Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta vuonna 2024
Vuonna 2024 kohtasimme Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa lapsia, nuoria ja aikuisia ennätysmäärän, kaikkiaan 1,2 miljoonaa kertaa. Liiton toiminnassa oli mukana 32 000 vapaaehtoista, jotka tekivät vuoden aikana lähes 600 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Myös 68 000 jäsentämme olivat mukana edistämässä lasten ja perheiden hyvinvointia.
Vuosikatsauksessa kerromme, mitä yhdessä saimme aikaan lasten ja perheiden hyväksi vuonna 2024.
Vuonna 2024 Mannerheimin Lastensuojeluliitossa rikottiin ennätyksiä. Kohtaamisia lasten, nuorten ja perheiden kanssa kertyi peräti 1,2 miljoonaa! Perheillä on tarve saada vertaistukea ja jakaa arkea toistensa kanssa. Näitä arvokkaita hetkiä tapahtuu päivittäin esimerkiksi perhekahviloissa, tapahtumissa, tukihenkilöiden tapaamisissa ja puhelinlinjoilla. Vanhemmuus ei ole yksilölaji, eikä kenenkään tarvitse pärjätä siinä yksin. Siksi vanhempien tukeminen on kaikkina aikoina ollut yksi MLL:n keskeisimmistä tehtävistä. Parasta lastensuojelua on, kun vanhemmat saavat tarvitessaan apua ajoissa, ennen ongelmien kärjistymistä.
Kohtasimme vuoden aikana satojatuhansia lapsia ja nuoria niin kerhoissa, tapahtumissa, kouluissa kuin tukitoimintamme kautta. Lasten ja perheiden kanssa on liiton arvojen mukaan leikitty ja pidetty hauskaa. Kaikessa toiminnassamme haluamme aina tarjota jokaiselle lapselle turvallisen tilan ja mahdollisuuden tulla kuulluksi omana itsenään, iloineen tai huolineen. Erityisesti kiusaaminen ja digihyvinvointi näkyivät viime vuonna suurina teemoina lasten ja nuorten maailmassa.
Olemme iloisia ja kiitollisia, että työtämme arvostetaan ja se tunnetaan. 93 % suomalaista kertoo tuntevansa MLL:n vähintään nimeltä. Laajan yhdistysverkostomme ja vapaaehtoistemme ansiosta toimintamme on vahvaa ja kehittyvää. Vaikka järjestöjen rahoituksen yllä leijailee tummia pilviä, me varaudumme tulevaan ja tiedämme, että työtämme tarvitaan jatkossakin. Suuri kiitos kaikille MLL:n vapaaehtoisille, jäsenille ja tukijoille!
Milla Kalliomaa
pääsihteeri
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
- Me olemme MLL
- MLL on valtakunnallinen ja paikallinen
- Lasten ja nuorten hyvinvointi
- Vanhemmuuden tuki
- Lasten ja nuorten osallisuus
- Tapahtumia ja juhlia ympäri Suomen
- Vaikuttamistyö ja viestintä
- Talous ja varainhankinta
- Kestävyys ja vastuullisuus
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, jonka työ on mahdollista vapaaehtoisten, jäsenten ja lahjoittajien tuella. Yhdessä olemme MLL!
Vuonna 2024:
- 528 paikallista yhdistystä järjesti toimintaa lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa.
- 32 000 vapaaehtoista toimi yhdistyksissä, joita tuki 10 piiriä ja keskusjärjestö.
- 68 000 jäsentä tuki työtämme valtakunnallisesti ja paikallisesti.
- Vuoden aikana mukaan liittyi lähes 4000 uutta jäsentä
- Vapaaehtoisemme tekivät yli 580 000 tuntia vapaaehtoistyötä esimerkiksi perhekahviloissa, tapahtumissa, tukihenkilöinä tai auttavissa puhelimissa.
Vuoden 2024 aikana MLL:n toiminnassa kohdattiin lapsia, nuoria ja vanhempia ennätysmäärä, yli 1,2 miljoonaa kertaa. Näistä 65 % oli lapsia ja nuoria, 35 % aikuisia.
MLL:n toiminta oli rikasta ja laajaa.
Kohtaamisia tapahtui niin perhekahviloissa ja kohtaamispaikoissa, paikallistapahtumissa, vertaisryhmissä ja kerhoissa kuin erilaisessa tukihenkilötoiminnassa. Monelle perheelle esimerkiksi perhekummin tai äitiystävän käynnit olivat tärkeitä odotettuja hetkiä. Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret ottivat yhteyttä myös Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä sekä Nuorten tukilinjalla. Vanhemmille tarjottiin tärkeitä keskusteluhetkiä Vanhempainpuhelimessa ja netissä. Kouluissa pidettiin oppitunteja esimerkiksi kaveri- ja digitaidoista. Tukioppilaat auttoivat turvallisen ja yhteisöllisen ilmapiirin rakentamisessa.
Paikallistoiminta oli aktiivista: 528 yhdistystä järjesti toimintaa eri puolilla maata. Yhdistykset pyörittivät lähes 490 perhekahvilaa, yli 600 kerhoa ja järjestivät noin 3 000 tapahtumaa. Toimintaan osallistuneiden määrä kasvoi, ja erityisesti tapahtumat innostivat mukaan niin vapaaehtoisia kuin osallistujia.
Aktiivista yhdistystoimintaa lähellä perheitä
Yhdistysten toiminta oli jälleen aktiivista ja monipuolista. Erityisesti perhekahvilat kokosivat perheitä yhteen ja erilaisia tapahtumia järjestettiin runsaasti.
