Auttavat puhelin- ja nettipalvelut

Lasten ja nuorten puhelin on valtakunnallinen auttava puhelin, jonka päivystäjillä on aikaa kuunnella lapsia ja nuoria. Puheluja ei nauhoiteta, eikä puhelu näy puhelinlaskulla. Lasten ja nuorten puhelimen numero on 116 111.

Aukioloajat ja tietoa nuorille osoitteesta nuortennetti.fi

Ruotsinkielinen barn- och ungdomstefelonen päivystää numerossa 0800 96 116.

Lue lisää

Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kahdenkeskiseen chat-keskusteluun aikuisen kanssa vuoden jokaisena iltana. Chattiin voi varata myös ajan ammattilaiselle. Aikavaraukset ovat tunnin mittaisia. Ajan voi varata samalle työntekijälle useamman kerran.

Chat löytyy osoitteesta nuortennetti.fi

Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, nettikirjepalveluun voi kirjoittaa nimettömän viestin, johon aikuinen päivystäjä vastaa. Halutessaan kirjeenvaihtoa voi jatkaa.

Siirry lasten ja nuorten nettikirjepalveluun

Kirjeen voi kirjoittaa myös ruotsiksi.

Ruotsinkielinen nettikirjepalvelu

116 111 on yleiseurooppalainen lasten ja nuorten auttavien puhelinten numero. Numero on käytössä 24 EU-maassa ja lisäksi seitsemässä muussa EU:n ulkopuolisessa eurooppalaisessa maassa. Tarkoituksena on, että lyhyt ja helposti muistettava numero on jokaisen eurooppalaisen lapsen mielessä avuntarpeen hetkellä, ja tarjolla oleva tuki maasta riippumatta on samankaltaista.

Euroopan komissio on tunnistanut 116 111 -numeron yhteiskunnallisesti merkittäväksi tukitahoksi ja tukee sen roolia osana kansallisia lastensuojelujärjestelmiä. Komission suosituksen mukaan eurooppalaisilla auttavilla puhelimilla on tärkeä rooli esimerkiksi lapsiin kohdistuvan väkivallan ja nettikiusaamisen ehkäisyssä sekä lasten mielenterveyden tukemisessa.

Jokainen lapsi tai nuori kohdataan Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa yksilöllisesti ja hänen tilanteeseensa paneutuen.

Nimettömänä voi olla helpompaa puhua monesta vaikeammastakin asiasta kuin kasvokkain. Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa lapsi saattaa ensimmäistä kertaa uskaltautua puhumaan esimerkiksi kiusaamisesta tai vaikeista kotioloista. Usein lapsi ei tiedä, mistä tai keneltä voisi saada apua tilanteeseensa. Päivystäjä pohtii yhdessä lapsen kanssa, kuka olisi sellainen turvallinen aikuinen lapsen elinpiirissä, jonka puoleen kääntyä. Päivystäjä myös tarjoaa tietoa eri tukitahoista ja siitä, millaista työtä esimerkiksi oppilashuollon tai lastensuojelun ammattilaiset tekevät.

Akuuteissa tilanteissa yhteydenotto siirtyy vapaaehtoisen tukena olevalle MLL:n työntekijälle, sosiaali- tai terveysalan ammattilaiselle, joka on tarvittaessa ja lapsen tai nuoren luvalla yhteydessä lastensuojeluun tai hätäkeskukseen.

MLL:n ja lapsiasiavaltuutetun ohjeet lapsen kohtaamiseen palveluissa

• MLL:n palveluissa (chat, nettikirjeet, puhelin) lapsen tai nuoren kohtaa aina ihminen, eikä tekoälyä käytetä kohtaamisissa missään vaiheessa lapsen tai nuoren asioidessa palveluissa.
• MLL:n alaikäisille suunnatuissa digipalveluissa vapaaehtoisten työntekijöiden rikosrekisteriotteet on tarkistettu ennen lasten ja nuorten kanssa työskentelyä. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä)
• Vapaaehtoisten työntekijöiden rekrytointiin, koulutukseen ja ammattilaisten rooliin vapaaehtoisten tukena panostetaan huolellisesti. Työntekijöillä on osaamista digitaalisesta ja ikätasoisesta vuorovaikutuksesta, digitaaliseen vuorovaikutukseen sovelletuista kohtaamisen taidoista, ymmärrystä arvioida lapsen tilannetta ja tuen tarvetta sekä tietoa ohjata lasta tarvittaessa eteenpäin muiden palvelujen piiriin.
• Viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt ovat selkeitä ja yhdessä etukäteen sovittuja. Viranomaisyhteistyöstä vastuu on aina ammattilaisella.
• Lapselle tai nuorelle annetaan ymmärrettävää tietoa siitä, millaisessa palvelussa hän asioi ja mitä apua hän voi palvelusta saada, mihin hänen antamiaan tietoja käytetään tai millaista jatko-ohjausta hänelle annetaan.
• Jonotusaika chat-palveluun pidetään kohtuullisena. Jonoon otetaan maksimissaan niin monta lasta tai nuorta kuin realistisesti aukioloaikana on mahdollisuutta kohdata.
• Lapsille ja nuorille on tarjolla palvelussa  paikka, johon kohtaamisen puutteista tai epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista digipalveluissa voi ilmoittaa.
• Matalan kynnyksen digipalvelujen tuloksellisuutta ja hyötyjä lapselle tai nuorelle pyritään seuraamaan palautteiden avulla ja palvelua kehitetään tietoperusteisesti.
• Palvelun yhteydenotoista kootaan kerran vuodessa  raportti, jossa yhteydenottojen määrät ja yhteydenottojen aiheet on raportoitu mahdollisimman tarkasti.

