Kriittisyys uutisia lukiessa

Säännöllisin väliajoin käy niin, että jokin asia tai ilmiö läpäisee koko yhteiskunnan ja sitä kautta uutiskynnyksen ja julkisen keskustelun niin voimakkaasti, että tietoylitulvasta ja informaatioähkyltä voi olla vaikeaa välttyä. Median rakenteet ja ansaintalogiikat vaikuttavat tähän omalta osaltaan. Algoritmit nostavat sisältöjä ja toisaalta mediankäyttäjien klikkauksiin perustuva uutisointi suoltaa ihmisten tiedonjanoon ja tunteisiin vetoavia uutisia nopeaan tahtiin.

Lapsi uutistulvassa

Nykyään uutisointi on siirtynyt myös sosiaalisiin medioihin, kun uutisia luetaan kavereiden jakamien kuvien, videoiden tai linkkien kautta. Jokainen mediankäyttäjä tulkitsee näkemäänsä ja kuulemaansa omien mielipiteiden, asenteiden ja ennakkoluulojensa kautta. Somen nopeassa maailmassa harva tutkii uutisten alkuperäisiä lähteitä tai arvioi sivujen luotettavuutta. Kun uutisen jakaa oma hyvä ystävä tai ihailemasi somejulkkis saattaa tilannekohtainen harkinta ja mediakriittisyys sumentua. Tyypillisesti sosiaalisessa mediassa ollaan muutenkin samanmielisten kanssa. Tällöin voi myös tietynlaiset näkökulmat vahvistua, olivat ne sitten totta tai ei.

Tarkista faktat

  1. Fakta vai mielipide? Mistä näit uutisen? Sosiaalisissa medioissa jaetaan paljon tietoa, mutta kaikki tieto ei aina välttämättä perustu faktoihin vaan voi olla myös jonkun mielipide kyseiseen asiaan.
  2. Onko uutisen tai tiedon lähde luotettava? Onko kirjoittaja kirjoittanut jutun omalla nimellään? Onko hän olemassa oleva oikea henkilö? Onko uutisen tai tiedon lähde löydettävissä?
  3. Mikä on uutisen näkökulma ja tarkoitus? Pyrkiikö uutinen vaikuttamaan ajatteluusi? Muista, että asianmukainen uutisointi perustuu tutkimukseen ja luotettavien viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Hyvä uutinen nostaa neutraalisti monipuolisia näkökulmia ja peilaa asiaa monelta eri kantilta.
  4. Opettele tunnistamaan arvolatautunut, haitallinen tai vääristynyt uutisointi. Onko uutisen tekijä tai jakaja halunnut nostaa vain jonkin tietyn näkökulman esille jättäen jutusta pois jotain muuta oleellista?
  5. Tutki kuvia, videoita ja infograafeja. Opettele tunnistamaan kuvamanipulaatioita. Kuvia voidaan muokata, rajata tietyllä tavalla tai irrottaa alkuperäisestä kontekstista, jolloin niiden merkitys muuttuu alkuperäisestä.
  6. Tunnista vihapuhe, joka on toisia syrjivää. Tällaisen uutisoinnin tarkoitus on kääntää ihmisten mielipiteitä jotain tiettyä asiaa, ihmistä tai ryhmää vastaan.
  7. Älä jaa huhuja ja kyseenalaista tietoa eteenpäin. Opettele tunnistamaan valeuutissivustot, joiden avulla levitetään kyseenalaista tietoa.
  8. Rajoita tarvittaessa somessa vietettyä aikaa, jos tuntuu, että uutisointi ja keskustelut aiheuttaa ikäviä fiiliksiä, ahdistusta tai lisää pelkoa. Seuraa sellaisia tahoja, joiden sisältö on asiallista ja tuo hyvää fiilistä.

Valeuutisointiin liittyvää sanastoa

Misinformaatio = Tahatonta virheellistä viestintää tai uutisen tai tiedon levittämistä. Henkilö ei tiedä sanoneensa tai kirjoittaneensa virheellisesti.

Disinformaatio = Tarkoituksella vääristeltyä tai harhaanjohtavaa viestintää, uutisen tai muun tiedon levittämistä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa haittaa tai vahinkoa jollekin ihmiselle, yhteisölle tai aatteelle.

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Ruutujen lumo- uutiskirje