Mo hállat mánáin ja nuorain soađi birra - pohjoissaameksi

Ukraina soahti fuolastuhttá nu ollesolbmuid go mánáid ja nuoraidge. MLL:a Mánáid ja nuoraid telefovdnii ja chattii bohtet oktavuođaváldimat mánáin ja nuorain, geat leat balus soađi geažil. Máŋggat leat oaidnán medias ja somes issoras videoid soađi oaffariin. Sii ballet, sáhttágo soahti lávdat maiddái Supmii. Muhtimiid vánhemat leat dili dihtii hui heađástuvvan.

Mánáid ja nuoraid ii oaččo guođđit okto sin baluiguin. Oktavuođaváldimat leat boahtán maiddái ruoššaduogáš mánáin ja nuorain, geat leat gártan soađi geažil givssideami ja vealaheami vuollái. Leage dehálaš, ahte soađi birra ságastallo mánáiguin ja nuoraiguin ruovttus ja skuvllas. Dárbu ságastallamii sáhttá leat maiddái beaiveruovttus, vaikke smávva mánáid leage sivva suddjet áššiin, mat laktásit soahtái. Dál dárbbašuvvojit vánhemat ja eará ollesolbmot, geat leat lahka, fállat dorvvu ja doaivaga mánáide ja nuoraide. MLL lea čohkken dása rávvagiid, man láhkai gieđahallat soađi mánáin dahje nuorain. Rávvagat jorgaluvvojit logi gillii, ja dat almmustahttojit min neahttasiidduin dalán, go dat leat jorgaluvvon.

Álggat nu, ahte jearat máná dahje nuora dovdamušaid birra

Ovdal ságastallama mánáin dahje nuorain, geahččal ráfohit iežat miela, daningo dovddut darvánit. Sáhtát jearrat, maid mánná dahje nuorra lea gullan dahje oaidnán Ukraina soađis ja man láhkai son ádde dili. Váldde vuostá máná buot jurdagiid ja dovdduid. Mánát leat earáláganat ja vásihit áššiid eará láhkai. Fuopmáš, ahte mánnái ii leat álot álki muitalit iežas dovdamušaid birra. Mánás eai leat vealttakeahttá doahpagat ja sánit maid bokte govvidit iežas fuolaid. Mánná ii bastte rávesolbmo láhkai guorahallat ja gieđahallat áššiid, maid lea gullan ja oaidnán. Atte mánnái áiggi ja saji muitalit vásáhusas iežas sániiguin ja leat gearggus guldalit su.

Čilge ahkedássái heivvolaš vugiin

Muital mánnái, maid dieđát Ukraina soađis nu, ahte válddát vuhtii máná ahkedási. Ahkedási vuhtii váldin dárkkuha dan, ahte hálat daid sániiguin ja doahpagiiguin, maid mánná dovdá. Dan lassin gánneha vel dárkkistit, leago mánná ádden, maid don hállet. Máná sáhttá vaikke bivdit muitalit iežas sániiguin, man láhkai son áddii rávesolbmo sága. Atte mánnái áiggi ja dilálašvuođa jearahallat.

Máná gažaldagat muitalit su vuogis áddet dáhpáhuvvan áššiid, ja daidda gánneha vástidit seamma vuogi mielde. Vástidettiin lea buorre leat rehálaš ja muitalit oanehaččat duohtaáššiid birra. Mađe uhcit mánná lea, dađe almmolut dásis gánneha muitalit dáhpáhusain. Sáhtát muitalit, ahte jearaldat lea sierra riikkaid gaskasaš riidduin, maid ollesolbmoge lea váttis áddet. Stuorát mánnái sáhtát muitalit eanet dáhpáhusaid duogážiin. Nuorain sáhttá leat dárbu diehtit olu ja dalle lea dehálaš veahkehit sin áddet, mas lea gažaldat.