Vuonna 2024 MLL:n 528 paikallisyhdistyksessä:
- 4 300 luottamushenkilöä
- 13 200 muuta vapaaehtoista
- 488 vapaaehtoisvoimin pidettyä perhekahvilaa, jotka kokoontuivat 12 843 kertaa
- 169 492 lasten ja aikuisten käyntiä perhekahviloissa
- 607 järjestettyä kerhoa
- 2 966 lapsiperhetapahtumaa
- 460 240 lasta ja aikuista osallistui kerho- ja tapahtumatoimintaan
Lähes 600 000 tuntia vapaaehtoistyötä
MLL:n työssä oli mukana yli 32 000 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä yli 580 000 vapaaehtoistyötuntia. Vapaaehtoistyöhön käytetty aika kasvoi edellisvuodesta.
Vapaaehtoisten voima ja innostus ovat MLL:n vahvuus. MLL:n yhdistyksissä toimi yli 4 000 luottamushenkilöä ja noin 13 200 muuta vapaaehtoista. Syksyllä tehdyn vapaaehtoiskyselyn perusteella MLL:n toiminnassa halutaan olla mukana, koska halutaan tehdä jotain merkityksellistä (74 %) ja vaikuttaa asuinpaikkakunnan lasten ja perheiden hyvinvointiin (73 %). Lähes 90 % kertoi saaneensa uusia tuttavia ja ystäviä vapaaehtoistoiminnan kautta.
Tukea yhdistyksille ja vapaaehtoisille
Keskusjärjestö tuki monin eri tavoin yhdistyksiä ja niiden hyvää hallintoa, vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta, vapaaehtoisten jaksamista, kestävää kehitystä ja perhekeskuskumppanuutta.
Toteutimme:
- noin 200 yhdistyshallintoon ja muuhun lapsi- ja perhetoimintaan liittyviä koulutusta ja verkkovalmennusta, joihin osallistui noin 1 900 vapaaehtoista
- valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, jossa yhdistykset pystyivät hyödyntämään yhteisiä viestintämateriaaleja
- Paikka vapaana -rekrykampanjan, jonka tavoitteena oli levittää tietoa MLL:n vapaaehtoistehtävistä ja houkutella mukaan uusia tekijöitä.
- ohjeistuksia, tietoa ja apua yhdistyshallintoon ja toiminnan järjestämiseen ja otimme käyttöön uuden yhteisen vapaaehtoisrekisterin
- kymmenennen vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK), johon osallistui 44 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.
Lisäksi kahden vuoden aktiivinen järjestökehityshanke toteutui vuoden lopussa, kun Lapin piirin toiminta yhdistyi Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa. Uusi piiri on nimeltään Pohjois-Suomen piiri.
Lasten ja nuorten auttava puhelin, chat ja nettipalvelut olivat avoinna vuoden jokaisena päivänä. Päivystäjät keskustelivat eri kanavissa lasten ja nuorten arjen huolista, iloista ja kysymyksistä. Palveluissa kuului koko elämän kirjo, mutta isoina teemoina nousivat esiin erityisesti terveyshuolet, yksinäisyys, kiusaaminen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Ilta-aikaan nuoria kohdattiin Nuorten tukilinjalla, joka vakiinnutti vuoden aikana paikkansa.
Nuortennetissä nuoret pääsivät itse osallistumaan keskusteluihin ja sisällöntuotantoon. Toisten nuorten kanssa haluttiin jutella anonyymisti oman elämän isoista kysymyksistä.
Lasten ja nuorten palveluissa 20 000 yhteydenottoa
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat tarjosi joka päivä aikuisen tukea kaikille alle 25-vuotiaille lapsille ja nuorille. MLL:n lapsille ja nuorille suunnatuissa tukipalveluissa vastattiin lähes 20 000 yhteydenottoon.
Yhteydenotot 2024:
- Suomenkielisessä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa vastattiin yhteensä 17 328 yhteydenottoon.
- Ammattilaisvetoisia ajanvarauschat-keskusteluita käytiin 171.
- Ruotsinkielisessä Barn- och Ungdomstelefonen samt nätbrevstjänsten -palvelussa vastaanotettiin 2 205 puhelua ja 211 nettikirjeitä.
- Lisäksi vastattiin 448 keskusteluviestiin Nuortennetin keskustelualueella.
- Toiminnassa oli mukana 271 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 8 989 päivystystuntia.
Arjessa koettu yksinäisyys sekä turvallisen aikuisen puuttuminen arjesta kuuluivat puhelimessa alakouluikäisillä lapsilla. Myös huolet omasta psyykkisestä terveydestä nousivat esiin yhä nuoremmilla lapsilla. Eniten huolta mielenterveydestä kantoivat 15–17-vuotiaat tytöt. Kiusaaminen ja yksinäisyyden kokemukset puhuttivat monia nuoria. Isossa osassa yhteydenottoja lasta tai nuorta ohjattiin ja tuettiin konkreettisen avun piiriin. Akuuteimmissa tilanteissa yhteyttä otettiin viranomaisiin tai Hätäkeskukseen.
MLL oli nopeasti tukena myös erilaisissa poikkeus- ja kriisitilanteissa. MLL tarjosi kanavissaan tukea lapsille, nuorille ja vanhemmille esimerkiksi huhtikuussa tapahtuneen Viertolan kouluampumisen jälkeen.
