Mediakasvatuksen ABC
Mediakasvatuksen aakkoset on Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen somekampanja, jonka tavoitteena on nostaa erilaisia lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyviä aiheita vanhempien ja kotien mediakasvatuksen tueksi.
Tältä sivulta löydät kaikki MLL:n mediakasvatuksen aakkoset.
A=Algoritmi
Algoritmit määrittävät sen, mitä sisältöä meille mediassa näytetään tai suositellaan. Niillä on iso vaikutus siihen, millaisena maailma lapsille ja nuorille verkossa näyttäytyy. Sisällöt, kuten videot ja kuvat valitaan esimerkiksi kiinnostuksen kohteiden ja kavereiden perusteella.
Miettikää, minkälaisia videoita, sarjoja, elokuvia, tuotteita tai palveluja teille on viime aikoina suositeltu. Ovatko suositukset sellaisia, joita toivottekin saavanne? Mikäli teillä on omia tilejä sosiaalisessa mediassa tai suoratoistopalveluissa, voitte myös vertailla niitä. Minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löydätte?
Lisää vinkkejä, miten keskustella algoritmeista lasten kanssa, löydät MLL:n sivuilta.
B=Big Tech
Löydämme itsemme erilaisten verkkosivujen, sovellusten ja pelien ääreltä, kun etsimme tietoa, teemme ostoksia tai kaipaamme kivaa tekemistä. Tietoa ja tekemistä tarjoavat monet toimijat ja usein ihan ilmaiseksi. Käyttäjien klikkauksen ja heistä kerättävä tieto ovat “hinta”, minkä ilmaisista palveluista maksamme. Big tech eli teknologiajäteiksi kutsutaan maailman suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia teknologiayrityksiä.
Selvittäkää, mihin viiteen teknologiajättiin Big Tech viittaa ja miettikää, mitä niistä te olette käyttäneet ja missä tilanteissa.
Lue lisää, miten keskustella median kaupallisuudesta nuorten kanssa
C=Clickbait
Some- ja mediasisältöjen tekijät voivat käyttää tiettyjä sanoja tai kuvia houkutellakseen käyttäjien huomiota ja saadakseen heidät klikkaamaan linkkejään. Clickbait viittaa klikkiotsikoihin, joita käytetään usein sosiaalisessa mediassa ja videopalveluissa, esimerkiksi YouTubessa, jossa katselukertojen määrä kasvaa videolle annetun otsikon ansiosta.
Kriittistä lukutaitoa tarvitaan, että hahmottaa erilaisia vaikutuskeinoja mediassa. Sen harjoittelussa lasten kanssa tärkeitä tekijöitä ovat lukemiseen kannustaminen ja perheen sisäinen vuorovaikutus.
Miten lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa voisi tukea kodeissa? Lue vinkit vanhemmille MLL:n sivuilta.
D=Doomscrollaus
Uutiset ja maailman tapahtumat tavoittavat usein koululaisia ennen kaikkea sosiaalisen median kautta. Joskus hätkähdyttävät uutistapahtumat saavat nuoren selaamaan somea taukoamatta ja uppoutumalla rankkoihinkin sisältöihin. Doomscrollaus eli tuomioselailu tarkoittaa sitä, että käyttää huomattavan paljon aikaa katsomalla ja lukemalla erilaisia sisältöjä verkossa sekä sosiaalisessa mediassa erityisesti silloin, kun kyseessä ovat negatiiviset uutiset.
Miten lasta voisi suojella uutistulvassa ja auttaa häntä käsittelemään kriisiuutisia?
Katso vinkit MLL:n Vanhempainnetissä.
E=Empatia
Empatia on kokoelma taitoja, joiden avulla voidaan kuvitella, miltä toisesta tuntuu. Netti voi olla haastava paikka osoittaa empatiaa, kun eleet ja ilmeet puuttuvat ja saamme vähemmän tietoa siitä, miltä toisesta tuntuu. Ihmiset myös tulkitsevat tekstipohjaisia viestejä negatiivisemmin kuin puhetta. Tämän takia omaan ilmaisuun kannattaakin kiinnittää netissä erityistä huomiota välttääkseen väärinymmärryksiä.
Katso millaisia vinkkejä aivotutkija Katri Saarikivi antaa empaattisemman nettikulttuurin rakentamiseen:
F=Feikkivideot
Feikkivideoiden tekeminen on tänä päivänä helppoa muun muassa tekoälyn kehittymisen myötä ja niiden tunnistaminen on koko ajan vaikeampaa. Tekoälyllä tehtyjä videoita ja kuvia käytetään väärän tiedon levittämiseen, mutta myös kiusaamistarkoituksessa.
