Siirry sisältöön
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto
etusivu   /   Tietoa MLL:sta   /   Organisaatio   /   MLL:n vuosikertomukset   /   Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta vuonna 2025

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta vuonna 2025

Vuonna 2025 Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa kohdattiin huikea määrä, yli 1,3 miljoonaa suomalaista. Iso kiitos siitä kuuluu yli 33 000 vapaaehtoisellemme, jotka tekivät vuoden aikana lähes 600 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Myös 65 000 jäsentämme tuki lasten ja perheiden hyvinvointia.

Vuosikatsaus kuvaa, millaista toimintamme oli vuonna 2025 ja miten MLL edisti lasten ja perheiden hyvinvointia.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on merkittävä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppani ja ennaltaehkäisevän tuen tarjoaja, joka täydentää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. MLL tarjosi viime vuonna matalan kynnyksen tukea 1,3 miljoonalle lapselle, nuorelle ja vanhemmalle muun muassa Lasten ja nuorten puhelimessa, Vanhempainpuhelimessa ja -netissä, yli 500 perhekahvilassa sekä kouluissa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä heidän osallisuutensa olivat MLL:n työn keskeisiä painopisteitä. MLL:n auttavassa puhelimessa käytiin vuoden aikana 20 000 keskustelua lasten ja nuorten kanssa. Ilta-aikaan päivystävä Nuorten tukilinja tarjosi ammattilaisen apua vakavissa mielenterveyden ongelmissa yhteyttä ottaneille nuorille. Nuortennetistä nuoret tuottivat itse sisältöä ja keskustelivat toistensa kanssa.

Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kasvatti erityisesti MLL:n palkittu tukioppilastoiminta, joka kattaa 93 % Suomen yläkouluista. Tukioppilastoiminnan ohella MLL näkyi kouluissa ja myös vanhemmille digihyvinvointiaiheissa. Sekä lapset, nuoret että vanhemmat tarvitsevat paljon tukea mediaviidakossa toimimiseen. Arkisten vinkkien ja mediakoulutusten ohella MLL osallistui uusien 0–13-vuotiaita koskevien valtakunnallisten mediankäytön suositusten laatimiseen.

Toimintaympäristön muutokset näkyivät MLL:n toiminnassa monella tavalla. Järjestöihin kohdistuneet avustusleikkaukset tuntuivat niin keskusjärjestössä kuin piireissä. MLL:n laaja ja monipuolinen toiminta on vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa entistäkin tärkeämpää. Lapsiperheiden toimeentulon, lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta tehtiin monipuolista vaikuttamistyötä MLL:n laajan ja merkityksellisen työn sekä lasten ja perheiden äänen esiintuomiseksi.

Suuren yleisön tuki MLL:n työlle on entistäkin tärkeämpää. Tarvitsemme jäseniä, lahjoittajia ja kumppaneita rakentamaan kanssamme lapsiystävällisempää Suomea. Suomea, jossa jokainen lapsi on tärkeä.

Milla Kalliomaa
pääsihteeri
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, jonka työ on mahdollista vapaaehtoisten, jäsenten ja lahjoittajien tuella. Yhdessä olemme MLL!

Vuonna 2025:

  • 523 paikallisyhdistystä järjesti toimintaa lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa.
  • 33 000 vapaaehtoista toimi yhdistyksissä, joita tuki 9 piiriä ja keskusjärjestö.
  • 65 000 jäsentä tuki työtämme valtakunnallisesti ja paikallisesti.
  • Vuoden aikana mukaan liittyi lähes 3500 uutta jäsentä.
  • Vapaaehtoisemme tekivät noin 600 000 tuntia vapaaehtoistyötä esimerkiksi perhekahviloissa, tapahtumissa, tukihenkilöinä tai auttavissa puhelimissa.

Vuoden 2025 aikana MLL:n toiminnassa kohdattiin lapsia, nuoria ja vanhempia ennätysmäärä, yli 1,3 miljoonaa kertaa. Näistä 63 % oli lapsia ja nuoria, 37 % aikuisia.

Kohtaamisten määrä kasvoi lähes 100 000:lla edellisvuodesta. Erityisesti MLL:n ylläpitämien lapsiperheiden kohtaamispaikkojen kävijämäärä kasvoi, ja tukihenkilötoimintaa järjestettiin yhä useammalle tarvitsijalle. Myös yhdistysten avoin toiminta ja tapahtumat houkuttelivat mukaan entistä enemmän osallistujia. Vapaaehtoisten ansiosta toimintamme oli vahvaa ja kasvavaa – siitä suuri kiitos kaikille MLL:n 33 000 vapaaehtoiselle!

Lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa toimi MLL:n paikallisyhdistys. Keskusjärjestö, yhdeksän piirijärjestöä ja 523 paikallisyhdistystä järjesti perheille toimintaa ja palveluita, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus vertaisten kohtaamisiin, iloiseen toimintaan, yhteisöllisyyteen ja matalan kynnyksen tukeen. Kohtaamisia tapahtui niin perhekahviloissa ja kohtaamispaikoissa, paikallistapahtumissa, vertaisryhmissä ja kerhoissa kuin erilaisessa tukihenkilötoiminnassa. Perheille iloa ja helpotusta toivat arkeen esimerkiksi perhekummit, kaveritoiminta, maahanmuuttajaäitien ystävät sekä lukumummit ja -vaarit.