Nuorten tukilinjalle selkeä tarve
Nuorten tukilinja tarjosi tukea ja apua mielenterveyspulmissa sekä muissa haastavissa tilanteissa oleville 12–20-vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on tukea itsetuhoisuudesta, väkivallasta, mielenterveysongelmista tai muista vaikeista tilanteista kärsiviä nuoria, jotka tarvitsevat ammattilaisen apua. Tavoitteena on helpottaa nuoren vaikeita tunteita sekä auttaa nuorta palveluihin pääsemisessä.
Vuoden 2023 aikana käynnistynyt Tukilinja löysi kohderyhmänsä nopeasti. Vuonna 2024 vastattiin jo lähes 4 000 puheluun. Yleisimpiä nuorten yhteydenoton aiheita puheluissa olivat yksinäisyys sekä psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet. Erityisesti nuorten kokema ahdistuneisuus kuului yhteydenotoissa.
Tukilinja on STEAn rahoittama hanke vuosille 2023–2025.
Nuortennetissä nuoret ovat pääroolissa
Nuortennetti.fi ja sen sosiaalisen median kanavat tarjosivat nuorille tietoa, tekemistä, vertaistukea ja aikuisen läsnäoloa sekä alustan julkaista omia mediatuotoksia itselle tärkeistä ja merkityksellisistä aiheista. Nuortennetti-sivuston lisäksi nuoria kohdattiin sosiaalisen median kautta, jossa erityisesti TikTok oli suosittu kanava.
Nuortennetin käyttäjät vuonna 2024:
- 230 000 aktiivista käyttäjää ja yli 1,1 miljoonaa sivunlatausta.
- TikTokissa Nuortennetin videoilla ja kampanjoilla yli 3,8 miljoonaa näyttöä.
- Instagramissa Nuortennetin profiilia katseltiin lähes 400 000 kertaa.
- Nuortennetin vertaistuellisella keskustelupalstalla yli 9000 nuorten viestiä.
- Mukana toiminnassa 33 koulutettua nuorta vapaaehtoista: toimittajia, verkkovertaisnuoria ja keskustelupalstan moderaattoreita, jotka tekivät yli 800 tuntia vapaaehtoistyötä.
Nuortennetissä nuoria kiinnostivat erityisesti vertaistuelliset sisällöt, hyvinvointiin liittyvät aiheet sekä seksuaalisuuteen liittyvät viestit ja keskustelut. Hyvinvointia tukevan ja nettikiusaamista, vihapuhetta ja syrjintää ehkäisevän mediankäytön sisältöjä kehitettiin aktiivisesti ja ne saivat paljon lukijoita. Uutena tietosisältönä julkaistiin mm. Somen ulkonäköpaineet -kokonaisuus, joka auttaa nuoria ymmärtämään sosiaalisen median vaikutuksia ja luomaan kehopositiivisen digitaalisen ympäristön.
Päivystäjä mukana keskustelussa -keskustelupalstalla Lasten ja nuorten auttavien palveluiden koordinaattorit vastasivat kaikkiin nuorten huoliviesteihin.
Tyttö olet helmi! – tukea tyttöjen mielenterveydelle
Tyttö olet helmi! -toiminnan tavoitteena oli tukea yläkouluikäisiä tyttöjä, joiden mielialasta on herännyt huolta sekä vahvistaa murrosikäisen tytön ja äidin keskinäistä suhdetta. Tyttö olet helmi! tarjosi osallistuneille etäohjaukseen perustuvan, noin neljä kuukautta kestävän tuen, joka koostui työntekijän tapaamisista Teams-yhteydellä, tytön ja äidin itsenäisesti toteuttamista tehtävistä sekä niihin liittyvästä reflektiosta.
Tulokset vuonna 2024:
- Toimintaan osallistui 154 tyttö-äiti-paria
- Niistä pareista, joilta saatiin arviointitietoa, 94 % nuorista ja 100 % vanhemmista koki keskinäisessä suhteessaan ja vuorovaikutuksessaan tapahtuneen myönteistä muutosta ohjauksen aikana.
- Valtaosa tytöistä (88 %) ja äideistä (92 %) arvioi, että he viettivät osallistumisen jälkeen enemmän aikaa yhdessä. Äidit myös kokivat saaneensa uusia keinoja vanhempana toimimiseen.
Toimintaa toteutetaan STEAn avustuksella yhteistyössä Perhekuntoutuskeskus Lausteen kanssa.
MLL auttaa ja tukee vanhempia monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja perheen vaiheissa. Tarjolla on esimerkiksi perheiden kohtaamispaikkoja ja perheelle yhteistä tekemistä, tukihenkilötoimintaa, vertaisryhmiä ja Vanhempainpuhelin ja nettipalvelut henkilökohtaisen keskustelun tarpeeseen.
Myös MLL.fi:n vanhempainnetti on suosittu palvelu, jossa vierailee yli 1,2 miljoonaa käyttäjää vuosittain etsimässä tietoa ja tukea arkisiin kysymyksiin.
Perheiden kohtaamiset ovat tärkeitä
MLL:n perhekahvilatoiminta jatkui maanlaajuisesti vahvana. Kahviloita toimi 619 ja niissä kirjattiin noin 200 000 lasten ja aikuisten käyntiä. Toimintaa ohjasivat yli 1600 vapaaehtoista.
Perhekahvilat tarjosivat vanhemmille vertaistukea, tietoa, ystäviä ja perheen yhteistä tekemistä ja vahvistivat sitä kautta arjessa jaksamista. Vertaistuen lisäksi toiminta tarjosi rytmiä arkeen sekä paikan, jonne voi tulla omana itsenään ja turvallisin mielin lapsen kanssa.
