Nuoret ja nettikiusaaminen 2021
MLL keräsi 12-17-vuotiaiden näkemyksiä netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta loppuvuodesta 2020. Tulokset julkaistiin vuonna 2021.
Kyselyn tulokset avaavat nuorten ajatuksia nettikiusaamiseen puuttumisesta ja kuvaavat heidän kokemaansa kiusaamista, häirintää ja loukkaavaa kohtelua netissä, sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa peleissä.
Kyselyn toteutus
MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn vastaukset kerättiin avoimena verkkokyselynä. Vastaukset kerättiin pääosin syksyn 2020 aikana.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1123 nuorta.
Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa nuorilta itseltään siitä, miten kiusaaminen ilmenee sosiaalisessa mediassa, peleissä ja netissä ja miten siihen voisi puuttua.
Kyselystä levitettiin tietoa MLL:n sosiaalisten medioiden sekä kouluyhteistyön ja mediakasvatuksen uutiskirjeiden kautta. Linkkiä jakoivat myös MLL:n yhteistyötahot ja eri sidosryhmät omissa kanavissaan. Kyselyn linkki löytyi myös Nuortennetistä.
Nettikiusaamisella tarkoitetaan esimerkiksi ilkeitä kommentteja ja kuvia, uhkauksia, huhujen tai yksityisten tietojen levittämistä, nolaamista tai häirintää sosiaalisessa mediassa, peleissä tai muualla netissä. Nettikiusaamista voi olla myös tällaisen haitallisen sisällön jakamista tai tykkäämistä. Digitaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen voi liittyä muuhun kiusaamiseen esimerkiksi koulussa. Kiusaamisen vakavuutta netissä lisää tiedon nopea leviäminen laajalle ja jälkien jääminen verkkoon. Kiusaamisen kohteelle haavoittavaa on se, jos muut jakavat materiaalia, eivätkä asetu puolustamaan häntä. Vakavimmillaan nettikiusaaminen voi täyttää rikoksen merkit.
Kyselyn vastaajat
Kyselyyn vastanneista 1123 nuoresta 657 oli tyttöjä (59 %) ja 419 poikia (37 %). Vastaajista 20 ilmoitti sukupuolekseen joku muu (2 %). 27 vastaajaa ei halunnut vastata sukupuolta koskevaan kysymykseen (2 %). Tyttöjen osuus vastaajissa korostui hieman.
Vastaajat (N=1123) olivat 12–17- vuotiaita. Suurin osa vastaajista (1106) oli 13–16-vuotiaita.
- 12-vuotiaita 5
- 13-vuotiaita 141
- 14-vuotiaita 379
- 15-vuotiaita 368
- 16-vuotiaita 218
- 17-vuotiaita 12
Käytetyimmät sosiaalisen median kanavat tai muut digitaaliset alustat vastaajien keskuudessa olivat (% ilmoitti yleensä käyttävänsä ko. palvelua):
- Snapchat 84 %
- Instagram 78 %
- WhatsApp 72 %
- YouTube 78 %
- TikTok 69 %
- Digitaaliset pelit 42 %
- Facebook 11 %
- Useampia avoimia mainintoja saivat Reddit, Netflix, Discord, VSCO ja Twitter.
Suurin osa nuorista (60 %) kertoi viettävänsä arkisin sosiaalisessa mediassa, netissä tai digitaalisen pelaamisen parissa neljä tuntia tai enemmän päivässä.
Kuinka paljon käytät aikaa sosiaaliseen mediaan, digipelaamiseen tai nettiin yleensä arkipäivisin?
- Neljä tuntia tai enemmän 60 %
- Noin kolme tuntia 28 %
- Noin kaksi tuntia 9 %
- Noin tunnin tai vähemmän 2 %
- En käytä lainkaan 0,3 %
Kyselyn tulosten perusteella kiusaaminen ja häirintä netissä, sosiaalisessa mediassa ja peleissä on varsin moninainen ilmiö, joka näkyy nuorten arjessa ja mediankäytössä monin tavoin.
Kiusaamisen kokemukset vaihtelevat yksittäisistä herjoista, ilkeistä kommenteista ja juorujen levittämisen aina vakavaan häirintään ja uhkailuun.
Jos nuori joutuu itse kiusatuksi verkossa, yleisin toimintatapa nuorille on kiusaajan estäminen tai blokkaaminen palvelusta. Moni nuori on puolustanut tai tukenut muita kiusaamista verkossa kohdanneita eri tavoin.
Lue raportista, miten nuoret toimivat netin kiusaamistilanteissa ja millaisia neuvoja he antavat kiusaamisen ehkäisemiseen digitaalisissa ympäristöissä.
Suurin osa nuorista suhtautuu nettikiusaamiseen vakavasti, mutta suhtautuminen myös vaihtelee. Osa nuorista kuvaa kiusaamista tai häirintää verkossa asiaksi, joka ilmenee lähinnä anonyymisti tai ei ole luonteeltaan vakavaa.
Vaikka valtaosa nuorista pitää netissä tapahtuvaa kiusaamista ikävänä ilmiönä, joka tulisi saada vähenemään, mahtuu joukkoon myös kovempia asenteita, joissa kiusaamisen tai häirinnän ajatellaan olevan asia, joka kuuluu netin keskustelukulttuuriin.
Nuorten suhtautuminen nettikiusaamiseen vaihtelee. Kyselyn vastanneista nuorista tunnistettiin neljä erilaista ryhmää sen perusteella, miten he asennoituivat nettikiusaamiseen puuttumiseen.
Lue raportista, millaiset asenteet yhdistävät vastuuntuntoisten, epävarmojen, rohkeiden ja välinpitämättömien ryhmiä ja miten eri tavoin suhtautuvat nuoret ovat valmiita toimimaan kiusaamistilanteissa verkossa.
Nuorista yli puolet uskoo, että netissä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa häirinnän ja loukkaavan kohtelun vähenemiseen. Valtaosa ajattelee, että kiusaamistilanteessa jokaisen toiminnalla on merkitystä kiusaamisen lopettamiseksi.
Nuorten vastaukset osoittavat selvästi, että aikuisten tulisi ottaa sosiaalisessa mediassa ja netissä tapahtuva kiusaaminen ja häirintä vakavasti.