Aikuisen kuuntelijan tukea saivat lapset ja nuoret, jotka ottivat yhteyttä Lasten ja nuorten puhelimessa, digipalveluissa sekä Nuorten tukilinjalla. Yhteydenottoja tuli yli 20 000. Myös tuhansille vanhemmille tarjottiin tärkeää keskusteluapua Vanhempainpuhelimessa ja -netissä. Kouluissa tukioppilaat rakensivat turvallista ja yhteisöllistä ilmapiiriä ja MLL:n kouluttajat vierailivat pitämässä oppitunteja, työpajoja ja vanhempainiltoja.

Yhdistykset pyörittivät 482 perhekahvilaa, yli 600 kerhoa ja harrasteryhmää sekä järjestivät noin 2500 tapahtumaa. Erityisesti tapahtumat innostivat laajasti mukaan niin vapaaehtoisia kuin satunnaisempiakin osallistujia. Suosittu Leikitään Pikku Kakkosta -kiertue järjestettiin kesällä jo neljättä kertaa viidellä paikkakunnalla.

Paikallistoiminta lukuina

Vuonna 2025 MLL:n 523 paikallisyhdistyksessä:

  • 4400 luottamushenkilöä
  • 13 000 muuta vapaaehtoista
  • 512 vapaaehtoisvoimin pidettyä perhekahvilaa, jotka kokoontuivat 11 400 kertaa
  • 184 000 lasten ja aikuisten käyntiä perhekahviloissa
  • 630 järjestettyä kerhoa
  • 2500 lapsiperhetapahtumaa
  • 730 000 osallistumista yhdistysten toimintaan
Lähes 600 000 tuntia vapaaehtoistyötä

MLL:n toiminnassa oli mukana yli 33 000 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 585 000 vapaaehtoistyötuntia. Vapaaehtoisten määrä kasvoi edellisvuodesta. Vapaaehtoisten määrä ja innokkuus on MLL:n vahvuus. MLL:n yhdistyksissä toimi 4400 luottamushenkilöä ja noin 13 000 muuta vapaaehtoista.

MLL:n vapaaehtoiskysely toteutettiin aiempaa laajempana kaikille vapaaehtoisille. Kyselyyn vastasi 645 MLL:n vapaaehtoista, jotka toimivat erilaisissa yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön tehtävissä.

  • Kyselyn perusteella MLL:n toiminnassa halutaan olla mukana, koska halutaan tehdä jotain merkityksellistä (75 %) ja auttaa.
  • Vastaajista 93 % kertoi vapaaehtoisena toimimisen vaikuttaneen myös oman hyvinvoinnin vahvistumiseen.
  • Yli 90 % kertoi saaneensa uusia tuttavia ja ystäviä vapaaehtoistoiminnan kautta.
Tukea yhdistyksille ja vapaaehtoisille

Keskusjärjestö ja piirit tukivat monin eri tavoin yhdistyksiä sekä niiden hyvää hallintoa, vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta, vapaaehtoisten jaksamista, kestävää kehitystä ja perhekeskuskumppanuutta.

Toteutimme:

  • 100 yhdistyshallintoon ja muuhun lapsi- ja perhetoimintaan liittyvää koulutusta ja verkkovalmennusta, joihin osallistui noin 1400 vapaaehtoista
  • valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan sekä Paikka vapaana -kampanjan, jonka tavoitteena oli houkutella mukaan uusia vapaaehtoisia
  • ohjeistuksia, tietoa ja apua yhdistyshallintoon ja toiminnan järjestämiseen sekä uuden verkkokaupan
  • vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK), johon osallistui 40 yhdistysten puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa.

Lisäksi järjestökoulutuskokonaisuutta ja sen organisoimistapoja uudistettiin ja lisättiin koulutusta vastuuhenkilöille. MLL käynnisti myös yhdistysten mallisääntöjen uudistuksen.

Lasten ja nuorten auttava puhelin, chat ja nettipalvelut olivat avoinna vuoden jokaisena päivänä. Päivystäjät keskustelivat eri kanavissa lasten ja nuorten arjen huolista, iloista ja kysymyksistä. Erityisesti nousivat esiin yksinäisyys, kiusaaminen, vaikeudet kaveri- ja perhesuhteissa sekä huoli omasta mielenterveydestä. Ilta-aikaan nuoria kohdattiin Nuorten tukilinjalla, jossa yhteydenotot olivat usein vakavampia.

Nuortennetissä nuoret pääsivät itse osallistumaan keskusteluihin ja sisällöntuotantoon. Keskustelupalsta tarjosi nuorille turvallisen paikan jutella anonyymisti toisten nuorten kanssa mieltä askarruttavista aiheista.

Lasten ja nuorten palveluissa yli 20 000 yhteydenottoa

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat tarjosi joka päivä aikuisen tukea kaikille alle 25-vuotiaille lapsille ja nuorille. MLL:n lapsille ja nuorille suunnatuissa tukipalveluissa vastattiin yli 20 000 yhteydenottoon.

Yhteydenotot 2025:

  • Suomenkielisessä Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa vastattiin yhteensä yli 18 000 yhteydenottoon, joista valtaosa, reilu 10 000, oli puheluita.
  • Ammattilaisvetoisia ajanvarauschat-keskusteluita käytiin noin 200.
  • Ruotsinkielisessä Barn- och Ungdomstelefonen samt nätbrevstjänsten -palvelussa vastaanotettiin 2100 yhteydenottoa.
  • Lisäksi vastattiin yli 300 keskusteluviestiin Nuortennetin keskustelualueella.

Toiminnassa oli mukana 250 vapaaehtoista, jotka tekivät yli 8400 päivystystuntia.