Perhekahvilatoiminta on vaikuttavaa:
- Kunta- ja hyvinvointialuekyselyn mukaan 95 % vastaajista tuntee perhekahvilat ja kertoo, että ne täydentävät kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita lapsille ja vanhemmille.
- Kävijäkyselyn vastaajista yli kolmannes vastaajista kokee itsensä yksinäiseksi, mutta 73 % mukaan perhekahvilassa käyminen vähensi yksinäisyyden kokemuksia ja vaikutti positiivisesti mielialaan.
- Muiden vanhempien kanssa käydyt keskustelut kevensivät oloa, vahvistivat arjessa jaksamista ja tukivat vanhemmuutta.
- Ohjaajille vapaaehtoisena toimiminen tuotti iloa ja hyvää mieltä, kun saattoi tehdä merkityksellistä toimintaa lapsiperheille ja vaikuttaa asuinpaikan lasten ja perheiden hyvinvointiin. Samalla moni sai itsekin uusia tuttavia ja ystäviä.
MLL on vahva lapsiperheiden kohtaamispaikkatoimija kaikkialla Suomessa. Perhekahviloiden lisäksi MLL:n piirit ja yhdistykset ylläpitävät työntekijävetoisia lapsiperheiden avoimia kohtaamispaikkoja. Vuonna 2024 ammattilaisten ohjaamia avoimia kohtaamispaikkoja oli eri puolilla maata 35, ja lapset ja aikuiset kävivät niissä yli 95 000 kertaa.
Vanhempainpuhelimessa saa keskustelukumppanin
Vanhempainpuhelin ja nettipalvelut on vanhemmuuden tuen muoto, jonka painopiste on vanhempien omien voimavarojen tukemisessa ja yhteydenottajien kuuntelemisessa. Vuonna 2024 vanhempainpuhelimessa ja nettipalveluissa vastattiin palveluhistorian suurimpaan yhteydenottomäärään.
Yhteydenotot vuonna 2024:
- Yhteensä 2779 yhteydenottoa.
- Näistä päivystäjien päivystysvuoroissa vastaanottamia puheluita oli 1246, nettikirjeitä 286 ja chat-yhteydenottoja 748.
- Valtaosa palvelua käyttäneistä antoi positiivista palautetta ja koki tilanteensa helpottuneen keskustelun päätteeksi.
- Ammattilaisten lisäksi toiminnassa oli mukana 75 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 2980 päivystystuntia.
Pienten lasten vanhempien yhteydenotot koskivat usein lapsen kehitysvaiheeseen liittyviä kysymyksiä sekä syömiseen ja nukkumiseen liittyviä huolia. Lasten ja nuorten psyykkisen terveyteen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Yleisiä olivat myös vanhempien huolet koskien omaa tai puolison psyykkistä terveyttä.
Vanhempaa koskevissa yhteydenotoissa puhuttiin usein ihmissuhdehaasteista kumppanin/puolison kanssa. Jatkuva riitely sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa kuormittivat monen yhteydenottajan arkea. Suuri osa yhteydenottajista kaipasi ensisijaisesti kuuntelijaa ja keskustelutukea, mutta myös jatkotuen piiriin ohjattiin yli puolet palveluun yhteyttä ottaneista.
”Haluanko vanhemmaksi?” mietitytti monia
Haluanko vanhemmaksi -sivusto tarjosi tietoa ja tukea aikuisille, joilla ei vielä ole lapsia. Palvelu auttaa yhteydenottajia jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia elämästä lapsilla ja ilman. Sivuston kävijöillä oli mm. mahdollisuus lähettää nettikirje, keskustella sekä lukea kokemustarinoita ja tietoa.
Näitä asioita yhteydenottajat pohtivat:
- Haluanko lasta vai en?
- Miten omat kyvyt ja jaksaminen riittävät mahdolliseen vanhemmuuteen?
- Miten asuminen, talous ja elämäntilanne muuttuvat?
- Kadunko joskus myöhemmin lasta tai lapsettomuutta?
- Milloin voisi olla oikea hetki ryhtyä vanhemmaksi?
- Voinko enää lykätä asiaa iän tai hedelmällisyyden vuoksi?
- Miten käy omalle ajalle ja identiteetille?
- Olisiko itsellinen äitiys minulle sopiva tapa saada lapsi?
Mentalisaatiosta tukea lapsen ymmärtämiseen
Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta vahvistaa vanhempien kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita sekä oman toimintansa vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.
Vuonna 2024 järjestettiin Vahvuutta vanhemmuuteen- ja Lapsi mielessä -vanhempainryhmiä 100 vanhemmalle ja 36 lapselle. Ryhmiä kohdennettiin mm. ensikotien, lastensuojelun ja perheneuvoloiden asiakasperheille.
Lisäksi järjestettiin Jututtamo-tapaamisia, jotka tarjosivat vanhemmille paikan keskustella yhdessä muiden vanhempien kanssa sekä omasta lapsesta että kokemuksista vanhempana.
Näin vanhemmat kertoivat ryhmätoiminnan hyödyistä:
- 89 % koki saaneensa vanhempainryhmästä vahvistusta vanhempana toimimiseen
- 93 % kertoi pohtivansa enemmän lapsensa tarpeita ja tunteita
- 79 % kertoi ymmärtävänsä paremmin lastaan
- 89 % kertoi pohtivansa enemmän omien tunteidensa ja toimintansa vaikutusta lapseen.
Vanhempainryhmät apuna kiusaamiskokemuksissa
MLL toteutti verkossa ohjattuja vanhempainryhmiä kiusaamista kokeneiden sekä kiusaamiseen osallistuneiden alakouluikäisten lasten vanhemmille. Vanhempainryhmien tavoitteena oli vertaistoiminnan kautta vahvistaa vanhemman voimavaroja ja valmiuksia tukea omaa lastaan.
