaa ja edistää kestävää kehitystä olemalla vastuullinen järjestötoimija, joka toimii yhteiskunnassa ja yhteisöissä osallisuuden ja luottamuksen rakentajana, hyvinvoinnin edistäjänä ja lapsen oikeuksien puolustajana.
Vastuullinen järjestötoimija
- MLL noudattaa hyvää ja vastuullista hallintotapaa sekä edistää hyvinvoivia työyhteisöjä, vapaaehtoisten tukemista ja kestävien rakenteiden luomista yhdistys- ja kansalaistoiminnalle.
- MLL on kumppanina luotettava ja vastuuntuntoinen.
- MLL:n viestintä on asiantuntevaa, vaikuttavaa ja vastuullista. Se nostaa esille lasten, nuorten ja perheiden kannalta sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
- MLL käyttää resursseja viisaasti ja ottaa valinnoissaan huomioon ympäristön kuormituksen.
- MLL:n varainhankinta toimii eettisesti kestävällä tavalla noudattaen vastuullisen varainhankinnan periaatteita.
- Hyvä hallinto turvaa toiminnan jatkuvuuden myös pitkällä aikavälillä.
Osallisuuden ja luottamuksen rakentaja
MLL osana kansalaisyhteiskuntaa vahvistaa sosiaalista pääomaa ja resilienssiä.
- MLL tarjoaa monipuolisia osallistumismahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys sekä ihmisten välisen että yhteisöllisen luottamuksen rakentajana.
- MLL:n toiminta on kaikille saavutettavaa ja siihen voi osallistua matalalla kynnyksellä.
- Toiminta huomioi perheiden moninaisuuden.
- Toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
- Tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua paremmin heille tärkeiden asioiden kehittämiseen ja edistämiseen ja heillä on mahdollisuus hyviin kohtaamisiin ja kumppanuuksiin.
- MLL edistää sitä, että lapset, nuoret ja vanhemmat tulevat kuulluksi niin arjen ympäristöissä kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Hyvinvoinnin edistäjä
- MLL rakentaa turvallisia yhteisöjä lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ehkäisee yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta.
- MLL vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia organisoimalla vertaistukea, tarjoamalla apua vaikeuksia kohdanneille sekä tekemällä lapsi- ja nuorisotyötä.
- MLL tukee vanhempia ja vanhemmuutta sekä edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia.
- MLL:n monipuolinen toiminta vahvistaa perheiden tukea ja ehkäisee arjen ongelmien kasaantumista.
Lapsen oikeuksien puolustaja
- MLL tekee vaikuttamistyötä, joka kohdistuu julkisen vallan eli valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon.
- Poliittisten päätöksentekijöiden lisäksi vaikuttamistyössä tärkeitä kohderyhmiä ovat päätöksiä valmistelevat viranhaltijat, muut järjestöt, media, lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, lasten ja nuorten vanhemmat sekä suuri yleisö.
- MLL toteuttaa koulutuksia, valmennuksia ja muuta tukea sekä liittoyhteisön sisällä että ulkopuolella lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kestävyys- ja vastuullisuusohjelma antaa suuntaviivat kestävyyden ja vastuullisuuden edistämiseen ja toteuttamiseen MLL:n toiminnassa. Ohjelma täydentää MLL:n Suunta-strategiaa ja on osa sen toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.
Taustalla Agenda 2030 ja MLL:n Suunta-strategia
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin, joiden toteuttamisessa koko yhteiskunnalla on tärkeä rooli. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Valtiolla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta mutta myös kansalaisyhteiskunnalla on oma osansa toimintaohjelman toimeenpanossa.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä lasten oikeuksien edistämisessä ja toteutumisessa. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli viimeisimmissä Suomea koskevissa päätelmissään (2023), että Suomi varmistaa kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutuksen. Myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi ottaa huomioon Agenda 2030 -ohjelman kaikki tavoitteet.
Lapsen oikeuksissa ekologinen näkökulma on noussut vahvasti esiin viime vuosina. Lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin numero 26 lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta. Suomen perusoikeuksiin on jo vuodesta 1995 kuulunut jokaisen vastuu ympäristöstä. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
MLL:n toiminnassa on yhteys useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävyys- ja vastuullisuusohjelma edistää toimijuutta, toivoa ja tulevaisuususkoa. Se on ihmisoikeusperustainen ohjelma, joka kuvaa, miten MLL vahvistaa sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta lapsille ja nuorille. MLL:n arvoista yhdenvertaisuus on keskeinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjinnälle alttiiden lapsi- ja nuorisoryhmien huomioimista. Agenda 2030 -ohjelman läpileikkaava ”ketään ei jätetä jälkeen” -periaate on tärkeä myös MLL:n kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa.
Sosiaalinen kestävyys liittyy laajasti lapsen oikeuksiin
Sosiaalinen kestävyys liittyy laajasti lapsen oikeuksiin, kuten lapsen oikeuteen koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen. Lapsella on myös oikeus kehittymiseen ja vanhemmilla oikeus tukeen lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa.
Sosiaalinen kestävyys pitää sisällään myös kulttuurisen kestävyyden, joka osaltaan tukee hyvien väestösuhteiden rakentumista. Kulttuurisen kestävyyden toteutuminen edellyttää, että lapset ja nuoret oppivat tuntemaan ja arvostamaan sekä omaa että muiden kulttuureja ja että lapsen ja nuoret voivat osallistua kulttuurin ja taiteiden kokemiseen ja tekemiseen heidän hyvinvointiaan ja kehitystään edistävällä tavalla.
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta rakentaa taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. MLL:n näkemys taloudellisesta kestävyydestä perustuu hyvinvointitalousajatteluun. Sillä tarkoitetaan päätöksentekoa, jolla saavutetaan nykyistä parempi tasapaino sosiaalisessa, taloudellisessa ja ekologisessa kestävyydessä. Hyvinvointitalouden päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Investoiminen lapsiin ja nuoriin on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä investointi, sillä hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.