Alakouluikäisillä lapsilla yksinolon tunnit arjessa, turvallisen aikuisen puute, vaikeudet vertaissuhteissa sekä kiusaamisen kokemukset kuuluivat yhteydenotoissa. Huolet omasta mielenterveydestä, perhesuhteiden haasteet sekä yksinäisyys ja vaikeudet ystävyyssuhteissa puhuttivat vanhempia yhteydenottajia. Lapsia ja nuoria ohjattiin ja motivoitiin myös jatkotuen piiriin. Palvelusta tehtiin vuoden 2025 aikana yhä enemmän yhteydenottoja virnaomaispalveluihin akuuteissa ja vakavissa tilanteissa. Pitkäkestoisempaa tukea oli tarjolla ajanvarauschateissa, jotka olivat suosittuja.

Erilaiset tukichatit olivat paljon esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa. Teemaan liittyen MLL teki yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kannanoton lasten ja nuorten turvallisten digipalvelujen puolesta.

Nuorten tukilinjalle suuri tarve

MLL:n Nuorten tukilinja tarjosi ilta-aikaan tukea ja apua mielenterveyspulmissa sekä muissa haastavissa tilanteissa oleville 12–20-vuotiaille nuorille. Tukilinjan tarkoituksena on tukea itsetuhoisuudesta, väkivallasta, mielenterveysongelmista tai muista vaikeista tilanteista kärsiviä nuoria, jotka tarvitsevat ammattilaisen apua. Tavoitteena on helpottaa nuoren vaikeita tunteita sekä auttaa nuorta palveluihin pääsemisessä.

Vuonna 2025 tukilinjalla vastattiin lähes 6000 yhteydenottoon.

Yleisimpiä aiheita olivat yksinäisyys sekä psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet. Puheluissa käsiteltiin itsetuhoisia ajatuksia, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä erilaisia pelkoja.

Monesti nuoria autettiin eteenpäin jatkoavun pariin ja tarvittaessa päivystäjät ottivat yhteyttä hätäkeskukseen.

Nuortennetti on nuorten oma paikka

Nuortennetti.fi ja sen sosiaalisen median kanavat tarjosivat nuorille luotettavaa tietoa, vertaistukea, aikuisen läsnäoloa sekä alustan julkaista omia mediasisältöjä nuorille merkityksellisistä aiheista. Nuortennetti-sivuston lisäksi nuoria kohdattiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, erityisesti TikTokissa.

Nuortennetin käyttäjät vuonna 2025:

  • 510 000 käyntiä ja 1,4 miljoonaa sivun katselukertaa.
  • TikTokissa Nuortennetin videoilla ja kampanjoilla yli 8,1 miljoonaa näyttöä.
  • Instagramissa Nuortennetin sisältöjä katseltiin noin 730 000 kertaa.
  • Nuortennetin vertaistuellisella keskustelupalstalla yli 8000 nuorten viestiä.

Mukana toiminnassa oli 28 koulutettua nuorta vapaaehtoista: toimittajia, verkkovertaisnuoria ja keskustelupalstan moderaattoreita, jotka tekivät yli 900 tuntia vapaaehtoistyötä.

Nuortennetissä nuoria puhuttivat mm. yleinen jaksaminen, ihmissuhteet, seksuaalisuus ja nettikiusaaminen – aiheet, jotka ovat vahvasti läsnä nuorten arjessa ja somessa. Vertaistuelliset sisällöt tarjosivat nuorille mahdollisuuden tulla kuulluiksi ja löytää samankaltaisia kokemuksia. Hyvinvointiin ja turvalliseen mediankäyttöön liittyvät sisällöt puolestaan tukivat nuoria nettikiusaamisen, vihapuheen ja syrjinnän teemoissa.

Keskustelupalstalla nuorilla oli turvallinen tila jakaa kokemuksia, hakea tukea ja löytää vertaisuutta. Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalla Lasten ja nuorten auttavien palveluiden koordinaattorit vastasivat nuorten huoliviesteihin.

Tyttö olet helmi! – tukea tytöille ja äideille

Tyttö olet helmi! -toiminnan tavoitteena on tukea yläkouluikäisiä tyttöjä, joiden mielialasta on herännyt huolta sekä vahvistaa murrosikäisen tytön ja äidin keskinäistä suhdetta. Toimintamuoto tarjoaa 4–6 kuukautta kestävän tuen, joka koostuu työntekijän tapaamisista etäyhteydellä, tytön ja äidin itsenäisesti toteuttamista harjoituksista sekä niihin liittyvästä reflektiosta.

Vuonna 2025 toimintaan osallistui 262 osallistujaa eli 131 tyttö-äiti-paria. Palautteen perusteella osallistujat kokivat keskinäisessä suhteessaan tapahtuneen myönteistä muutosta, keskinäisen vuorovaikutuksen parantuneen ja nuoren rohkaistuneen puhumaan asioistaan avoimemmin.

Tyttö olet helmi! -toiminta toteutettiin yhdessä Perhekuntoutuskeskus Lausteen kanssa.

MLL tukee vanhempia niin haastavissa tilanteissa kuin arjen tiimellyksessä. Paikallisesti vanhemmat löytävät kohtaamispaikkoja ja vertaistukea, kivaa tekemistä perheen kanssa tai voivat saada tukihenkilön. Valtakunnallinen Vanhempainpuhelin ja nettikanavat ovat matalan kynnyksen palveluita henkilökohtaisen keskustelun tarpeeseen.  MLL:n Vanhempainnetissä vierailee vuosittain noin 1,2 miljoonaa käyttäjää etsimässä tietoa ja tukea arkisiin kysymyksiin.