Tyypillisiä tekoälyllä kiusaamiseen tarkoitettuja sisältöjä ovat esimerkiksi alastonkuvat ja deep faket, pilakuvat, videomuokkaukset, rasistinen ja vihamielinen sisältö, vähemmistöjen pilkkaaminen sekä lauluvideot ja muu äänenmuokkaus, kertoo MLL:n tuore Nuoret ja nettikiusaaminen kysely.
Nuorilla on paljon ratkaisuehdotuksia nettikiusaamisen kitkemiseksi niin vanhemmille, ammattilaisille, päättäjille kuin somealustoillekin.
G=Grooming
Tuntemattomat tai turvattomat tahot tai ihmiset voivat pyytää netissä nuorelta alastonkuvia tai muuta intiimiä sisältöä, uhkailla tai yrittää saavuttaa nuoren luottamusta esimerkiksi kehuilla. Tilanteet voivat edetä nopeasti tai pidemmällä aikavälillä. Groomingilla tarkoitetaan houkuttelua, jonka tavoitteena on alaikäiseen lapseen tai nuoreen kohdistuva seksuaaliväkivalta. Se on vakava rikos myös netissä.
MLL:n Nuortennettiin on koottu napakoita vinkkejä, miten toimia, jos nuori epäilee kohtaavansa groomingia. Vanhemman on hyvä käydä tällaisten tilanteiden toimintaohjeita läpi nuoren kanssa ennakolta, jotta nuori osaa toimia, jos joutuu groomingin kohteeksi.
H=Hymiöt
Hymiöt eli emojit ovat olennainen osa digitaalista viestintää. Ne vaikuttavat siihen, miten viestimme, ilmaisemme tunteita ja jaamme kulttuurisia arvoja. Hymiöt auttavat välittämään kontekstia ja tunnetta ja kaventavat kuilua kirjoitetun ja puhutun kielen välillä. Alun perin japanilaisesta ideasta on kasvanut maailmanlaajuinen ilmiö. Varhaiset hymiöt olivat pikselöityjä ja mustavalkoisia, mutta ne toimivat esikuvina nykypäivän värikkäille ikoneille.
Tiedätkö, mitä hymiötä nuoresi käyttää eniten? Vastaus selviää kysymällä nuorelta, mutta moni muu nuorten digitaaliseen kulttuuriin liittyvä asia selviää MLL:n Nuori ja media -oppaasta.
I=Ikärajat
Ikärajat varoittavat lapsen kehitykselle haitallisista sisällöistä ja niiden tarkoitus on suojella lapsia. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka kattaa elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit. Vanhempien ja muiden aikuisten velvollisuus on huolehtia ikärajojen noudattamisesta.
Vaikka ohjelma tai peli sopisi ikärajan puitteissa lapselle, voi se silti olla lapselle liian pelottava. Valitessaan lapselle sopivia mediasisältöjä vanhemman onkin tärkeä pohtia sisältöjen sopivuutta juuri omalle lapselle. Lapselle sopivien sisältöjen tuntemisessa auttaa se, että havainnoi, miten lapsi reagoi erilaisiin mediasisältöihin.
MLL:n sivuille on koottu vinkkejä vanhemmille, mitä ottaa huomioon valitessaan lapsen ikätasolle sopivia digipelejä, elokuvia tai sovelluksia.
J=Jaettu huomio
Jaettu huomio on pienelle lapselle tärkeää ja se edesauttaa lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa oppiakseen ja ymmärtääkseen asioita. Esimerkiksi yhteisissä luku- ja loruhetkissä kuvakirjan äärellä lapsen ja aikuisen huomio suuntautuu samaan asiaan, jota yhdessä tutkitaan.
Millaiset asiat saattavat vaikuttaa jaetun huomion mahdollisuuksiin? Mitä vanhemman on hyvä huomioida omassa digilaitteiden käytössään varhaisen vuorovaikutuksen turvaamiseksi?
K=Kehonkuva
Sosiaalinen media voi lisätä nuorten ulkonäköpaineita, jos he vertaavat itseään muokattuihin kuviin ja ihanteisiin. Vanhempien on tärkeää keskustella nuorten kanssa somen vaikutuksista ja korostaa, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on.
Lue lisää kehonkuvan muotoutumisesta verkossa ja somen ulkonäköpaineista MLL:n Nuortennetistä.
L=Lataaminen
Leijonanosa digimedian käytöstä tapahtuu nykyään älylaitteisiin ladattavien sovellusten eli appien kautta.
Ennen kuin lataat lapsen laitteeseen uuden sovelluksen, lue MLL:n Vanhempainnetistä, mitä on hyvä huomioida sovelluskauppojen suhteen.