Ale sirdde iežat áŧestusa

Garvve iežat baluid sirdima mánnái dahje nurrii. Mánná vihku herkket ollesolbmo áŧestusa. Hála mánáin easkka, go leat vuos gieđahallan iežat áŧestusa geainna nu nuppi ollesolbmuin. Sáhtát dadjat, ahte leat morašlaš dili geažil, muhto mis ii leat Suomas makkárge heahti. Veahket máná áddet ja hábmet, ahte ođđasiin muitaluvvon áššit eai áitte su. Mánná ii vealttakeahttá ádde mátkegaskkaid dahje kriissaid luonddu, ja miellagovahus sáhttá dagahit dušše áittagovaid. Deattut, ahte máŋggaid riikkaid njunnošat ohcet bárrásiin čovdosa dillái.

Muitte máná individuálitehta

Muhtin mánát ja nuorat reagerejit hearkkibut ja garrasabbot buot áššiide, mat dáhpáhuvvet birrasis, ja sáhttet dárbbašit olu ráfálaš ságastallama ja oadjudallama. Dehálaš lea čielggadit, mas mánná dahje nuorra iešalddes ballá dahje mas son lea fuolas, ja geahppudit su fuola. Datge lea normála, ahte mánná ii reagere dillái mange láhkai. Muhtin mánát ja nuorat gieđahallet ášši humora vugiin, ovdamearkan leaikkastallamiin. Mánás ja nuoras lea vuoigatvuohta reageret iežas individuála vugiin. Muhtumin fas mánás dahje nuoras leat nu olu iežas morrašat, ahte dat dolvot buot fuopmášumi.

Váldde vuhtii máná ja nuora duogáža

Soahti ja soahteođđasat sáhttet hirpmástahttit erenomážit daid mánáid ja nuoraid, geat leat vásihan soađi dahje geain leat lagamuččat Ukrainas. Deattut, ahte mánná lea dorvvus ja ahte olbmuide, geat leat áitaga vuolde, geahččaluvvo doaimmahuvvot veahkki. Muital, ahte Suopma ja eará riikkat váldet ukrainalaččat vuostá ja fállet sidjiide suoji. Soahti áŧesta seammá láhkai mánáid ja nuoraid, geain lea ruoššaduogáš, ja sii sáhttet vásihit dan dihtii juoba heahpada ja sivalašvuođa. Sidjiide lea dehálaš deattuhit, ahte sis ii leat áššiin makkárge dahkamuš. Deattut, ahte sis lea vuoigatvuohta leat čeavlái iežas ruohttasiin ja identitehtas. Geasge ii leat vuoigatvuohta givssidit dahje vealahit sin soađi geažil, iige muđuige. Bivdde muitalit, jos dakkár dáhpáhuvvá ja váldde dalle oktavuođa skuvlii dahje eará virgeoapmahaččaide.

Hála olbmuin gudnejahtti láhkai

Deattut, ahte vástu soađi álggaheamis lea álot stáhta njunnošiin, ii álbmogis. Soađis gillájit sihke ukrainalaččat ja ruoššat. Hála das, ahte Suomasge ásset ruoššaduogáš mánát ja nuorat, ja singuin galgá láhttet seammá ustitlaččat go earáinge. Geange ii oaččo vealahit dahje givssidit su duogáža geažil. Mánát ja sin vánhemat eai leat vásttus soađis. Jeara, leago mánná fuopmášan givssideami dahje vealaheami, mii čuohcá ruoššaduogáš olbmuide, ja leago dasa giige darvánan. Roahkasmahte iežat máná leat buorre skibir buohkaide. Ale sirdde mánnái vejolaš iežat negatiivvalaš jurddašanvugiid dahje dovdduid, muhto gieđahala daid eará ollesolbmuiguin, ja nu ahte mánná ii leat báikki alde.

Jeđđe ja atte dorvvu

Jos fuopmášat, ahte mánná suorgana mas nu medias dahje somes oaidnán áššis, sihkkarastte, ahte son ii gártta joatkit geahččama. Jeđđe máná dalán ovdamearkan váldimiin su gieđa vuollái dahje sallii ja čájet, ahte mánná lea dorvvus. Muital mas lea gažaldat ođđasis nu, ahte válddát vuhtii máná agi. Biso ráfálažžan. Jo smávvage mánná vihku vánhema hirpmástuvvama ja morraša fuolakeahttá das, maid vánhen hállá. Go vánhen bastá buktit mánnái dorvvolašvuođa dovddu, máná dilli helpe, vaikke son sáhtášiige leat vel balus. Jos leat ieš čiekŋalit hirpmástuvvan máná oaidnán govain, ságastallama gánneha maŋidit dahje smiehttat, sáhtášiigo soames eará máná lagašolmmoš fállat sutnje dorvvu.

