Siirry sisältöön

Nuorten mediakysely 2018

Nuorten mediakysely 2018 oli osa Empatia netissä -tukioppilaskoulutusmallia, jossa edistetään kunnioittavaa ja myönteistä nettikohtaamista omassa kouluyhteisössä ja ehkäistään netissä tapahtuvaa kiusaamista.

Nuorten vastauksia kerättiin seitsemässä yläkoulussa ja Nuortennetin avoimella nettikyselyllä.

Kyselyn toteutus ja vastaajat

Mediakyselyyn vastasi yhteensä 1554 nuorta, joista 1325 vastausta tuli seitsemästä yläkoulusta Empatia netissä -kouluprosessissa ja 229 vastausta Nuortennetin avoimen nettikyselyn kautta.

Kuvaus kyselystä

Mediakyselyn kouluilla kerätyt vastaukset kerättiin osana Empatia netissä -kouluprosessia. Empatia netissä -prosessi sisälsi kaksi tukioppilaiden koulutuspäivää ja koulukohtaisen mediakyselyn, jolla luotiin pohjaa koulukohtaiselle prosessille ja tarjottiin tietoa koulun tukioppilastoiminnan suunnittelulle. Kysely avattiin myös Nuortennetissä avoimena nettikyselynä kaikille nuorille. Empatia netissä -prosessiin osallistui seitsemän yläkoulua vuoden 2018 aikana. Nuortennetissä vastauksia kerättiin syksyllä 2018.

Mediakyselyyn vastasi yhteensä 1554 nuorta, joista 1325 vastausta tuli seitsemästä yläkoulusta Empatia netissä -kouluprosessissa ja 229 vastausta Nuortennetin avoimen nettikyselyn kautta. Vastaajista 600 oli poikia, 874 tyttöjä ja 80 vastaajista ilmoitti sukupuolekseen joku muu.

Vastaajat luokka-asteittain

Empatia netissä -kouluprosessi toteutettiin seitsemässä yläkoulussa, josta saatiin yhteensä 1325 vastausta ja tämän takia suurin osa vastaajista on yläkouluikäisiä. Nuortennetissä julkaistun avoimen kyselyn kautta vastauksia saatiin myös alakouluikäisiltä sekä vanhemmilta nuorilta.

Alakouluikäiset vastaajat olivat 4.-6. luokkalaisia. Lisäksi vastauksia saimme ammattikoulussa ja lukiossa opiskelevilta nuorilta sekä 44 vastaajaa kertoi luokka-asteeksi jonkun muun.

Vastaajat luokka-asteittain Määrä
Ala-aste 58
Ylä-aste 1424
Ammattikoulu 17
Lukio 11
Muu 44
Yhteensä 1554

Kyselyn tuloksista kerrotaan alla teemoittain.

Kaverisuhteet somessa

Somen ja netin käytössä on tärkeää olla nopeasti ja helposti tavoitettavissa. Yhteydenpito kavereiden kanssa onkin nuorten tärkein syy käyttää nettiä.

Nuoret mainitsevat yhteydenpidon kavereiden kanssa tärkeimmäksi syyksi käyttää nettiä. Kavereiden kanssa viestitellään, vietetään aikaa ja heidän elämäänsä seurataan somen kautta. Somessa kaverit voivat asua niin lähellä kuin kaukaa. Netin kautta ollaan yhteydessä myös sellaisiin kavereiden, joiden kanssa ei muuten olla tekemisissä tai asuvat kaukana.

”Voin netin kautta pitää yhteyttä ystäviini, jotka asuvat kaukana, tutustua myös uusiin ihmisiin ja ilmaista itseäni.”

Netin kautta tutustutaan uusiin ihmisiin ja saadaan myös sellaisia kavereita, joita ei välttämättä tavata kasvotusten. Vastaajista 69 prosenttia oli löytänyt netistä uusia tuttuja.

Netti voi auttaa tutustumaan paremmin muihin myös omassa koulussa. Nuorista 49 prosenttia kertoi, että netti oli auttanut tutustumaan uusiin ihmisiin koulussa ja 27 prosenttia koki, että ei ole tutustunut uusiin, mutta nykyisiin kavereihin paremmin.