M=Murrosikä
Eri-ikäisten mediakasvatus on erilaista. 5-vuotiaan mediataitojen ja digihyvinvoinnin tukemisessa korostuvat eri asiat kuin 15-vuotiaan kanssa. Murrosikäisen itsesäätelykyky on vielä monin tavoin kesken ja vanhemman ohjausta tarvitaan edelleen. Mikä neuvoksi, jos kotona on vaikkapa 12-15-vuotias mediankäyttäjä?
Lue vinkit MLL:n Vanhempainnetistä.
N=Nettikiusaaminen
Tiesitkö, että vain 9 % nuorista kertoo itse kokemastaan nettikiusaamisesta vanhemmalle tai muulle luotettavalle aikuiselle?
MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyyn vastanneiden lähes 6000 nuoren mukaan kiusaaminen on lisääntynyt kaikissa somekanavissa ja on moninaista sivuuttamisesta silkkaan väkivaltaan.
Mitä nettikiusaaminen on ja miten vanhempi voi ehkäistä sitä? Lue MLL:n Vanhempainnetistä nuorten kertomaa nettikiusaamisesta.
O=(Lapsen) Oikeudet
Perus- ja ihmisoikeudet koskevat myös lapsia, mutta alle 18-vuotiaita varten on olemassa myös erityiset lapsen oikeudet. Ne liittyvät myös median ja teknologian rooliin lapsen elämässä. Lapsen oikeus yksityisyyteen on yksi digiajassa korostuva näkökulma aiheeseen.
Miten vanhempana huomioida lapsen yksityisyyden suojaamista arkisissa digitilanteissa?
Lue lisää MLL:n Vanhempainnetistä.
P=Pelaaminen
Pelit ovat monissa perheissä tuttu tapa viettää aikaa tai harrastaa. Lapsissa pelihetket saavat usein tunteet pintaan – niin hyvässä kuin pahassa.
Lue MLL:n Vanhempainnetistä, miten auttaa lasta voi käsittelemään digipelaamisen herättämiä tunteita ja miten pelaavien perheiden arjesta tehdään sujuvampaa.
Q=Q & A
Keskustelu on perheiden mediakasvatuksen A ja O, mutta milloin viimeksi piditte perheen kesken mediankäyttöön liittyvän Q & A:n? Perheen aikuisen kannattaa kysellä lapsen ja nuoren mediakokemuksista ja kuunnella mitä heillä on mediankäytöstään sanottavana.
Katso vinkit juttutuokioihin MLL:n uusitusta Lapsi ja media -oppaasta.
R=Ruutuaika
Mitä on sopiva ruutuaika minkäkin ikäiselle? Ruutuaika tarkoittaa sitä, kuinka paljon aikaa päivästä vietetään erilaisten digitaalisten ruutujen, kuten älypuhelimien, television, tietokoneiden tai tablettien äärellä. Ruutuaika vie ajatukset eri-ikäisten ajankäyttöön, mutta turvallisen ja tasapainoisen mediankäytön tueksi on hyvä huomioida perheessä muutakin.
Lue MLL:n sivuilta sopivasta ruutuajasta ja muista eväistä kotien mediakasvatukseen.
S=Somehaasteet
Haitalliset ja vaaralliset somehaasteet ovat internetissä leviäviä ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa niihin osallistuville. Tällaiset haasteet voivat olla vaarallisia terveydelle, turvallisuudelle tai hyvinvoinnille. Haasteet leviävät esimerkiksi videopohjaisilla somealustoilla.
Lue MLL:n Vanhempainnetistä, miten puhua vaarallisista someilmiöistä lapsen kanssa.
T=Turvallisuus
Turvallisuuteen digilaitteilla voi vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi säätämällä yksityisasetuksia ja käyttämällä verkossa tarkkaa harkintaa. Kyberturvallisuus on yksi tapa suojata kansalaisten ja digitalisoituneiden yhteiskuntien toimintakykyä ja varaudutaan haastaviin tilanteisiin. Kaikenikäisten fiksu toiminta ja medialukutaito luovat turvaa. Mutta miten kyberturvauhista kannattaisi puhua lapsen kanssa?
Katso vinkit MLL:n Vanhempainnetistä.
U=Uni
Uni on yksi eniten hyvinvointimme vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti lapsen riittävästä unesta on pidettävä huolta. Älylaitteiden käyttö juuri ennen nukkumaan menoa tekee haittaa sekä unen laadulle että kestolle.
Ottakaa kokeiluun nuorten suunnittelema 10 päivän unihaaste.
V=Vaikuttajat
Vaikuttajat ovat julkisuuden henkilöitä, jotka tuottavat sisältöä sosiaaliseen mediaan ja joilla voi olla suuri vaikutus lasten ja nuorten ajatteluun, ihanteisiin ja kulutustottumuksiin. Osa vaikuttajien sisällöistä on tehty mainostarkoituksessa.
Onko vaikuttajaksi tuleminen lapsesi tulevaisuuden haave? Voitte aloittaa keskustelun lukemalla Nuortennetin artikkelin vaikuttaja Elisa Malikista.
W=World of Warcraft
World of Warcraft on yksi maailman tunnetuimmista nettiroolipeleistä, jossa pelaajat seikkailevat yhdessä suuressa fantasiamaailmassa. Nettipelien suosion kasvu näkyy varmasti monissa kodeissa. Nuorille pelit voivat tarjota hauskan harrastuksen, jossa kehittyvät englannin kieli, ongelmanratkaisutaidot ja yhteistyökyky. Toisaalta pelaaminen voi viedä paljon aikaa, joten on hyvä sopia selkeät rajat ja keskustella lapsen kanssa tasapainosta pelaamisen, koulun, liikunnan ja levon välillä.
Lue lisää peliharrastamisesta MLL:n artikkelista.
X=X ja muut somepalvelut
X ja muut somepalvelut ovat monelle nuorelle tärkeä ajanvieton paikka. MLL:n tuoreen kyselyn mukaan nuorten suosituimpia sosiaalisia medioita olivat TikTok, Snapchat, WhatsApp, YouTube ja Instagram.
Muistathan, että kaikkien suosituimpien somealustojen ikäraja on 13 vuotta. Sosiaalisessa mediassa lapset kohtaavat mainoksia, vaikuttamista ja tuntemattomien yhteydenottoja.
Löydät tietoa suosituimmista somealustoista MLL:n artikkelista.
Y=Yhteinen tekeminen
Lasten ääni ja näkökulmat jäävät valitettavan usein ilman huomiota päätöksenteossa. MLL pyysi neljäsluokkalaisia ympäri Suomea piirtämään tavallisen tilanteen kodin media-arjesta ja kertomaan oman kotinsa median käytöstä. Erityisesti lapset toivoivat lisää yhteistä tekemistä medioiden äärellä. Yhteiset mediankäytön hetket, kuten pelaamisen tai elokuvan katsomisen koettiin todella merkityksellisiksi kokemuksiksi.
Lue lisää yhteisen mediankäytön tärkeydestä MLL:n blogista.
Z=Z-sukupolvi
Z-sukupolveksi kutsutaan 1990-luvun lopusta ja 2010-luvun alkuun asti syntyneitä nuoria, jotka ovat kasvaneet digitaalisessa maailmassa. Heille älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuva yhteys internetiin ovat itsestäänselvyyksiä. Kuten kaikki muutkin, myös z-sukupolveen kuuluvat tarvitsevat ohjeistusta mediassa toimimiseen.
Teini-ikäisten mediankäyttö on luonnollisesti jo itsenäisempää. Tuen tarjoaminen ja keskustelukumppanuus ovat kuitenkin tärkeitä asioita myös teinien mediakasvatuksessa.
Lue lisää 15–18-vuotiaiden mediankäytöstä MLL:n artikkelista.
Å=Åbo Underrättelser
Åbo Underrättelser on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti. Se ja muut suomalaiset uutismediat ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin, jotka korostavat tiedon tarkistamisen tärkeyttä. Nykyisessä mediamaisemassa kriittinen suhtautuminen vastaan tuleviin uutisiin korostuu entisestään.
Kriittinen medialukutaito nousee entistä tärkeämmäksi taidoksi nuorten saadessa tietonsa yhä useammin sosiaalisesta mediasta uutismedioiden sijaan.
Lue lisää medialukutaidosta uutisten äärellä MLL:n artikkelista.
Ä=Älypuhelin
Lapsen ensimmäisen älypuhelimen hankinta on merkittävä päätös ja vaatii perheessä vakaata harkintaa. Älypuhelimen hankintaan lapselle on hyvä suhtautua maltilla ja sitä olisi hyvä lykätä ainakin ensimmäisten kouluvuosien yli. Tiesithän, että älypuhelimelle on myös vaihtoehtoja? Esimerkiksi kellopuhelin tai peruspuhelin tuo lapselle mahdollisuuden olla yhteydessä läheisiin.
Lue lisää lapsen ensimmäisen puhelimen hankinnasta MLL:n artikkelista.
Ö=Öyhöttäminen
Öyhöttämistä ja asiatonta käytöstä esiintyy ajoittain lasten ja nuorten suosimissa somepalveluissa sekä peleissä. Vanhempien on tärkeää käydä lapsen kanssa läpi toimintaohjeet asiattomuuksia kohdatessa. Pyri olemaan turvallinen aikuinen, jolle lapsi voi tulla kertomaan netissä, somessa tai peleissä kohtaamiaan asiattomuuksia.
MLL:n YouTube-kanavalla julkaistussa videossa asiantuntija kertoo keinoja vihapuheen torjumiselle.
Katso video vihapuheen torjunnasta
Kuva: Anna Autio