Vanhempi juo liikaa

Suomessa noin joka viides nuori kokee vanhemman alkoholinkäytön haittaavan elämäänsä. Millainen alkoholinkäyttö olisi haitatonta lapsen ja nuoren näkökulmasta? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. On kuitenkin asioita, joita on tärkeää pohtia lapsen ja hänen perheenjäsentensä kannalta.

Juominen vaikuttaa vanhemman ja lapsen suhteeseen

Vanhemman tulisi miettiä, miltä lapsesta tuntuu nähdä vanhempansa humalassa. Lapsi ei voi itse lähteä pois ahdistavasta tilanteesta, eikä hänellä aina ole sanoja kertoa peloistaan. Hän voi silti tuntea turvattomuutta, pelkoa ja vihaa. Tunteet voivat näkyä fyysisinä oireina, kuten pää- ja vatsakipuina, ja ahdistavien tilanteiden toistuessa jopa masennuksena.

Runsaasti alkoholia käyttävien vanhempien lapset ovat usein huolissaan vanhemmistaan. Osa heistä alkaa hoitaa asioita, jotka kuuluisivat aikuisten hoidettaviksi. Tästä voi tulla lapsen ikään nähden kohtuuttoman raskasta. Tai kun lapsi pelkää vanhemman mielialojen vaihtelua, hän saattaa yrittää ylläpitää hilpeää tunnelmaa tai myötäillä vanhempaansa kaikessa. Lapsen pitäisi itse saada olla lapsi: testailla omia tunteitaan niin, että vanhempi pysyy rauhallisena ja kestää lapsen erilaiset tunteet.

Joskus taas lapsi oppii hyödyntämään tilanteita, joissa vanhempi on humalassa, esimerkiksi tehdäkseen asioita, joihin vanhempi ei selvin päin antaisi lupaa. Tämä vaikuttaa lapsen ja vanhemman suhteeseen ja myös lapsen turvallisuuteen.

Juominen vaikuttaa lapsen arkeen

Jos vanhempi juo viikonloppuisin ja lapsen lomilla, juomiseen ja krapulaan kuluva aika on pois  yhteisestä ajasta, jona voitaisiin tehdä jotakin lapselle mukavaa. Kannattaa miettiä, kuinka usein alkoholia käytetään lapsen läsnäollessa. Tarvitaanko alkoholia kaikkiin tilanteisiin, joissa sitä on käytetty? Vaikka alkoholia käytettäisiin vain kohtuullisesti, mutta usein, lapselle saattaa olla kurjaa, jos loman ajankäyttöä suunnitellaan aikuisten ehdoilla niin, että ulkomaanmatkalla käydään anniskeluravintoloissa tai kotona pidetään paljon aikuisten illanviettoja, vaikka lapsen lomalla olisi aikaa myös lapselle kiinnostavaan yhteiseen tekemiseen.

Vanhemman alkoholiongelma vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Jos hän ei saa vanhempien meluamisen takia nukkua riittävästi tai keskittyä koulutehtäviin, koulunkäynti voi olla vaikeaa. Lapsi ei ehkä myöskään halua tuoda kavereitaan kotiin, jos riskinä on, että kotona on humalainen vanhempi.

Humalainen vanhempi pienen lapsen silmin

Pieni lapsi tarvitsee kaikissa tilanteissa aikuisen hoivaa, päivärytmistä ja turvallisuudesta huolehtimista. Siksi hän tarvitsee aina turvallisen, selvän hoitajan. Jos molemmat vanhemmat haluavat nauttia alkoholia, lapselle tulisi järjestää kotiin hoitaja tai hoitopaikka toisaalta.

Jos lapsi on mukana tilanteessa, jossa aikuiset käyttävät alkoholia, hän voi tuntea olonsa turvattomaksi tai hämmentyneeksi.  Pienen lapsen turvallisuudentunne syntyy siitä, että hän pystyy ennakoimaan tilanteita ja saamaan kontaktin aikuiseen.  Humaltuva vanhempi reagoi lapsen kysymyksiin, ilmeisiin ja eleisiin eri tavalla kuin yleensä ja voi siksi vaikuttaa arvaamattomalta. Häneltä saattaa jäädä lapsen asioita huomaamatta tai hän ärtyy helposti, tai ei esimerkiksi muista laittaa ajoissa nukkumaan tai tarjota ruokaa oikeaan aikaan.