Somen ja netin käytössä on tärkeää mielekkäät keskustelut, tavoitettavuus sekä läheisimpien ihmisten reagoiminen tykkäämällä ja kommentoimalla. 76 prosenttia nuorista pitää mielekkäitä keskusteluita tärkeänä ja 15 prosentille se on erittäin tärkeää. 61 prosenttia nuorista kokee läheisimpien ihmisten tykkäämisen ja kommentoinnin tärkeänä, mutta vain 8 prosenttia kokee sen erittäin tärkeänä. Selvästi suurin osa pitää somen tai netin käytössä tärkeänä, että on nopeasti ja helposti tavoitettavissa, sillä jopa 89 prosenttia nuorista pitää tavoitettavuutta tärkeänä ja 25 prosenttia kokee sen olevan erittäin tärkeää. 

Somen ja netin käytössä on tärkeää olla nopeasti ja helposti tavoitettavissa. Kavereihin saadaan nopeasti yhteys ja nähdään mitä kaverit tekevät parhaillaan.

”Jotta saan kaverit kiinni ja jotta voin katsella kaikkia heidän päivityksiään netissä.”

Viestittely on osa hengailua yhdessä verkon välityksellä. Nuoret puhuvat myös, että somen tai netin käytössä on tärkeää nähdä mitä maailmalla tapahtuu ja pysyä tapahtumissa mukana, vaikka ei olisikaan itse paikalla. Mukana pysyminen ei tarkoita vain kavereiden elämän seuraamista, vaan myös yhteiskunnallisten asioiden ja tapahtumien seuraamista.

”Haluan tietää mitä maailmalla tapahtuu.”

Nuorten mediankäyttö

Kolmas osa nuorista on huomannut, että netin käyttö vaikuttaa siihen saako riittävästi unta ja 26 prosenttia nuorista on kokenut, että netin käyttö häiritsee keskittymistä koulutöihin. Käytön vähentäminen on kuitenkin vaikeaa.

Suurin osa nuorista kokee käyttävänsä nettiä sopivasti ja 73 prosenttia kokee hallitsevansa puhelimen ja netin käytön hyvin ilman ongelmia. Nuoret tietävät aika tarkkaankin, kuinka paljon he viettävät päivässä aikaa netin tai somen äärellä.

”Some on tärkeä osa elämääni enkä selviäisi ilmaan puhelintani mutta olen pitänyt viikon taukoja ja ne eivät erityisemmin ole vaikuttaneet mihinkään. En silti koe olevani pahin someriippuvainen. Saattaa olla päivä jolloin en katso puhelintani paljon ollenkaan. Kun olen kavereiden seurassa en käytä puhelinta.”

Somea ja nettiä käytetään kavereiden kanssa viestittelyyn, tiedon etsimiseen, asioiden hoitamiseen sekä tylsinä hetkinä ajanvietteeksi. 

Osa nuorista kuitenkin kokee käyttävänsä liikaa aikaa netissä tai somessa ja haluaisi vähentää netin ja somen käyttöä. 29 prosenttia haluaisi vähentää netin tai jonkun tietyn palvelun käyttöä.

”Haluaisin vähentää sellaista ns. turhaa netin käyttöä, jossa ei oikeasti ole mitään järkeä tai hyötyä minulle.”


Nuoret tiedostavat, että netin ja somen käytöllä on vaikutusta muun muassa sosiaalisiin suhteisiin, unen määrään ja keskittymiseen. Nettiin saattaa huomaamattaan uppoutua enemmän aikaa kuin alun perin suunnitteli. Jopa 53 prosenttia on huomannut jääneensä nettiin pidemmäksi aikaa kuin olisi halunnut. 39 prosenttia koki, että näin tapahtuu harvoin. Netin käytön on koettu vaikuttavan myös unen määrään. Kolmas osa nuorista on havainnut, että netin käyttö vaikuttaa siihen saako riittävästi unta.

Netin ja puhelimen käyttö vaikuttaa myös nuorten keskittymiseen. 26 prosentti vastaajista on kokenut, että netin käyttö on häiritsee keskittymistä koulutöihin ja 35 prosenttia ilmoittaa keskeyttävänsä muun mitä on tekemässä, kun puhelin välähtää tai kilahtaa. Nuoret kertovat kokeilleensa käytön rajoittamista esimerkiksi päättämällä ajan, jonka jälkeen ei saa iltaisin enää käyttää puhelinta. Osa nuorista suunnitteli käytön vähentämistä laittamalla sosiaalisen median palveluista ilmoitukset pois päältä.