Perhekahvilasta voimaa arkeen

Yli 500 MLL:n perhekahvilaa kokoontui ympäri Suomen, lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Kaikkiaan kahviloissa kirjattiin noin 184 000 lasten ja aikuisten käyntiä ja toimintaa ohjasi 1800 vapaaehtoista. Perinteisen aamuajan sijaan tai lisäksi yhä useampi perhekahvila kokoontuu iltaisin, jotta myös päivätöissä olevat vanhemmat ja heidän lapsensa pääsivät kohtaamaan toisia perheitä.

Perhekahviloissa vanhemmille avautuu mahdollisuus jutella ja vaihtaa kokemuksia. Perhekahvilalta toivotaan etenkin vapaamuotoisia kohtaamisia ja keskusteluja sekä tekemistä lapsille. Kävijät kertovat, että toisten vanhempien kohtaaminen tekee arjesta kevyempää ja käynti tuo rytmiä päiviin.

Perhekahvilatoiminta on vaikuttavaa:

  • Kunta- ja hyvinvointialuekyselyn mukaan 97 % vastaajista tuntee perhekahvilat ja kertoo, että ne täydentävät kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita lapsille ja vanhemmille.
  • Kävijäkyselyn vastaajista yli 70 % kokee perhekahvilassa käymisen vähentäneen yksinäisyyden kokemuksia​ ja 84 % kokee toiminnan vaikuttaneen positiivisesti mielialaan.
  • Muiden vanhempien kanssa käydyt keskustelut kevensivät oloa, vahvistivat arjessa jaksamista ja tukivat vanhemmuutta.
  • Vapaaehtoiset ohjaajat kertoivat saaneensa toiminnasta iloa. Jopa 97 % vastaajista koki saaneensa merkityksellistä tekemistä ja päässeensä vaikuttamaan asuinpaikkansa lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Perhekahviloiden lisäksi MLL:n piirit ja yhdistykset ylläpitivät työntekijävetoisia lapsiperheiden avoimia kohtaamispaikkoja. Ammattilaisten ohjaamien avoimien kohtaamispaikkojen määrä kasvoi ja niitä oli eri puolilla maata 47. Lapset ja aikuiset kävivät niissä lähes 120 000 kertaa.

Vanhempainpuhelimesta keskusteluapua

Vanhempainpuhelin ja nettipalvelut on vanhemmuuden tuen muoto, jonka painopiste on vanhempien omien voimavarojen tukemisessa ja yhteydenottajien kuuntelemisessa.

Yhteydenotot vuonna 2025:

  • Yhteensä yli 2300 yhteydenottoa.
  • Päivystäjien vastaanottamia puheluita oli 1105, nettikirjeitä 263 ja chat-yhteydenottoja 675. Pidempiä ajanvarauskeskusteluja käytiin chatissa 251 kertaa.
  • Jopa 93 % palautetta antaneista koki tilanteensa helpottuneen keskustelun päätteeksi.
  • Ammattilaisten lisäksi toiminnassa oli mukana 82 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 2900 päivystystuntia.

Pienten lasten vanhemmat ottivat palveluihin yhteyttä erityisesti lapsen kehitysvaiheisiin liittyvissä huolissa. Nuorten kohdalla vanhempia huoletti murrosikä kuohuntoineen. Edellisvuoteen verrattuna lasten ja nuorten psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät. Erityisesti lapsen tai nuoren haastavaan ja/tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä keskusteluja käytiin viime vuosia enemmän. Myös lasten ja nuorten vertaissuhteet, kiusaaminen ja yksinäisyys mietityttivät vanhempia.

Vanhempaa koskevissa yhteydenotoissa puhuttiin usein ihmissuhdehaasteista, esimerkiksi vanhempien välisistä ristiriidoista, keskusteluvaikeuksista ja eriävistä kasvatusnäkemyksistä. Jatkuva riitely sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa kuormittivat monen yhteydenottajan arkea. Yhteydenottajat halusivat keskustella myös vanhemmuuteen liittyvistä vaikeista ja usein vaietuista tunteista, kuten riittämättömyyden ja syyllisyyden kokemuksistaan. Keskusteluissa yleisiä teemoja olivat myös huolet lasten ja aikuisten psyykkiseen terveyteen liittyen, uupumus ja stressi lapsen tai perheen tilanteeseen liittyen, arjen kuormitus sekä lasten ja nuorten neuropsykiatriset häiriöt.

”Haluanko vanhemmaksi?”  -sivustolta tukea pohtijoille

Haluanko vanhemmaksi -sivusto tarjosi tietoa ja tukea aikuisille, joilla ei vielä ole lapsia. Palvelu auttaa yhteydenottajia jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia elämästä lapsilla ja ilman. Sivuston kävijöillä oli mm. mahdollisuus lähettää nettikirje, keskustella sekä lukea kokemustarinoita ja tietoa.

Kirjeiden lähettäjät pohtivat yleisimmin sitä, haluavatko lasta vai eivät ja miten omat kyvyt ja jaksaminen riittävät mahdolliseen vanhemmuuteen. Osa pohti mielenterveyshuolien vaikutusta mahdolliseen vanhemmuuteen, toiset esim. asumiseen, talouteen ja elämäntilanteeseen tai parisuhteeseen liittyviä huolia. Jotkut myös kokivat painetta päätöksentekoon ikäänsä tai hedelmällisyyteen liittyvien seikkojen vuoksi. Vuonna 2025 yhteydenotoissa nousi erityisesti esiin myös huoli omasta terveydestä sekä pohdinta siitä, olisiko itsellinen äitiys itselle sopiva tapa saada lapsi.

