Siirry sisältöön

Tue lasta perheen kriisissä

Elämä on välillä yllättävää eikä vakuutusta kriisien varalle ole olemassa. Kun perhe kohtaa vaikeuksia, jokainen perheenjäsen tarvitsee tukea ja ymmärrystä.

Muutokset koettelevat aikuista niin henkisesti kuin fyysisesti. Asioita ei kannata jäädä miettimään yksin. Aikuisen on syytä hankkia myös itselleen tukea ja tarvittaessa apua. Kriisissä ei pidä uskoutua omalle lapselle vaan aikuisille ystäville ja sukulaisille. Jos ongelmat eivät tahdo ratketa omin ja lähipiirin voimin, on mahdollista kääntyä ammatti-ihmisen tai vertaisryhmien puoleen.

Kriisi vie usein voimavaroja. Kun perhe on kriisissä, lapsi ja nuori ei välttämättä saa tarvitsemaansa tukea ja hoivaa. Aikuisen on tärkeä varmistaa, että lapsi ja nuori saavat apua.

Paras lähtökohta selvitä tilanteessa on kohdata tosiasiat ja tunnustaa, että perheen kriisit ja muutokset herättävät tunteita. Lapsi, nuori ja aikuinen kokevat avuttomuutta, vihaa, raivoa, pelkoa, mutta tilanteesta riippuen myös huojentuneisuutta ja iloa. Jos uskaltaa kohdata omat tunteensa ja sallia saman muillekin, perhe on jo uuden aikakauden kynnyksellä. Kohtaamaton tunne voi ilmetä esimerkiksi ahdistuksena, univaikeuksina ja pelkoina silloin, kun ihminen yrittää väistellä omia ajatuksiaan.

  • Puhu yhdessä lapsen/nuoren kanssa tilanteesta. Kun asiasta voi puhua avoimesti, kukaan ei jää tuntojensa kanssa yksin. Muista halata ja pitää lähellä lasta ja nuorta. Aikuisen fyysinen läheisyys tuo turvaa muutosten keskellä.
  • Salaisuuden kantajan taakka on raskas. Yhteinen keskustelu kotona ja lupa puhua kodin ulkopuolella vapauttaa jokaisen perheenjäsenen, salaisuuden paljastuminen on usein kaikille helpotus.
  • Hanki ammattiapua heti. Varhainen tuki ennaltaehkäisee lapsen ja nuoren pahan olon syvenemistä. Keskustelut ammattilaisen kanssa auttavat hahmottamaan tilannetta ja tarjoavat uusia näkökulmia ja apuvälineitä tilanteen parantamiseksi. Tieto ulkopuolisesta avusta saattaa rauhoittaa lasta. Lapsella tulisi olla oikeus avun saamiseen riippumatta siitä, mitä vanhempi tekee tai ajattelee.
  • Uskalla tarvittaessa erota. Lapsen ja aikuisen itsensä kannalta on huolehdittava siitä, että jokainen perheenjäsen voisi säilyttää fyysisen, henkisen ja seksuaalisen koskemattomuutensa ja hyvinvointinsa.
  • Kerro lapselle ja nuorelle, ettei perheen haastava tilanne ole hänen syynsä.
  • Vaikka perheessä on kriisi, perhe-elämä ja arki olisi hyvä pitää samanlaisina kuin ennen. Tavallinen arki, rutiinit, kodin ulkopuolinen sosiaalinen elämä, harrastukset, juhlapyhät, perheen omat rituaalit luovat tunnetta pysyvyydestä ja kuulumista ulkopuoliseen maailmaan.
  • Anna lapsen ja nuoren purkaa mieltään kuohuttavat ajatukset ja tunteet. Älä lamaannu ja syyllisty, vaikka tiedät, että syy lapsen pettymykseen on teille tapahtuneissa asioissa. Aikuinen kantaa vastuunsa kuuntelemalla lasta.
  • Murrosikäinen on vielä lapsi. Vaikka hän ei pyytäisi apua, hänet pitää huomata: häntä kuunnellaan ja hänen pelkonsa nähdään. Aikuiselta tarvitaan herkkyyttä olla lähellä ja käytettävissä ja aikaa pysähtyä kuulolle. Oman perheen ongelmat ja muutokset ovat nuorelle usein hankalasti kohdattava asia. Nuori saattaa alkaa välttää tilanteita, jossa hänen pitäisi esitellä perhettään. Hän saattaa hävetä vanhempaansa, mutta tuntee usein samalla syyllisyyttä ja kokee pettäneensä vanhempansa.
  • Lapsilla on keinonsa käsitellä vaikeaa tilannetta. Lapsi voi olla tarkkakorvainen huolenkantaja, joka ottaa kenties vastuuta perheen arkipäivästä ja pienemmistä sisaruksista. Hän voi jättäytyä ikäisilleen tarkoitetuista asioista. Tällaisen lapsen oma elämä jää elämättä. Lapsen pitäisi saada elää mahdollisimman huoletonta lapsen ja nuoren elämää perheen vaikeuksista huolimatta. Huolenkantaja tarvitsee vanhemmalta luvan tavalliseen, omaan elämään. Hänelle pitää vakuuttaa, että vaikeudet ovat aikuisten asioita ja aikuiset kantavat huolen niistä.
  • Osa lapsista hakee tapahtuneisiin etäisyyttä eikä lasta juuri näy kotona. Lapsi tarvitsee aikuista eikä hänen kasvulleen ole hyväksi, jos aikuinen hyväksyy tilanteen. Tällainen lapsi haastaa vanhempansa erityisesti muutokseen: Kotona pitää olla hyvä olla, jotta palaan sinne.

Aiheeseen liittyvät

Takaisin ylös