”Aion laittaa snapchatin ilmoitukset pysyvästi pois päältä. Minä olen se joka päättää millon katson snapit.”

Puhelimen saattaa avata ilman mitään syytä ja kuluttaa aikaa selaamalla somea. Jopa 68 prosenttia nuorista avaa puhelimen usein ilman erityistä syytä. Käyttöä voi olla vaikea vähentää, jos kaverit käyttävät edelleen yhtä paljon.

”Olisi kiva, että kaikki vähentäisivät kännykän käyttöä, sillä jos vain minä vähentäisin niin muut silti käyttäisivät jolloin siitä ei olisi apua vuorovaikutusjuttuihin. On ärsyttävää kun kaverin kanssa ei keksi enää mitään tekemistä vaan molemmat ovat koko ajan kännykällä.”

Nuorille on tärkeää olla tavoitettavissa ja yhteydessä kavereihin, joka oli nuorten tärkein syy käyttää nettiä ja somea. Tarve olla läsnä voi kuitenkin kääntyä paineeksi olla tavoitettavissa ja puhelimen ja netin äärellä jatkuvasti. Koska somen ja netin käyttö on niin sosiaalista, pelkkä ilmoitusasetusten muuttaminen ei välttämättä riitä käytön hallintaan.

”Haluaisin että voisin olla tavoitettavissa ilman että pitää käyttää kännykkää koko ajan.”

Tarvitaan myös yhteisiä sopimuksia esimerkiksi kaveriporukan kesken ja aikuisen tukea. 24 prosenttia nuorista on yrittänyt vähentää puhelimen käytön määrää, mutta ei ole vielä onnistunut siinä. Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea myös median käytön hallinnassa.

Sosiaalinen paine somessa

Netti ja mediat voivat aiheuttaa painetta olla läsnä ja tavoitettavissa koko ajan ja välillä haluttaisiin sulkeutua verkoston ulkopuolelle.

Osa nuorista kertoi, ettei koskaan jaa itsestään kuvia someen, vaan seuraa ainoastaan muiden julkaisuja tai julkaisee kuvia piirrustuksistaan eikä sen takia kokenut somen aiheuttavan esimerkiksi ulkonäköpaineita. Osa nuorista oli myös poistunut ympäristöistä, joissa oli kokenut paineita.

”En nykyään koe paineita somen suhteen, ennen koin ja se ei ollut yhtään mielekästä, joten poistuin paikoista, joista en pitänyt.”

Kaikki vastaajat eivät ymmärtäneet mistä paineista kysymyksissä puhutaan, joka voi viestiä siitä, että emme välttämättä puhu termeillä, jotka on nuorille ymmärrettäviä tai siitä, että nuoret eivät vielä tiedosta tarpeeksi millaisia paineita somen käyttö voi aiheuttaa.

Nuoret käyttivät somea ja nettiä viestittelyyn kavereiden kanssa ja se oli suurimmalle osalle tärkeimpiä syitä käyttää nettiä. Nuoret haluavat olla nopeasti ja helposti tavoitettavissa, mutta se voi kuitenkin kääntyä paineeksi vastata heti viesteihin ja seurata keskustelua.

”Netin käyttö on nykynuorelle välttämättömyys jo pelkästään koulun vuoksi. Some kuitenkin yhdistää ihmisiä niin tiiviisti, tavoiteltavaksi 24/7, että välillä haluaisin vain sulkeutua tämän verkoston ulottumattomiin. Tiedostan hyvin sen, että käytän kännykkää päivän mittaa jatkuvasti ja koko ajan (eli liikaa), mutta ilman kännykkää jäisi moni tarpeellinenkin asia hoitamatta.”

Sosiaalisen median kautta näkee myös hetkiä muiden elämästä ja tilanteista, joissa ei ole itse mukana. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi tunteen ulkopuolisuudesta. 20 prosenttia nuorista ajattelee elämänsä olevan usein tylsää muihin verrattuna somea käyttäessään ja 58 prosenttia oli eri mieltä väitteen kanssa. 16 prosenttia myöskin koki olonsa yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, jos näki postauksia tilanteista, joissa ei ole ollut mukana. 63 prosenttia vastaajista koki, ettei koe oloaan yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi.  