Vanhemmat kokivat saaneensa ryhmistä vertaistukea, vinkkejä lapsen kanssa toimimiseen ja keinoja koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ryhmän kautta välittyi myös uusia näkökulmia, tukea ja ymmärrystä, kun lapsella oli koulussa sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita.
Toimintamuoto päättyi MLL:ssa vuoden 2024 lopussa ja siirtyi Suomen Vanhempainliitolle.
MLL jatkoi vuonna 2024 peräänantamatonta työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Työtä tehtiin vahvasti yhdessä koulujen kanssa ja ottamalla nuoret mukaan, mm. järjestämällä kouluissa kaveritaito-oppitunteja, kouluttamalla tukioppilaita ja toteuttamalla Koulurauha-ohjelmaa. Yhteisöllisyyttä rakentava MLL:n tukioppilastoiminta on vankkaa – tukioppilaita toimii yli 90 prosentissa Suomen yläkouluista.
MLL:n järjestämät oppitunnit, tukioppilastoiminnan koulutukset, ammattilaisten koulutukset ja vanhempainillat tavoittivat laajasti lapsia, nuoria ja aikuisia. Tukioppilastoiminnan lisäksi koulutusten aiheina olivat esimerkiksi kiusaamisen ehkäisy, osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ehkäisy ja mediakasvatus.
Kiusaamisen vastainen työ on yksi MLL:n ohjelmatyön kärkiteemoista. Aiheen parissa tehtiin paljon työtä vuoden aikana ja käynnistettiin mm. uusi kehittämishanke. Syksyllä MLL toteutti näkyvän Hiljaiset hyväksyjät -kampanjan sekä vetoomuksen päättäjille kiusaamiseen puuttumiseksi. Kiusaamisaihetta käsiteltiin laajasti myös vuoden 2024 Lapsemme-lehden teemanumerossa.
11 000 tukioppilasta edisti hyvää kouluilmapiiriä
MLL koordinoi ja kehittää peruskouluissa oppilaiden osallisuutta edistävää ja turvallista kouluilmapiiriä rakentavaa tukioppilastoimintaa. Toimintaa oli lähes jokaisessa peruskoulussa (92 %). Vuoden 2024 tukioppilastoiminnan teemana oli yksinäisyyden ehkäisy ja kaveritaidot.
Alakoulun tukioppilastoiminnan kehittämistä jatkettiin ja se herätti paljon kiinnostusta. Toiminta aloitettiin 27 uudessa alakoulussa.
Nuoret kokivat tukioppilastoiminnan mielekkääksi (97 %) ja vaikuttavaksi vapaaehtoistyön muodoksi. Tukioppilaista 91 % arvioi toiminnasta olevan hyötyä kiusaamista ja yksinäisyyttä kokeneiden tukemisessa ja 89 % koki toiminnan ehkäisevän yksinäisyyttä. Koulun muut oppilaat kokivat, että tukioppilaat ovat auttaneet tutustumaan toisiin oppilaisiin (85 %) ja että tukioppilastoiminta on avointa eikä jätä ketään ulkopuolelle (93 %).
Tukioppilastoiminta kouluissa:
- 11 000 tukioppilasta ylä- ja yhtenäiskouluissa
- 1000 tukioppilasohjaajaa
- 394 MLL:n tuki-, kummi- ja tutoroppilaiden koulutusta
- 5499 koulutettua lasta ja nuorta
Tasavallan presidentti mukana Koulurauhan julistuksessa
Valtakunnallinen Koulurauha-tapahtuma järjestettiin 28.8. Hämeenlinnassa Seminaarin koululla yhteistyössä MLL Hämeen piirin kanssa. Tapahtumaan osallistui myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Koulurauha-ohjelma vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta myönteisen ryhmähengen rakentamisessa ja kiusaamisen ehkäisemisessä. Koulurauha-ohjelmaa suunnittelivat koululaiset itse ja työryhmän oppilaat kirjoittivat myös koulurauhan julistustekstin.
Yle striimasi tapahtuman suorana Yle Areenaan ja sitä katsottiin yli 53 000 kertaa. Oppilaat tekivät myös koulurauhatehtäviä lukuvuoden varrelle.
Koulurauha toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin, Poliisihallituksen, Opetushallituksen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa.
Selviytyjät-vertaisryhmät auttoivat kiusattuja
12–21-vuotiaille kiusaamista kokeneille nuorille järjestettiin Selviytyjät-verkkovertaisryhmiä. Ryhmissä oli mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden kiusaamista kokeneiden nuorten kanssa etänä, esimerkiksi oman kodin turvasta. Ryhmien tavoitteena oli antaa nuorille kokemus turvallisesta vertaisryhmästä.
Kokemuksia ryhmätoiminnasta:
- 80 % ryhmiin osallistuneista nuorista kertoi saaneensa keinoja kiusaamiskokemusten käsittelyyn.
- 90 % koki saaneensa tukea itsetunnolleen ryhmästä.
- 87 % nuorista kertoi ryhmän vaikuttaneen myönteisesti omaan mielialaansa.
Ryhmät toteutettiin yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin koordinoiman Selviytyjät -toiminnan kanssa.