Myös alkoholinkäyttö, joka on aikuisen omasta mielestä kohtuullista ja harmitonta, voi olla pienen lapsen silmin hämmentävää tai pelottavaa. Miksi äiti tai isä haisee oudolta, puhuu tai nauraa kovemmalla äänellä? Miksi hänen katseensa on erilainen kuin yleensä?

Täytyykö lapsen olla varuillaan vanhempien alkoholin käytöstä?

Lapsi elää jatkuvassa valmiustilassa, jos perheessä käytetään runsaasti alkoholia. Vanhemman mielentila ja toiminta voi olla arvaamatonta ja lapsi kokee, että hänen pitää olla varuillaan. Lapsen on vaikea luottaa aikuiseen, joka on saattanut jo monesti pettää lupauksensa.

Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa usein vanhempien riitoja, joita lapsi joutuu todistamaan. Runsas alkoholi altistaa aikuista myös väkivaltaiseen ja epäjohdonmukaiseen käyttäytymiseen. Kannattaa miettiä, mitä hyvää lapselle sekä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle koituisi siitä, jos vanhempi käyttäisi alkoholia vähemmän tai ei lainkaan.

Päihdeongelmasta ei pidä vaieta

Vanhemman päihdeongelmasta ei pitäisi vaieta lapsen perheen sisällä tai lapsen eri kotien välillä. Asiasta puhuminen on tärkeää, jotta lapsen arjesta voidaan tehdä mahdollisimman turvallista. Lapsi tarvitsee ennakoitavan ja hänen ikäiselleen turvallisen ympäristön. Lapsen vanhempien tulisi keskustella asiasta yhdessä. Puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta ja siihen liittyy helposti syyttelyä puolin ja toisin. Usein lapsen elämässä on mukana useita aikuisia, esimerkiksi vanhemmat ja heidän puolisonsa. On hyvä pohtia, kuka missäkin tilanteessa pystyy parhaiten huolehtimaan lapsesta. Jos tilannetta ei onnistuta helpottamaan yhdessä keskustellen ja sopien, kannattaa hakea apua.

On myös tärkeää puhua asioista siten kuin kukin ne kokee. Kun vanhempi lähtee ryyppyreissulle, reissun syyn kaunistelu tuskin hyödyttää. Useimmiten lapset aavistavat, mistä on kyse, viimeistään kun näkevät krapulastaan toipuvan vanhempansa. Epämääräisiä pelon tunteita voi helpottaa myös sillä, että lapsen kanssa on selvin päin oleva aikuinen, joka juttelee lapsen kanssa ikätasoisesti siitä, että vanhempi on nyt juomassa, mutta tulee takaisin myöhemmin ja siihen asti minä pidän sinusta huolta.

Millaisen alkoholin käytön mallin lapsi saa?

Aikuisen kannattaa tutkia omaa alkoholin käyttöään siitäkin näkökulmasta, että aikuinen on aina malli. Lapset ja nuoret omaksuvat suhtautumisen alkoholiin ja sen käyttötottumukset omasta lähipiiristään.

  • Kuinka usein alkoholia käytetään arkisin erilaisissa pienissä tilanteissa? Vaikka vähänkin?
  • Miten alkoholi on vaikuttanut perheen juhliin? Liittyykö alkoholi joka jouluun ja juhannukseen?
  • Onko alkoholi muuttanut kodin rooleja, esimerkiksi vanhempien yhteistyötä kodinhoidossa, lasten kasvatuksessa ja rahankäytössä?
  • Unohtuuko juomisen takia päivittäisiä rutiineja, kuten lapsen iltapala, peseytyminen tai läksyjen tarkistaminen?
  • Onko juominen vaikuttanut perheen sosiaaliseen elämään?
  • Uskaltaako lapsi tuoda kavereitaan kotiin, vai pitääkö hänen jännittää, onko vanhempi humalassa?
  • Tunteeko joku perheessä häpeää tilanteesta?
  • Saako lapsi käsityksen, että alkoholi kuuluu aina asiaan, kun aikuinen on väsynyt tai stressaantunut, tai haluaa rentoutua?

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät