Päiväkoti-ikäisten lasten kiusaaminen
Kiusaamisen ehkäiseminen päivähoidossa
Päiväkodeissa kiusaaminen on arkipäivää, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta kiusaamiseksi. Kiusaamiseen ei ole kiinnitetty aina riittävästi huomioita tai siitä ei ole käytetty kiusaamisen käsitettä. Ehkäisemällä kiusaamista päiväkodeissa voidaan vähentää myös koulukiusaamista. Alle kouluikäisten lasten vuorovaikutustaidot ovat vasta kehittymässä, eivätkä lapset vielä ole omaksuneet kiusaajan tai kiusatun toimintatapoja. Pitkään jatkuessaan kiusaaminen voi johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja.
Kiusaamisen ehkäisy perustuu aikuisen omien asenteiden tarkistamiseen, omaan suhtautumiseen jokaiseen lapseen, lapsiryhmään ja työyhteisöön sekä ymmärrykseen siitä, että aikuinen itse vaikuttaa ilmiön olemassaoloon. Aikuisen toiminta ja valinnat voivat ylläpitää kiusaamistilanteiden jatkumista ja mahdollistaa niiden syntymistä. Aikuisen tehtävä on kantaa vastuu kiusaamistilanteista, niihin puuttumisesta sekä ennaltaehkäisystä
Päivähoitoyksikkö ratkaisee itse, mitkä keinot ovat tehokkaita
Kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista on vaikea ohjeistaa ulkopuolelta, sen sijaan päivähoitoyksikön on itse ratkaistava, millaiset keinot sillä hetkellä juuri nyt siellä olevien lasten kanssa olisivat tehokkaita.
Kiusaamisen ehkäisy tulisikin nähdä osana arjen pedagogiikkaa, joka muuttuu ja muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan.
Kiusaamisen ja riidan ero
Kiusaaminen ja kaverisuhteisiin liittyvät ongelmat alkavat jo ennen kouluikää. Kiusaamisen havaitseminen voi olla vaikeaa, ja on tärkeä erottaa kiusaaminen muista lasten välisistä riidoista ja konflikteista.
Tasavertaisten lasten riitely ei ole kiusaamista, vaan kiusaaminen on toistuvaa ja tietoista sekä kohdistuu sellaiseen lapseen, jonka on vaikea puolustaa itseään. Lasten kokemukset tilanteista poikkeavat toisistaan ja kertaluonteinenkin teko voi aiheuttaa jossakin lapsessa pelkoa.
Pienet lapset saattavat kutsua helposti kaikenlaisia tapahtumia kiusaamiseksi. Pienten lasten kohdalla tuleekin huomioida lapsen kielellisen kehityksen vaiheet. Lapsi saattaa kertoa erilaisia asioita kiusaamisena, mutta toisaalta häneltä voi puuttua käsitteet ja sanat kertomaan todellisista tilanteista esimerkiksi uhkailusta, manipuloinnista tai kiristämisestä.
Kaverisuhteet tärkeitä jo pienille lapsille
Kaverisuhteet ovat erittäin tärkeitä jo alle kouluikäiselle lapselle. Tärkeitä ystävyyssuhteita syntyy jo ennen kouluikää ja niiden vaaliminen on tärkeää lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta.
Torjutuksi tuleminen ryhmässä haittaa lapsen kehitystä. Kaikki lapset tarvitsevat myönteisiä kokemuksia toisten kanssa toimimisesta. Torjutut lapset jäävät ilman positiivista yhdessäolon kokemusta. Tämä vaurioittaa ajan myötä lapsen itsearvostusta ja minäkuvaa, eivätkä hänen sosiaaliset taitonsa pääse kehittymään. Lapselle syntyy pikkuhiljaa kielteinen käsitys itsestään sekä muista lapsista, joka taas lisää muun ryhmän torjuntaa.
Kiusaaminen vaikuttaa koko ryhmään
Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusaajan ja kiusattujen lisäksi myös muuhun lapsiryhmään, jossa kiusaamista tapahtuu. Tällaisessa ryhmässä on turvaton ilmapiiri. Jos kiusaamiseen ei puututa lasten psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu.
Pienten lasten tapoja kiusata
Pienet lapset kiusaavat melko samalla tavalla kuin kouluikäisetkin lapset. Tavallinen kiusaamisen tapa on jättää toinen leikin ulkopuolelle. Päiväkoti-ikäisten lasten parissa esiintyy niin suoraa kuin epäsuoraakin kiusaamista, esimerkiksi sosiaalisten suhteiden manipulointia, kiristämistä, uhkailua, lyömistä, tönimistä, kivien ja hiekan heittämistä, leikkien sotkemista ja rikkomista, haukkumista, nimittelyä ja lällättelyä.