Mentalisaatiosta tukea lapsen ymmärtämiseen

Mentalisaatioon perustuva vanhempainryhmätoiminta vahvistaa vanhempien kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita sekä oman toimintansa vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.

MLL toteutti hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen työntekijöille kaksi vanhempainryhmän ohjaajakoulutusta, joissa oli perheiden erityisen tuen näkökulma. Koulutuksiin osallistuneet järjestivät eri puolilla Suomea Vahvuutta vanhemmuuteen- ja Lapsi mielessä -vanhempainryhmiä yli 1080 vanhemmalle ja 80 lapselle. Ryhmiä kohdennettiin mm. ensikotien, lastensuojelun ja perheneuvoloiden asiakasperheille.

Näin vanhemmat kertoivat ryhmätoiminnan hyödyistä:

  • 86 % koki saaneensa vanhempainryhmästä vahvistusta vanhempana toimimiseen
  • 88 % kertoi pohtivansa enemmän lapsensa tarpeita ja tunteita
  • 84 % kertoi ymmärtävänsä paremmin lastaan
  • 88 % kertoi pohtivansa enemmän omien tunteidensa ja toimintansa vaikutusta lapseen.

Lisäksi MLL koulutti Jututtamo-ohjaajia ja muita tahoja mentalisaatioon liittyen sekä järjesti tapaamisia, jotka tarjosivat vanhemmille paikan keskustella yhdessä muiden vanhempien kanssa sekä omasta lapsesta että kokemuksista vanhempana.

MLL teki laajaa työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi yhdessä koulujen kanssa. 11 000 tukioppilasta muodosti vahvan tukiverkon ja edisti yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä kouluissa ympäri Suomen. Tukioppilastoimintaa oli 93 % Suomen yläkouluista ja vuoden aikana toiminta laajeni vauhdilla myös alakouluihin. Lisäksi MLL järjesti kouluissa kaveritaito-oppitunteja, koulutuksia ja vanhempainiltoja ja toteutti Koulurauha-ohjelmaa. Tukioppilastoiminta palkittiin vuonna 2025 Opetushallituksen ja Kuntaliiton Cygnaeus-palkinnolla toimintamallina, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kuulumista yhteisöön.

Kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemisen ohella MLL näkyi kouluissa aktiivisesti mediakasvatuksen ja digitaitojen parissa. Toista kertaa järjestetty SuperDigikoulu tavoitti jo lähes 100 000 yläkouluikäistä ja Digitutkijat-työpajoja järjestettiin sadoissa kouluissa ympäri maan.

Tukioppilastoiminta laajeni alakouluihin

MLL koordinoi ja kehittää peruskouluissa oppilaiden osallisuutta edistävää ja turvallista kouluilmapiiriä rakentavaa tukioppilastoimintaa. Toimintaa oli lähes jokaisessa peruskoulussa (93 %). Vuoden 2025 tukioppilastoiminnan teema oli yksinäisyyden ehkäisy ja kaveritaidot.

Nuoret kokivat tukioppilastoiminnan mielekkääksi (98 %) ja vaikuttavaksi vapaaehtoistyön muodoksi. Tukioppilaista 92 % arvioi toiminnasta olevan hyötyä kiusaamista ja yksinäisyyttä kokeneiden tukemisessa ja 88 % koki toiminnan ehkäisevän yksinäisyyttä. Koulun muut oppilaat kokivat, että tukioppilaat ovat auttaneet tutustumaan toisiin oppilaisiin (76 %) ja että tukioppilastoiminta on avointa eikä jätä ketään ulkopuolelle (90 %).

Vuonna 2025 jatkettiin alakoulun tukioppilastoiminnan kehittämistä. Alakoulun tukioppilastoiminta herätti paljon kiinnostusta ja toiminta lähti laajenemaan vauhdilla. Vuoden lopussa alakoulun tukioppilastoimintaa oli aloitettu 80 koulussa.

Tukioppilastoiminta kouluissa:

  • 11 000 tukioppilasta ylä- ja yhtenäiskouluissa
  • 900 tukioppilasohjaajaa
  • 400 MLL:n tuki-, kummi- ja tutoroppilaiden koulutusta
  • 6000 koulutettua lasta ja nuorta
Koulurauha koko maahan

Valtakunnallinen Koulurauha julistettiin 35. kerran Harjavallasta 28.8.2025 oppilaiden valitsemalla teemalla “Yhdessä rohkeammin – Modigare tillsammans”. Ohjelmassa kuultiin Koulurauhan julistuksen lisäksi oppilaiden esityksiä, tasavallan presidentin videotervehdys, poliisin puheenvuoro sekä tähtiartisti HUGOn esitys.

Koulurauha-ohjelma vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta myönteisen ryhmähengen rakentamisessa ja kiusaamisen ehkäisemisessä. Oppilaista koostuva työryhmä laati itse julistustekstin, tapahtumaohjelman ja 11 teemaa tukevaa tehtävää.

Yle Areenan kautta striimattua lähetystä tai tallennetta katsoi arviolta noin 450 000 katsojaa. Koulurauha toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin, Poliisihallituksen, Opetushallituksen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa.

Ihmeluokka – uusi menetelmä kouluille

MLL kehitti vuosina 2024–2025 Ihmeluokka-menetelmän, jonka tavoitteena oli luoda uudenlainen lapsilähtöinen, innostava ja helppokäyttöinen menetelmä ennaltaehkäisemään kiusaamista.