Ráddje some ja media geavaheami

Muital mánnái, ahte sosiálalaš media geavaheami lea buorre ráddjet su iežas suodjaleami várás, amas mánná gártat oaidnit áŧesteaddji sisdoaluid. Sosiálalaš media bokte leavvi ođđasat leat dávjá dramáhtalaččat ja daid dárkkuhussan lea hirpmástuhttit. Dat eai álot boađe luohtehahtti gálduin, muhto baicce oassi govain sáhttá leat boares ođđasiin dahje leat váldon joba videospealuin. Vealtta iešge ođđasiid ja media čuovvumis dallege mánná lea das lahka. Mađe uhcit mánná lea, dađe eanet lea sivva suodjalit su buotlágan kriisaođđasiin. Ale geahča dahje ságastala ođđasiid birra dallego mánná lea gullamin. Nuoraid buohta some geavaheami ráddjen sáhttá leat váttis, muhto singuin gánneha háleštit media vahátlaš váikkuhusain sin miellaráffái.

Čuovo máná reakšuvnnaid ja máhca dárbbu mielde áššái

Mánáin lea buorre ságastallat ođđasit, jos mánná orro leamen fuolastuvvan dahje morašlaš, soahti boahtá jámma nieguide, ságaide, stoahkamiidda dahje govaid sárgumii. Boarrásut mánát ságastallet maiddái gaskaneaset sin guoskkahan dáhpáhusain ja earáid muitalusat sáhttet lasihit áŧestusa. Danin lea buorre čuovvut maiddái nuora miellalági ja ságaid ja fállat vejolašvuođa háleštit áššis. Jos máná dahje nuora áŧestusmearkkat leat hui garrasat, eaige mana eret beivviid siste, lea buorre jearrat rávvagiid ámmátolbmos (ovdamearkan dearvvasvuođadivššáris dahje skuvlapsykologas) ja smiehtadit ovttas, maid dillái sáhtášii bargat.

Buvtte doaivaga ja jáhku boahttevuhtii

Deattut, ahte vaikke ođđasiin bohtet fuolastuhtti áššit, gávdnojit maiddái olu ollesolbmot, geat dálge geahččalit čoavdit dili. Deattut, ahte soađi joatkašuvvan ii leat geange ovdu. Muital, ahte iešalddes soađit leat máilmmis geahppánan ja olbmuid buresveadjin lea buorránan, ja ahte dan ovdii bargojuvvo, ahte ná livčče maiddái boahttevuođas. Fála ráfálaš atmosfeara ja ane fuola árgga rutiinnain. Oro máná olámuttus. Mánát ja nuorat liikojit leat ovttas ja bargat ovttas. Sáhttibehtet speallat lávdespealuid, lohkat girjji, lihkadit olgun, buđaldit, láibut, geahččat bearašfilmmaid.

Suddje iežat miela

Gánneha geahpedit ođđasiid ja some čuovvuma, jos dat dagahit áŧestusa ja balu. Gulahala jurdagiid ja fuolaid birra eará ollesolbmuiguin. Fuolat alddát, joatkke asttuáigge doaimmaid, daga suohtas áššiid. Doaibman ja lihkadeapmi ja fuopmášumi gidden árgga buđaldusaide ložžejit áŧestusa. Oza veahki, jos orru, ahte ii veaje. Veahkki lea fállun nu mánáide, nuoraide go vánhemiiddage.

MLL doarju

MLL fállá ságastallanveahki mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide.

MLL:a Mánáid ja nuoraid telefovdna, chat ja reivebálvalus

Vánhemiidtelefovdna, chat ja reivebálvalus

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?