Jatkuva riitely perheessä

Kaikissa perheissä on erimielisyyksiä. Useimmissa perheissä niitä ratkotaan riitelemällä. Tavallinen arkinahistelu on elämään kuuluvaa aaltoilua. Kodin pitäisikin olla paikka, jossa voi turvallisesti purkaa tunteitaan – kohtuuden rajoissa.

Repivät riidat voivat joissakin perheissä olla jokapäiväistä arkea. Vanhemmat huutavat, puhuvat rumasti toisilleen, nimittelevät ja käyttäytyvät loukkaavasti. Lapsen ja etenkin murrosikäisen käytös voi provosoida vanhemmat riitelemään lapsensa kanssa. Lapsi osaa itsekin huutaa, hyökätä ja loukata sanoilla. Perheen ilmapiiri alkaa muistuttaa sotatilaa. Jos perheessä riidellään jatkuvasti, kenelläkään ei ole hyvä olla.

Lapsen on hyvä oppia kotonaan tapa, jolla vaikeita asioita käsitellään. Ristiriidat eivät ole uhka. Ne ovat normaalia elämää, ja erimielisyydet voidaan ratkaista. Kun lapsi näkee vanhempien riitelevän rakentavasti, hän oppii hoitamaan omat ristiriitatilanteensa. Hänen olisi hyvä nähdä myös riidan jälkeinen seesteisyys, anteeksipyyntö ja halaus. Lapselle voi kertoa, että vaikka aikuiset riitelevät, lapsella ei ole mitään hätää. Riita on pian ohi ja kaikki on taas hyvin.

Vinkkejä rakentavaan riitelyyn

Riiteleminen on taito. Toisinaan jompikumpi kumppaneista saattaa pelätä sitä. Näin käy monesti, jos lapsuuden kodissa riideltiin paljon ja äänekkäästi tai siellä ei riidelty lainkaan. Moni päättää välttää omassa parisuhteessaan äänekästä riitaa, mutta huomaa toimivansa aivan kuten vanhempansa aikanaan, jopa käyttävänsä samoja sanoja ja äänenpainoja. Kun vanhemmat opettelevat riitelemään rakentavasti, he antavat lapselleen hyvän mallin käsitellä ongelmia.

Opettele riitelemään rakentavasti

  • Erimielisyydet ovat luonnollinen osa perhe-elämää. Käsittele erimielisyydet loppuun asti.
  • Pysy asiassa. Älä iske toisen heikkoihin kohtiin, älä kaivele vanhoja asioita tai puutu toisen sukulaisiin.
  • Kuule ja kuuntele, mitä toinen sanoo.
  • Älä keskeytä toisen puhetta.
  • Ethän hauku, nimittele tai vähättele toista.
  • Kerro, miten toisen toiminta haittaa sinua: minusta tuntuu, että sinä et huomioi minua.
  • Vältä ääri-ilmaisuja, kuten sinä aina, sinä et koskaan, taas, joka päivä…
  • Älä vertaile kumppaniasi tai lastasi johonkin toiseen. Keskity asiaan, jota käsittelette.
  • Pysy tämän hetken ongelmassa, älä kaivele menneitä.
  • Älä arvostele toista, kerro omista tunteistasi: minusta tuntuu pahalta, kun sinä…
  • Jos riita tahtoo karata käsistä, ota aikalisä. Sovi kumppanin kanssa, että keskeytätte asian käsittelyn ja palaatte siihen sovittuna aikana.
  • Älä jätä toista riitelemään yksin, riitele riita loppuun saakka.
  • Hyväksy tosiasia: kaikissa asioissa ei päästä yksimielisyyteen.
  • Mieti, olisiko jonkinlainen kompromissi mahdollinen.
  • Näe oma osuutesi riidassa ja tule riitakaveriasi vastaan.
  • Anna ja pyydä anteeksi

Vanhempien omat ongelmat

Joskus tilanne on kovin tulehtunut eikä rakentava riitely onnistu. Tällöin erimielisyydet on hoidettava niin, ettei lapsi vahingossakaan ole lähettyvillä. Lapsista riitelevät vanhemmat ovat pelottavia. Kun vanhemmat haukkuvat ja nimittelevät toisiaan, lapsi joutuu vaikeaan ristiriitaan. Hän ei tiedä, kumman puolella hän olisi. Kyseessä on vanhempien riita, johon lapsi ei ole syyllinen eikä hänen tarvitse asettua kummankaan vanhemman puolelle. Lapsen perusoikeus on luoda oma käsitys isästä ja äidistä. Lapsen ei tarvitse pohtia sitä, millaisia vanhemmat ovat toinen toistensa kumppaneina.

Lapsi huomaa yllättävän herkästi, kun vanhemmilla on keskinäisiä ongelmia. Jo pieni lapsi vaistoaa muuttuneen ilmapiirin, vähäpuheisuuden tai ärtyneisyyden, vaikka isoja riitoja ei käytäisikään lapsen kuullen.

Lasta huolestuttaa se, mitä riidoista seuraa. Eivätkö vanhemmat enää rakasta toisiaan? Voisinko auttaa vanhempia selvittämään kriisin? Olenko minä syypää heidän ongelmiinsa? Kumman puolella olen? Kouluikäinen saattaa pelätä, että vanhemmat eroavat. Hän on saattanut seurata vierestä, kun kavereiden perheet hajoavat. Joskus lapsi yrittää olla vanhemmilleen kiltti helpottaakseen heidän oloaan. Lapsi haluaisi pelastaa vanhempien parisuhteen.

Murrosikä ja vanhempien parisuhdevaikeudet sopivat huonosti yhteen. Itsenäistymis- ja irtaantumisvaiheessa oleva nuori tarvitsee vielä vanhempiaan. Hän tarvitsee heitä välillä keskustelukumppaneiksi, välillä protestoinnin kohteeksi. Koti on nuoren turvapaikka, vaikkei hän itse aina niin ajattelekaan.

Kerro lapselle tai nuorelle tämän ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla, että vanhemmilla on nyt ongelmia. Vakuuta, että te haluatte tehdä kaikkenne, että selviäisitte niistä. Kriisistä selviytyminen on lapselle vahva esimerkki siitä, että parisuhteessa voi olla pahojakin vaikeuksia, mutta niistä voi selvitä.

Syy aikuisten keskinäisiin ongelmiin ja ongelmien yksityiskohdat eivät kuulu lapselle. Vakuuta lapselle, että hän on syytön ongelmiin. Parasta olisi, jos vanhemmat kertoisivat lapselle kriisistä yhdessä ja yhtä aikaa.

Kerro lapselle tai nuorelle, että vanhempien keskinäiset ongelmat eivät vähennä rakkautta lapseen. Mieti, miten voisit huomioida lasta tai nuorta vaikeassa tilanteessa.

Riitelevät lapset

Lasten keskinäiset riidat hiertävät perhe-elämää. Osa niistä on tavallista elämän ja sosiaalisten taitojen opettelua. Keskenkasvuinen lapsi kestää heikosti pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, joita lasten kesken sattuu jatkuvasti. Jos lapset välillä osaavat olla sovussa ja ystäviä, on kaikki vielä hyvin.

Tilanne on hankala, jos lapset ovat jatkuvasti vihamielisiä toisiaan kohtaan: tappelevat, lyövät tai nimittelevät toisiaan. Muistele tällöin tilanteita ja ajanjaksoja, jolloin lapsilla on ollut vähemmän riitoja. Mikä silloin oli toisin? Mikä perhetilanteessa oli toisin? Mikä lasten omassa tilanteessa oli toisin? Löytäisitkö vastauksista vihjeitä siihen, mikä on lapsen pahan olon taustalla tällä hetkellä? Mitä hänellä on ollut sellaista, mikä ehkä nyt puuttuu? Kohteletko lapsia tasapuolisesti?

Kun lapsen tunneakku saa ravintoa, hänen paha olonsakin luultavasti hellittää. Joskus jatkuvasti tappelevat lapset tarvitsevat erityisen suuria annoksia jakamatonta huomiota ja hellyyttä, jotta he tasapainottuvat taas tavallisiksi nahisteleviksi lapsiksi.

Lapsi ja vanhempi riitelevät

Joskus jokin vanhempi-lapsi -yhdistelmä uhkaa muotoutua erityisen riitaisaksi. Pieni asia, ja ilmiriita on valmis! Kumpikin hallitsee alitajuisen taidon ärsyttää toinen toisensa ilmiliekkiin. Avaimet tällaisessa tilanteessa ovat aikuisella. Lapsi ja nuori eivät hallitse käytöstään järkevällä tavalla. Lapselta on turha odottaa asiallista käytöstä, varsinkin jos nenän edessä on riitelevä aikuisen malli.

Pieni itsetutkistelu on paikallaan. Milloin on hetkiä, jolloin olette sovussa? Mitä niissä on erilaista? Milloin sinun on helppo olla provosoitumatta lapsen kiukusta? Miten voisit vaikuttaa, että sellaisia tilanteita tulisi enemmän?

Voisitko seuraavan kerran lapsen kiukunpuuskan yllättäessä katsella häntä erilaisin silmin? Näe hänessä keskenkasvuinen, tunteiden hallintaa opetteleva lapsi, jolla on menossa hankala hetki. Älä provosoidu hänen kiukustaan. Älä mene mukaan hänen tunnekuohuunsa. Älä vastaa samalla mitalla, vaan käännä kuuntelukanavalle. Huomaat, että tilanne luultavasti jatkuu erilaisena kuin tavallisesti.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät