Varhaisen vuorovaikutuksen rakentuminen digiajassa 

Pieni lapsi tarvitsee kehittyäkseen paljon läheistä, kasvokkaista vuorovaikutusta häntä hoitavan aikuisen kanssa. Varhainen vuorovaikutus on vauvalle elintärkeä asia.

Vauvan hermosto on syntymästä alkaen virittäytynyt sosiaaliseen viestintään ja vastavuoroisuuteen. Vauva katselee kiinnostuneesti ihmiskasvoja, matkii ilmeitä ja toisten ihmisten ääniä.

Pienen vauvan tunnekokemus on monesti voimakas myönteisen tai kielteisen kokemuksen tila. Aikuisen apua tunteiden säätelyyn tarvitaan runsaasti.

Miten vuorovaikutussuhdetta tuetaan digiajassa?

Vauva pyrkii ääntelemällä ja katsellaan ottamaan kontaktia aikuiseen. Näihin aloitteisiin aikuisen on hyvä vastata. Aloitteisiin vastaamisella on merkitystä siihen, miten vauva oppii rakentamaan sosiaalisia suhteita tai vuorovaikutusta. Katse on pienelle lapselle tärkeä asia, joka luo yhteyttä lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välille.

Vauvaa hoitavan aikuisen on hyvä pohtia omia digitottumuksiaan. Vauvan tulo perheeseen ei tarkoita sitä, että vanhemman tarvitsisi sysätä digilaiteitaan tyystin syrjään tai lopettaa median käyttöä kokonaan. On kuitenkin hyvä pohtia missä määrin älylaitteet vievät aikuisen huomiota ja tarkkaavaisuutta vauvan hereillä ollessa tai vaikuttavatko ne jollain tapaa lapsen ja aikuisen välisiin vuorovaikutushetkiin. Tutkimuksissa on todettu, että pelkkä kännykän säilyttäminen näköpiirissä houkuttelee tarttumaan siihen, ehkä silloinkin, kun varsinaista tarvetta ei ole.

Vauvan ja aikuisen vuorovaikutussuhteessa voi hyödyntää digilaitteita tukena, jos välitön vuorovaikutus ei ole mahdollista. Muutoin vuorovaikutussuhde pienen lapsen kanssa luodaan nykyajassa aivan kuten ennenkin, eli ei-digitaalisesti.

Rauhallinen kasvuympäristö

Vauvalle on vielä vaikeaa käsitellä viriketulvaa ja voimakkaita ärsykkeitä. Kotiin voi rakentaa rauhallisempaa äänimaisemaa esimerkiksi hiljentämällä älylaitteiden ilmoitusäänet tai kiinnittämällä huomioita medialaitteiden äänen tasoon. Kovat äänet tai kovin voimakas musiikki voivat olla pienelle vauvalle stressaavia asioita.

Oman median käytön kuvailu kannattaa

Vanhemman kannattaa kertoa taaperoikäiselle lapselle siitä, mitä tekee esimerkiksi puhelimella. Vaikka: “minäpä laitan nyt mummolle viestiä, että kohta me tullaan käymään” tai “hetkinen, nyt tarvitaankin puhelinta, niin nähdään mihin aikaan bussi tulee”. Näin lapsi oppii hahmottamaan mitä vanhempi laitteella tekee ja miten pitkän ajan se kestää. Vanhempi näyttää omalla esimerkillään mallia, miten tärkeä asia esimerkiksi puhelimen piippaus on. Voiko tarkistaminen odottaa hetken?

Jaettu huomio edesauttaa vuorovaikutusta

Vanhemman kannattaa myös innostua taaperon aloitteista. Media voi herättää lapsessa oivalluksia ja riemastumisia, joita hän haluaa jakaa aikuiselle. Vastaamalla näihin aloitteisiin ja kiinnostumalla ja juttelemalle lapsen mediakokemuksesta aikuinen tukee vuorovaikutustaitojen rakentumista ja myös lapsen ymmärrystä median sisällöistä.

Jaettu huomio on lapselle tärkeää ja hän tarvitsee aikuisen läsnäoloa oppiakseen ja ymmärtääkseen asioita. Esimerkiksi yhteisissä luku- ja loruhetkissä kuvakirjan äärellä lapsen ja aikuisen huomio suuntautuu samaan asiaan, jota yhdessä tutkitaan. Lapselle sopivaa sisältöä tai videopuhelua voi ihmetellä yhdessä tai sylikkäin myös digilaitteesta.

Pienenä digiajassa -podcast-sarjan jakso Digiajan vauva ja varhainen vuorovaikutus tarjoaa tietoa ja vinkkejä vauvan kannalta myönteiseen digitaalisen median käyttöön.

Kuuntele podcast: Digiajan vauva ja varhainen vuorovaikutus

Lue lisää lapsen ja vanhemman varhaisesta vuorovaikutuksesta

Empatiataitojen tukeminen varhaisessa vuorovaikutuksessa

Lasta hoitavan aikuisen tapa reagoida vauvan viesteihin ja kommunikoida hänen kanssaan vaikuttaa tutkimustiedon valossa myös empatiataitojen kehittymiseen. Esimerkiksi seuraavat aikuisen toimintatavat tukevat varhaista vuorovaikutusta ja pienen lapsen kehittyvää empatiakykyä:

  • asioiden hahmottaminen vauvan näkökulmasta
  • vauvan viestien ja tarpeiden huomioiminen, niihin vastaaminen sopivalla tavalla ja täsmällisesti
  • lapsen tarpeen mukainen tunnetilojen säätely: rauhoittaen lasta fyysisesti tai aktivoiden lapsen tarkkaavuutta yhteiseen toimintaan
  • suhtautuminen jo pieneen lapseen ajattelevana ja tuntevana yksilönä, lapsen mielensisältöjä heijastava juttelu (lapsen tunteiden ja kiinnostuksen kohteiden sanoittaminen)

Lue lisää mentalisaatiosta vanhemmuudessa

Lähteet:

Älylaitteet, tunteet, empatia ja vuorovaikutus. Saarikivi, Katri & Martikainen, Silja 2019, Lapset, nuoret ja älylaitteet: Taiten tasapainoon. Kosola, Silja, Moisala, Mona & Ruokoniemi, Päivi (toim.). Helsinki: Duodecim, s. 43-83.

Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän rakentamiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2017. 


Palaa Vauvana ja taaperona digiajassa -etusivulle

Aiheeseen liittyvät

Vauvana ja taaperona digiajassa -aineisto

Lähteet