MLL teki laajaa työtä mediakasvatuksen ja digihyvinvoinnin teemojen parissa. Kouluissa aihe näkyi esimerkiksi teemaoppitunneilla ja työpajoissa. Uuden Digitutkijat -hankkeen puitteissa järjestettiin yli 500 työpajaa 4.-luokkalaisille ympäri Suomea. SuperDigikoulu keräsi puolestaan syksyllä yli 70 000 oppilasta etäoppitunnille.
MLL kampanjoi myös vanhemmille, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea uiskennellessaan mediavirrassa ja rakensi palvelun somehaasteista varoittamiseen. Mediakasvatuksen oppitunnit ja vanhempainillat tavoittivat kaikkiaan 83 623 vanhempaa, oppilasta ja ammattilaista. Verkossa MLL:n mediakasvatuksen materiaalien äärelle päädyttiin yli miljoona kertaa.
MLL:n mediakasvatustyö näkyi laajasti myös medioissa. Vuoden aikana annettiin 65 haastattelua eri medioille esimerkiksi lasten turvalliseen mediankäyttöön, nettikiusaamiseen ja digihyvinvointiin liittyen.
Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on keskeistä MLL:n mediakasvatustyön kehittämisessä. Vuonna 2024 julkaistiin Nuorten mediankäytön kysely, joka kokosi yli 3500 nuoren ajatuksia omasta digitaalisesta arjestaan ja tuen tarpeistaan. Joulukuussa 2024 yli 6300 nuorta vastasi MLL:n nettikiusaamista käsittelevään kyselyyn, jonka tuloksia julkaistaan keväällä 2025.
Uusi SuperDigikoulu sai huikean suosion
Kaikkien aikojen ensimmäinen SuperDigikoulu toteutettiin syksyllä yhteistyössä tietoliikenneyritys Elisan kanssa. Yläkouluihin suunnattu digihyvinvoinnin etäoppitunti tavoitti valtavan määrän kouluja ja oppilaita. Mukaan ilmoitettiin 424 koulua ja yli 70 000 oppilasta 182 paikkakunnalta ympäri Suomen. SuperDigikoulun viestintäkampanjat tavoitti 4,1 miljoonaa suomalaista.
Vaaralliset somehaasteet -palvelu tavoitti suuren yleisön
MLL julkisti keväällä 2024 Vaaralliset somehaasteet -sivuston ja kampanjan, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta riskialttiista someilmiöistä ja tukea vanhempia sekä kasvattajia lasten ja nuorten turvallisen netinkäytössä. Sivustolta oli mahdollisuus tilata varoitusviesti uusista haasteista ja sen tilasi yli 12 000 aikuista.
Kampanjan yhteydessä kerättiin nimiä vetoomukseen, jonka tavoitteena oli vaatia päättäjiltä ja somejäteiltä toimia lasten ja nuorten suojelemiseksi palveluissa. Vetoomuksen allekirjoitti yli 10 000 aikuista ja se luovutettiin ministeri Lulu Ranteelle keväällä 2024. Kampanja tavoitti sekä kotimaassa että kansainvälisesti yli 15 700 000 ihmistä.
MLL:n Sinisen valon sukupolvea on suojeltava ja Vaaralliset somehaasteet -kampanjat menestyivät useissa markkinointiviestinnän kilpailuissa. Sinisen valon sukupolvea on suojeltava -kampanjavideo sijoittui myös kolmen parhaan joukkoon Euroopan laajuisen Insafe-verkoston resurssikilpailussa.
10 000 nelosluokkalaista innostui Digitutkijoista
Suomen Kulttuurirahaston ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteishanke Digitutkijat käynnistyi toden teolla. Uuden hankkeen tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten kykyjä toimia mediassa turvallisesti ja omaa hyvinvointia edistäen sekä tukea kotien ja koulujen mediakasvatustyötä.
Vuoden 2024 aikana:
- järjestettiin lähes 500 mediakasvatuksen työpajaa
- työpajoihin osallistui yli 10 000 nelosluokkalaista ympäri Suomea
- yläkouluikäisille tukioppilaille toteutettiin 55 mediamentoripajaa.
- näihin osallistui 670 nuorta, joista osa toimi vertaisina ja apuohjaajina myös neljäsluokkalaisten työpajoissa. Työpajoihin osallistui lisäksi 460 opettajaa.
Sekä neljäsluokkalaisten että tukioppilaiden työpajat saivat erinomaisen vastaanoton kouluissa. Työpajoja kiitettiin erityisesti ajankohtaisten ja tärkeiden ilmiöiden lapsilähtöisestä käsittelystä, oppilaiden osallistamisesta ja visuaalisuudesta.
Valtakunnallista hanketta koordinoidaan keskusjärjestössä ja toteutetaan yhteistyössä MLL:n piirijärjestöjen kanssa.
MLL järjesti vuoden aikana runsaasti suuria ja pieniä tapahtumia ja juhlia. Valtaosan tapahtumista toteuttivat paikallisyhdistykset oman alueensa perheille. Kaikkiaan yhdistykset järjestivät noin 3000 tapahtumaa.
Huhtikuussa virallinen Leikkipäivä houkutteli eri tahoja toteuttamaan lähes 100 leikin riemua jakavaa tapahtumaa ympäri Suomen. Keväällä järjestettiin myös perinteinen Äitienpäiväjuhla yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Kesällä MLL vieraili yhdessä Ylen Pikku Kakkosen kanssa kesäkonserttikiertueella kaikkiaan kuudella paikkakunnalla. Joulun alla kutsuimme jokaisesta Suomen kunnasta kaksi lasta Suomen lasten Itsenäisyyspäivän juhlaan Helsinkiin.