Menetelmän kohderyhmää ovat alakoulun 4. luokan oppilaat. Päämääränä on ollut vahvistaa lasten kykyä toimia ryhmässä omaa ja muiden lasten hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistavalla tavalla, mikä parantaa luokan ilmapiiriä ja ehkäisee työrauhaongelmia. Oppilaiden lisäksi Ihmeluokkaan osallistuvat eri vaiheissa myös lasten vanhemmat, opettajat ja koulun muut ammattilaiset.

Ihmeluokassa lähtökohtana ovat lasten omat kokemukset, näkemykset ja ratkaisuehdotukset siihen, miten kiusaaminen luokassa estetään tai saadaan vähenemään. Menetelmää pilotoitiin 45 luokassa eri puolilla Suomea ja opettajan opas julkaistaan keväällä 2026. Ihmeluokka-mallia on tarkoitus hyödyntää jatkossa osana MLL:n kouluyhteistyön kokonaisuutta.

MLL jatkoi laajaa työtään digihyvinvoinnin, nettiturvallisuuden ja medialukutaidon vahvistamiseksi. Kouluissa järjestettiin Digitutkijat -hankkeen puitteissa satoja työpajoja 4.-luokkalaisille ympäri Suomea. SuperDigikouluun osallistui syksyllä 95 000 yläkoululaista yhteiselle etäoppitunnille.

MLL tuotti vanhempien ja perheiden tueksi monipuolista materiaalia ja sisältöä digitaidoista, mm. ensimmäiset selkokieliset oppaat. Erilaisiin mediakasvatusaiheisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistui lähes 10 000 vanhempaa ja ammattikasvattajaa. Teemoina korostuivat mm. tekoäly ja algoritmit, digiturvallisuus, digihyvinvoinnin ja ruutuajan kysymykset, poikien mediataitojen tukeminen ja kriittinen medialukutaito.

Yksi merkittävimmistä vuoden aikana näkyneistä teemoista oli nettikiusaaminen, sillä MLL julkaisi laajan nettikiusaamistutkimuksen. Raportti käsitteli lähes 6000 13–18-vuotiaan suomalaisnuoren vastauksia. Aineisto oli poikkeuksellisen laaja ja antoi harvinaisen syvän kuvan nuorten nettikiusaamisesta. Samasta aineistosta julkaistiin loppuvuonna Tekoäly kiusaamisen välineenä -lisäraportti.

MLL:n mediakasvatustyö näkyi laajasti myös medioissa. Vuoden aikana annettiin kymmeniä haastatteluja eri medioille esimerkiksi lasten turvalliseen mediankäyttöön, nettikiusaamiseen ja digihyvinvointiin liittyen.

95 000 yläkoululaista SuperDigikoulussa

MLL järjesti toistamiseen yläkouluille suunnatun etäoppitunnin, SuperDigikoulun, yhteistyössä MLL:n yhteistyökumppanin, tietoliikenneyritys Elisan kanssa. Oppitunti sai tälläkin kertaa valtavan suosion ja tavoitti vielä edelliskertaa enemmän nuoria. Ohjelman katsoi yli 95 000 oppilasta yli 400 koulusta lähes 200 paikkakunnalta. Oppitunnin aiheita olivat mm. nettiturvallisuus, tekoälyn riskit ja nettikiusaaminen.

Digitutkijoita ympäri Suomen

Suomen Kulttuurirahaston (SKR) ja MLL:n kolmivuotinen yhteishanke Digitutkijat järjesti digihyvinvointiaiheisia mediakasvatustyöpajoja alakoulun 4.-luokkalaisille, vanhempainiltoja vanhemmille ja koulutusta aikuisille. Digitutkijoiden työpajoihin osallistui lähes 13 000 lasta ja noin 1000 opettajaa ympäri Suomen. Tähän mennessä hankkeessa on jo tavoitettu 60 % suomalaisista ala- ja yhtenäiskouluista. Yhdessä piirien kanssa toteutettiin myös laaja valtakunnallinen lasten kuuleminen. Kuuleminen kartoitti ja tuotti tietoa lasten ja perheiden mediankäytöstä kodeissa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten kykyjä toimia mediassa turvallisesti ja omaa hyvinvointia edistäen sekä tukea kotien ja koulujen mediakasvatustyötä. Valtakunnallista hanketta koordinoidaan keskusjärjestössä ja toteutetaan yhteistyössä MLL:n piirijärjestöjen kanssa.

MLL järjesti vuoden aikana valtavasti tapahtumia, joista suurimman osan toteuttivat paikallisyhdistykset alueensa lapsiperheille. Kaikkiaan yhdistykset järjestivät noin 2500 tapahtumaa.

Keväällä vietettiin valtakunnallista Leikkipäivää ja järjestettiin perinteinen Äitienpäiväjuhla yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Tasavallan presidentti palkitsi juhlassa äitejä kunniamerkein.

Kesällä MLL kiersi Ylen Pikku Kakkosen kanssa yhteisellä tapahtumakiertueella ja järjesti konserttien yhteydessä monipuolista toimintaa perheille yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Elokuussa MLL puolestaan turvasi toista kertaa valtakunnallisesti pienten koululaisten koulumatkaa sadoilla suojatiellä koulujen alkaessa.

Itsenäisyyspäivän alla kutsuimme jokaisesta Suomen kunnasta kaksi lasta Suomen lasten Itsenäisyyspäivän juhlaan Helsingin Ooppera-talolle. Juhlan teemana oli Yhdessä rohkeammin, ja lapset toivat mukanaan teemaan liittyviä taideteoksia, jotka ripustettiin juhlanäyttelyyn.