Lue MLL:n ja lapsiasiavaltuutetun kannanotto lasten ja nuorten digipalveluiden laatukriteereistä

Lasten ja nuorten puhelin ja chat on osa Finnish Safer Internet Centeriä. MLL on mukana Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa EU:n osarahoittamassa Finnish Safer Internet Centre -hankkeessa, joka on osa Euroopassa toimivaa SIC-verkostoa (Safer Internet Centres).

Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjiä koulutetaan säännöllisesti sosiaaliseen mediaan ja digitaaliseen ympäristöön liittyvistä aiheista, jotta heillä on valmiudet tukea lapsia ja nuoria näihin teemoihin liittyvissä yhteydenotoissa.

• Video nuorille
• Video lapsille
• Julisteita ja tarroja voi tilata maksutta MLL:n verkkokaupasta

Puheluihin vastaavat MLL:n ammattilaiset ja he voivat tarjota nuorille myös jatkokeskusteluaikoja.

Nuorten tukilinjaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:

• nuori, joka tarvitsee apua joko juuri sillä hetkellä tai yleisesti
• nuori, jolla on huoli itsestään tai huoli läheisestä ja se tekee olon tuskaiseksi
• nuori, jolla on mielenterveysongelmia tai itsetuhoisia ajatuksia, ajatuksia itsemurhasta tai huoli läheisen ongelmista
• nuori, joka ei uskalla hakea apua muualta tai jolla ei ole ketään muuta, jolle puhua
• nuori, joka on jo palveluiden piirissä, mutta tarvitsee täydentävää tukea

Puhelu on täysin ilmainen eikä se näy puhelinlaskussa. Nuori voi ottaa yhteyttä nimettömästi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.

Nuorten tukilinja vastaa numerossa 116 111.

Nuorten tukilinjan aukioloajat:

• maanantai–sunnuntai klo 20–24

Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia, puheluita ei nauhoiteta eikä soittajan henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Puhelu on soittajalle maksuton.

Vanhempainpuhelimen numero on 0800 92277.

Vanhempainpuhelimen aukioloajat:

• maanantaisin klo 10–13 ja 17–20
• tiistaisin klo 10–13 ja 17–20
• keskiviikkoisin klo 10–13
• torstaisin klo 14–20
• perjantaisin klo 10–13

Chatin aukioloajat (mikäli päivystäjiä on vapaana):

• maanantaisin klo 10–13
• tiistaisin klo 10–13
• torstaisin klo 17–20
• perjantaisin klo 10–13

Chat löytyy mll.fi-sivuston alareunan ”Tarvitsetko tukea” -pop upia klikkaamalla.

Ajanvarauschatista voi varata tunnin keskusteluajan MLL:n työntekijälle. Jatkoaikoja voi varata halutessaan samalle työntekijälle.

Siirry ajanvarauschattiin

Mikäli ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voi yhteyttä ottaa myös viestillä. Nettikirjeen voi kirjoittaa minä päivänä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Viestiin vastataan noin viikon kuluessa. Kirjeenvaihtoa voi halutessaan jatkaa saman päivystäjän kanssa.

Siirry nettikirjepalveluun

MLL:n Haluanko vanhemmaksi -nettikirjepalvelussa voi pohtia vanhemmuutta, perheen perustamista ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia kirjoittamalla nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kirjeisiin vastaa MLL:n työntekijä.

Haluanko vanhemmaksi -nettikirjepalvelu

• Julisteen löydät MLL:n verkkokaupasta

Voit myös olla meihin yhteydessä, jos haluat kertoa palveluista vanhemmille.

MLL:n auttavien palveluiden toiminnassa noudatetaan Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan (PuhEet) eettisiä periaatteita, joita ovat anonyymius, yhdenvertaisuus ja yhteydenottajan kunnioitus, luottamuksellisuus, kiireettömyys ja voittoa tavoittelemattomuus.

Lue lisää