- Lapset juhlivat Suomea itsenäisyyspäivän juhlassa
- MLL ja Pikku Kakkonen kutsuvat kaikki lapset kesäkiertueelle
- Tasavallan presidentti palkitsi 39 äitiä kunniamerkein valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa
Leikkipäivänä riemuittiin ja hassuteltiin
Leikkipäivä-ohjelman tarkoituksena on innostaa niin lapsia kuin aikuisiakin leikkimään ja viettämään aikaa yhdessä. 26.4.2024 vietetyn Leikkipäivän teemana oli kaveritaidot. Leikkipäivä-tapahtumia järjestettiin vuoden aikana ympäri Suomea yhteensä 92, mikä ylitti tavoitteet. Edellisvuodesta määrä lähes tuplaantui.
Leikkipäivä-ohjelma jakoi käytännön vinkkejä ja leikkitietoutta eri kohderyhmille. Vuoden mittaan koulutettiin sotealan ammattilaisia, lapsimessujen kävijöitä, varhaiskasvatuksen opiskelijoita ja työntekijöitä leikin merkityksestä. Leikkipäiväverkostoon kuului lähes 60 tahoa.
1000 vapaaehtoista turvasi kouluteitä
MLL toteutti elokuussa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen Koulutien turvaajat -kampanjan. Kouluteiden turvaamiseen osallistuu yli 1000 vapaaehtoista noin 200 koululla eri puolilla Suomea. Vapaaehtoiset päivystivät koulujen alkaessa huomioliivit päällä suojateillä koulujen läheisyydessä. He muistuttivat autoilijoita ja muita teillä liikkujia hiljentämään vauhtia, kun sadat tuhannet lapset ilmestyivät liikenteeseen kesäloman jälkeen.
Aiemmin vastaavia kampanjoita oli toteutettu MLL:n toimesta pääkaupunkiseudulla sekä yksittäisillä paikkakunnilla. Nyt mukaan innostuttiin ympäri Suomea. Kampanja keräsi runsaasti positiivista huomiota myös mediassa ja somessa.
MLL:n vaikuttamistyö kohdistui valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Vuonna 2024 toimintaympäristö oli poikkeuksellisen vaikea sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja järjestöjen avustuksiin kohdistuvien merkittävien leikkauspäätösten vuoksi. Hallitusohjelmaan sisältyvien leikkausten lisäksi kehysriihessä päätettiin lisäleikkauksista muun muassa järjestöavustuksiin. Leikkaukset vaikuttavat kielteisesti erityisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys lisääntyi ja syveni leikkausten myötä.
- Järjestöjen kannanotto: Sote-järjestöiltä leikataan vaikutuksia arvioimatta
- Lapsille ja nuorille kävi huonosti kehysriihessä
- Järjestöjen toiminta luo hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöjä – siitä ei pidä leikata
- Tavoitteena laadukas lapsivaikutusten arviointiprosessi hyvinvointialueilla
Lapsen oikeudet ja perheet esillä vaalitavoitteissa
MLL julkaisi keväällä eurovaalitavoitteensa, joissa painotettiin lasten oikeuksien johdonmukaista toteuttamista EU:n päätöksenteossa. Syksyllä julkaistiin MLL:n kunta- ja aluevaalitavoiteohjelma huhtikuun 2025 vaaleja varten. Ohjelmaa varten toteutettiin sähköinen kysely nuorille ja kerättiin heidän näkemyksiään päättäjille. Tavoiteohjelmassa korostettiin, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa sekä muistutettiin lapsiin ja nuoriin investoimisen välttämättömyydestä.
Kannanottoja lainsäädäntöön ja ajankohtaisiin teemoihin
MLL:n antoi yhteensä 34 lausuntoa, vastasi useisiin eri ministeriöiden ja muiden keskushallinnon viranomaisen kyselyihin. MLL oli myös mukana 14 järjestökannanotossa, jotka olivat lapsi- ja perhejärjestöjen, sote-järjestöjen tai ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen yhteisiä kannanottoja.
MLL oli edustettuna useissa valtionhallinnon toimielimissä, esimerkkeinä lapsiasianeuvottelukunta, Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelman ohjausryhmä ja Avoimen hallinnon -työryhmä. MLL:n yhteistyö lapsi- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeus- ja sote-järjestöjen kanssa oli tiivistä.
MLL käynnisti Kuluttajaosuustoiminnan säätiön tuella puolitoistavuotisen hankkeen lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseksi hyvinvointialueilla. MLL myös toteutti lapsivaikutusten arvioinnista koulutuksia kolmelle hyvinvointialueelle ja viidelle kunnalle.
MLL:n asiantuntijat esillä mediassa
MLL:n medianäkyvyys kasvoi edellisvuodesta ja MLL näkyi mediassa yhteensä 6245 kertaa. MLL pärjäsi medianäkyvyydessä erinomaisesti verrattuna muihin lapsijärjestöihin ja asiantuntijamme olivat suosittuja haastateltavia.
Lapsemme-lehti ilmestyi kerran kiusaamisteemaisena erikoisnumerona ja se lähetettiin kotiin kaikille jäsenille. Printtilehden rinnalle tuotettiin podcasteja ja muita digitaalisia sisältöjä.
Verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia kehitettiin aktiivisesti. MLL:n tunnettuutta lisäsivät myös onnistuneet viestinnälliset kampanjat, esimerkiksi keväällä julkaistu Vaaralliset somehaasteet -palvelu, joka varoittaa vanhempia netissä liikkuvista vaarallisista sometrendeistä. Myös nuorten mediankäytön kyselytulokset sekä muut mediakasvatukseen liittyvät aiheet olivat koko vuoden pinnalla.