Leikin riemua kaikille

Kaikille avoimia ja maksuttomia Leikkipäivä-tapahtumia järjestettiin lähes 100. Tapahtumat levittivät leikin iloa kaiken ikäisille. Vuoden mittaan Leikkipäivä-verkoston kanssa jaettiin leikkivinkkejä ja -tietoutta erilaisille kohderyhmille, mm. urheiluseurojen edustajille. Leikkipankki tarjosi satoja leikkivaihtoehtoja niin lasten vanhemmille kuin muille lasten parissa toimiville.

MLL turvasi koululaisten matkaa koulujen alkaessa

Yli 1000 vapaaehtoista osallistui valtakunnalliseen Koulutien turvaajat-kampanjaan elokuussa. MLL:n vapaaehtoiset päivystivät koulujen alkaessa huomioliivit päällä kaikkiaan noin 200 koulun läheisyydessä suojateillä. He muistuttivat autoilijoita ja muita teillä liikkujia hiljentämään vauhtia, kun sadat tuhannet lapset ilmestyivät liikenteeseen kesäloman jälkeen.

Tempaus järjestettiin nyt toista kertaa valtakunnallisena ja se sai runsaasti positiivista huomiota ja kiittävää palautetta.

MLL:n vaikuttamistyö kohdistui valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Vuonna 2025 toimintaympäristö oli poikkeuksellisen vaikea sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja järjestöjen avustuksiin kohdistuvien merkittävien leikkausten vuoksi.

Leikkaukset vaikuttivat kielteisesti erityisesti heikommassa asemassa oleviin perheisiin. Lapsiperheköyhyys lisääntyi ja syveni sosiaaliturvan leikkausten ja työttömyyden kasvun myötä. MLL:lle muutos näkyi esimerkiksi suorien avunpyyntöjen lisääntymisenä, perhekahviloiden ruokatarjoiluiden menekin lisääntymisenä ja avoimen, maksuttoman toiminnan osallistujamäärien kasvuna. Myös MLL:n tekemän Perhepulssi-kyselyn tulokset kertoivat, että perheiden taloustilanne on kurjistunut.

MLL:n kunta- ja aluevaalitavoiteohjelma toimi perustana kunta- ja hyvinvointialuevaikuttamiselle. Tavoiteohjelmassa korostettiin hyvinvoinnin perustan rakentuvan lapsuudessa ja nuoruudessa sekä lapsiin ja nuoriin investoimisen välttämättömyyttä.

MLL:n vaikuttamistyön tärkeä perustehtävä on lapsen oikeuksien edistäminen sekä lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen. Suomen Arviointiyhdistys myönsi vuoden 2025 elämäntyöpalkinnon MLL:n vaikuttamistyön johtaja Esa Iivoselle ja kansallisen lapsistrategian erityisasiantuntija Kirsi Pollarille tunnustuksena heidän pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi suomalaisessa päätöksenteossa.

Kannanottoja lainsäädäntöön ja ajankohtaisiin teemoihin

MLL antoi yhteensä 32 lausuntoa sekä vastasi useisiin eri ministeriöiden ja muiden keskushallinnon viranomaisten kyselyihin. MLL oli myös mukana 11 kannanotossa, jotka olivat joko MLL:n omia tai järjestöjen yhteisiä kannanottoja.

MLL oli edustettuna useissa valtionhallinnon toimielimissä, esimerkkeinä lapsiasianeuvottelukunta, Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelman ohjausryhmä ja Avoimen hallinnon työryhmä. MLL:n yhteistyö lapsi- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeus- ja sote-järjestöjen kanssa oli tiivistä.

MLL toteutti yksin ja yhdessä kansallisen lapsistrategian kanssa lapsivaikutusten arvioinnin koulutuksia kunnille ja hyvinvointialueille. Joulukuussa eOppivassa julkaistiin uudistettu verkkokoulutus lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista. Kaikkiaan erilaisia vaikuttamistyön koulutuksia toteutettiin vuoden aikana 42 ja niihin osallistui yhteensä melkein 2000 henkilöä.

MLL:n vaikuttava työ näkyi suurelle yleisöille

MLL:n laajan työn tunnettuutta ja sen vaikuttavuutta lisättiin aktiivisella viestinnällä.

MLL näkyi vuoden aikana mediassa yli 7000 kertaa ja medianäkyvyyden määrä kasvoi edellisvuodesta. Asiantuntijamme olivat suosittuja haastateltavia ja työmme kiinnosti monipuolisesti. Erityisesti mediassa näkyivät vanhemmuuden tukea tarjoavat sisällöt, nettikiusaaminen ja muut mediakasvatuksen teemat, lapsiperheköyhyys sekä MLL:n laaja toiminta valtakunnallisesti ja paikallisesti.

MLL.fi-sivustolla käytiin 1,9 miljoonaa kertaa. Myös somekanavia kehitettiin aktiivisesti ja MLL:n seuraajamäärä ylitti vuoden lopussa kaikkiaan 100 000 seuraajan määrän.

Lapsemme-lehti ilmestyi kerran vanhemmuuden tuen erikoisnumerona ja se lähetettiin kotiin kaikille jäsenille ja kuukausilahjoittajille. Printtilehden rinnalle tuotettiin digitaalisia sisältöjä.

MLL:n tunnettuutta kasvattivat viestinnälliset kampanjat. Suuren huomion keräsi mm. Haaste isille -kampanja, joka tarjosi vanhemmille tukea isä-poika-keskustelujen käymiseen. Isänpäivään huipentuneen kampanjan kasvona toimi julkisuudesta tuttu isä Konsta Hietanen, joka haastoi kaikki isät keskustelemaan poikiensa kanssa ajankohtaisesta teemasta, naisiin kohdistuvista asenteista. Kampanja sai runsaasti jakoja sosiaalisessa mediassa, näkyi ulkomainonnassa ja digitaalisesti ja keräsi paljon huomiota myös mediassa.

Tutustu Haaste isille -kampanjasivustoon

MLL:n keskusjärjestön toiminnan rahoitus vuonna 2025 oli noin 9,4 MEUR. Yksityisten lahjoittajien ja tukijoiden merkitys MLL:lle on entistä tärkeämpää julkisten avustusten vähennyttyä.

Toiminnan rahoitus kertyi monesta lähteestä. STEA-avustus oli yhteensä 2,5 MEUR. Muuta rahoitusta kertyi EU:n hankerahoituksesta, OKM:n avustuksesta, säätiöiden ja rahastojen avustuksista, jäsenmaksuista, sijoitustoiminnasta ja lahjoituksista.

MLL:n varainhankinta koostui jäsenmaksuista, Lasten Päivän Säätiön tuesta, säätiöiden ja rahastojen myöntämistä apurahoista, keräyksistä, yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoituksista sekä yritysyhteistyöstä. Vuonna 2025 tehtiin aktiivista työtä oman varainhankinnan kehittämisessä. Erityisesti panostettiin uusien kuukausilahjoittajien feissaamisen, missä onnistuttiin erinomaisesti.

Aktiivinen varainhankinta vahvistaa MLL:n työtä, toimintaedellytyksiä ja riippumattomuutta kasvattamalla tukijoiden määrää.

Keräyksiä lasten ja perheiden tueksi

Vuoden aikana toteutettiin neljä eriteemaista varainhankinnan kertalahjoituskampanjaa yksityishenkilöille ja yksi kampanja yrityksille. Keräyksiä tehtiin esimerkiksi vanhemmuuden tuen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi. Elokuussa nostettiin esiin nettikiusaamisen ehkäisemistä. Keräykset toivat onnistuneesti kertalahjoituksia sekä kasvattivat tukijarekisteriä.

MLL:n ja SPR:n yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys toteutettiin 29. kerran vähävaraisten perheiden auttamiseksi. Päävastuu keräyksen toteuttamisesta oli MLL:lla. Kumppaneina olivat K-ryhmä ja Lidl. Hyvä Joulumieli -ruokalahjakortteja jaettiin 18 000 kpl noin 200 paikkakunnalla. Keräyksen tueksi yhdistykset, piirit ja muut toimijat järjestivät lipaskeräyksiä ja tapahtumia.

Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Yritysyhteistyö ja kumppanit

MLL:n yritysyhteistyön tavoitteena on edesauttaa liiton toimintaedellytyksiä luomalla uusia ja ylläpitämällä tai kasvattamalla jo olemassa olevia kumppanuuksia, joilla tuetaan MLL:n työtä ja teemoja. Strategisen tason kumppaneiden kanssa yhteistyö syveni ja ne muodostuivat entistä laaja-alaisemmiksi sisällöiltään.

Tietoliikenneyhtiö Elisan kanssa jatkettiin yhteistyötä digiturvallisuusteemojen parissa ja järjestettiin mm. SuperDigikoulu, joka keräsi etäoppitunnille 95 000 yläkoululaista. Arla Oy:n kanssa tehtiin yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien teemojen parissa, ja K-marketit osallistuivat kiusaamisen vastaiseen työhön. Tallink Siljan kanssa solmittiin uusi kumppanuus, joka tukee MLL:n työtä vanhemmuuden tuen hyväksi.

Lidlin kanssa käynnistyi merkittävä yhteistyö, jossa asiakkaat saattoivat lahjoittaa pullonpalautusrahat MLL:n työhön lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi. Koulutien turvaajat -kampanjan yhteistyökumppaneina jatkoivat Lähi-Tapiola sekä Varova. MLL:n perheliikuntakonseptia lähtivät tukemaan Stadium Foundation sekä Kesko.

Kestävä kehitys on MLL:n Suunta-strategiassa läpileikkaavana näkökulmana. MLL:n toiminnassa on yhteys useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030). MLL:n kestävän kehityksen tavoitteet konkretisoitiin Suunta 2026 -strategiaa täydentävässä MLL:n kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa, joka laadittiin liittoyhteisön yhteisessä ja osallistavassa prosessissa. Ohjelma hyväksyttiin helmikuussa liittohallituksessa ja julkaistiin huhtikuun alussa. Ohjelman mukaisesti MLL toteuttaa ja edistää kestävää kehitystä olemalla vastuullinen järjestötoimija, joka toimii yhteiskunnassa ja yhteisöissä osallisuuden ja luottamuksen rakentajana, hyvinvoinnin edistäjänä ja lapsen oikeuksien puolustajana. Kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä järjestettiin koulutuksia MLL:n toimihenkilöille ja vapaaehtoisille.

Kestävyys- ja vastuullisuusohjelma on ihmisoikeusperustainen ohjelma, joka kuvaa, miten MLL vahvistaa sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. MLL:n arvoista yhdenvertaisuus on keskeinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Agenda 2030 -ohjelman läpileikkaava ”ketään ei jätetä jälkeen” -periaate on tärkeä myös MLL:n kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa.

Tule mukaan

Päivitetty: 26.3.2026
Takaisin ylös