Merkittävää medianäkyvyyttä keräsivät myös valtakunnallinen äitienpäiväjuhla ja Koulurauhan julistus, joissa molemmissa uusi tasavallan presidentti, MLL:n suojelija Alexander Stubb vieraili. Lisäksi median ja yleisön huomiota kohdistui tietyissä kohdin runsaasti vanhemmille ja nuorille tuotettuihin tukisisältöihin, mm. Viertolan kouluampumiseen ja sotauusiointiin liittyen.
MLL:n keskusjärjestön toiminnan rahoitus vuonna 2024 oli noin 8,1 MEUR. Yksityisten lahjoittajien ja tukijoiden merkitys MLL:lle on entistä tärkeämpää julkisten avustusten vähennyttyä.
Toiminnan rahoitus kertyi monesta lähteestä. STEA-avustus oli yhteensä 2,7 MEUR. Muuta rahoitusta kertyi EU:n hankerahoituksesta, OKM:n avustuksesta, säätiöiden ja rahastojen avustuksista, jäsenmaksuista, sijoitustoiminnasta ja lahjoituksista.
MLL:n varainhankinta koostui jäsenmaksuista, Lasten Päivän Säätiön tuesta, säätiöiden ja rahastojen myöntämistä apurahoista, keräyksistä, yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoituksista sekä yritysyhteistyöstä. Vuonna 2024 tehtiin aktiivista työtä oman varainhankinnan kehittämisessä, otettiin käyttöön uusia toimintamalleja sekä toteutettiin muun muassa telekampanjoita, face-to-face-myyntiä kuukausilahjoittajien löytämiseksi sekä oma joulukeräys.
Aktiivinen varainhankinta vahvistaa MLL:n työtä, toimintaedellytyksiä ja riippumattomuutta kasvattamalla tukijoiden määrää.
Keräyksiä lasten ja perheiden tueksi
Vuoden aikana toteutettiin useita keräyksiä, mm. kiusaamisteemaa esiin nostanut Hiljaiset hyväksyjät -keräys sekä MLL:n oma joulukeräys. Molemmat keräykset toivat kertalahjoituksia sekä uusilta että jo aiemmin MLL:lle lahjoittaneilta yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
MLL järjesti yhteistyössä SPR:n ja Ylen kanssa jo 28. kerran Hyvä joulumieli -keräyksen. Vuoden keräystulos oli 1,6 miljoonaa euroa, ja sillä jaettiin 70 euron arvoisia lahjakortteja 18 000 vähävaraiseen lapsiperheeseen noin 200 paikkakunnalla. Keräyksen tueksi yhdistykset, piirit ja muut toimijat järjestivät lipaskeräyksiä ja tapahtumia.
Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Yritysyhteistyö ja kumppanit
Yritysyhteistyössä nykyisiä, jo olemassa olevia kumppanuuksia syvennettiin ja kehitettiin entisestään. Elisa-yhteistyö laajeni strategiseksi kumppanuudeksi, sisältäen uusina osa-alueina lasten ja nuorten digihyvinvoinnin edistämisen sekä kellopuhelinyhteistyön. Elisan kanssa toteutettiin mm. yläkouluikäisille digihyvinvointitaitoja tarjonnut SuperDigikoulu, johon osallistui noin 70 000 koululaista ympäri Suomen.
K-marketien kanssa jatkettiin Kiusaamisvapaa vyöhyke -yhteistyötä, jonka myötä MLL koulutti kauppojen henkilökuntaa kiusaamistyöstä ja K-marketit toteutettivat erilaisia tempauksia kiusaamista ehkäisevän työn tukemiseksi.
Arlan kanssa jatkettiin kaveritaitoihin keskittynyttä yhteistyötä osallistumalla mm. Assembly- ja Ruokamessuille yhdessä. Myös KappAhlin, Vermanin ja Schysst Käkin kanssa jatkettiin hyvää yhteistyötä.
Koulutien turvaajat-kampanjan kumppaneiksi lähtivät Lähi-Tapiola sekä Varova, jonka kanssa MLL on tehnyt yhteistyötä jo pitkään.
MLL oli myös mukana Stadiumin mediakampanjassa, joka keskittyi ilon palauttamiseen lasten ja nuorten urheiluun. Tämän ja muiden kumppaneiden kanssa toteutettujen kampanjoiden ja yhteistöiden kautta MLL sai paljon arvokasta brändinäkyvyyttä työlleen vuoden aikana.
Lisäksi vuoden aikana useat muut yritykset, kuten esim. ABB, Kone Centennial Foundation ja Autosalpa tukivat MLL:n työtä lahjoituksillaan.
Kestävä kehitys on MLL:n Suunta -strategiassa läpileikkaavana näkökulmana. Kestävän kehityksen tavoitteet konkretisoitiin Suunta 2026 strategiaa täydentävässä MLL:n kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa, joka laadittiin koko liittoyhteisön yhteistyönä vuoden 2024 aikana.
Kestävyys- ja vastuullisuusohjelma täydensi MLL:n Suunta -strategiaa ja on osa sen toimeenpanoa. Ohjelma antaa suuntaviivat kestävyyden ja vastuullisuuden edistämiseen ja toteuttamiseen MLL:n toiminnassa. Ohjelma sisältää sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden osa-alueet. MLL toteuttaa ja edistää kestävää kehitystä olemalla vastuullinen järjestötoimija, joka toimii yhteiskunnassa ja yhteisöissä osallisuuden ja luottamuksen rakentajana, hyvinvoinnin edistäjänä ja lapsen oikeuksien puolustajana.