Nuorilta kysyttiin myös ovatko he kokeneet painetta vastata viesteihin tai streakeihin tai tykätä jonkun toisen kuvista netissä. 19 prosenttia vastaajista oli kokenut painetta ja 66 prosenttia ilmoitti, ettei ole kokenut painetta.

Streakeilla tarkoitetaan SnapChatissa kahden henkilön keskustelussa näkyvää symbolia, joka kertoo kuinka monta päivää henkilöt ovat snäppäilleet keskenään ja ketkä ovat parhaimpia kavereita. Symboli muuttuu tiimalasiksi, jos streakki uhkaa loppua snäppäilytauoan takia. Streakkia pidetään siis yllä snäppäilemällä toisilleen 24 tunnin sisällä. Streakkien ylläpito voi tuoda painetta olla Snäpissä läsnä ja yhteydessä muihin.

Ratkaisuksi sosiaaliselle paineelle nuoret ehdottavat näiden sosiaalisen median “pisteiden” poistoa. Somesta haluttaisiin piilottaa seuraajien ja tykkäysten lukumäärät, jotta kukaan ei määrittelisi arvoaan ihmisenä numeroiden perusteella. Somessa olisi esimerkiksi vaihtoehto, jolla saisi some-tilien seuraajat ja tykkäysmäärät pois näkyvistä.

Loukkaava kohtelu netissä

Nuoret poistaisivat netistä kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun. Niin aikuisten kuin nuorten pitäisi puuttua kiusaamiseen netissä ja somessa.

Nuoret poistaisivat netistä kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun. Osa nuorista haluaisi, että anonyymina viestitteleminen ja sovellukset, joissa voi toimia anonyymina estettäisiin, koska niissä saatetaan loukata toisia. Anonyymiyden tilalla voisi toimia nimimerkillä, mutta omat tiedot pitäisi olla saatavilla. Some mahdollistaa asioiden sanomisen ja muiden loukkaamisen ilman, että tarvitsee kohdata muita kasvotusten.

”Että ihmiset voivat sanoa pahempia asioita silloin kun ei tarvitse sanoa sitä suoraan henkilölle. Sosiaalinen media on kuin erilaiset kasvot, jotka voi laittaa päälle, että muuttuu näkymättömäksi.

Kiusaaminen netissä ilmenee myös muun muassa ulkopuolelle jättämisenä, toisten kuvien levittämisellä, haukkumisella ja tuomitsemisella. Netissä saatetaan myös esiintyä väärällä identiteetillä ja esittää jotain toista henkilöä kuin on. Koulukiusaaminen ulottuu sosiaalisen median ja netin kautta myös vapaa-ajalle ja saa uusia muotoja.

”Kaikki kiusaaminen on hirveää ja täysin hyväksymätöntä kaikissa tapauksissa. Ennen kiusattu pääsi vapaa-ajalla pakoon kiusaajia, jos kiusaaminen tapahtui koulussa, mutta nykyään se ulottuu kotiin asti.”

Omalla nettikäyttäytymisellä vaikutetaan siihen, millainen ympäristö netti ja some on meille kaikille. Nuorten mielestä kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin he ovat ilman tuomitsemista ja syrjintää, ja netin turvallisempi paikka kaikille.

”Olisi hienoa, jos jokainen saisi tuottaa omanlaistaan sisältöä nettiin (tietenkin lakien sisällä ja itse loukkaamatta ketään) kohtaamatta mm. tuomitsemista, kiusaamista ja turhaa negatiivista kommentointia (eri asia kuin rakentava kritiikki, tottakai saa olla eri mieltä asioista).

”No että kaikki miettis enneku kirjottaa nettiin mitään, että voiko se kenties loukata jotakuta ja että katuuko sitä myöhemmin, koska jos nettiin laittaa jotain se ei ikinä sieltä katoa lopullisesti.

Nuorten mielestä niin aikuisten kuin nuorten pitäisi puuttua kiusaamiseen netissä ja somessa. Nuoret haluaisivat aikuisia valvomaan netin käyttöä ja keskustelua sekä puuttumaan loukkaavaan käytökseen. Myös muiden nuorten toivotaan puuttuvan kiusaamiseen ja harkitsemaan mitä netissä julkaisee ja miten kohtelee muita. Kiusaamista havaitessaan tulisi siihen puuttua kertomalla jollekin luotettavalle aikuiselle ja ilmoittaa sisällöstä palvelun ylläpitäjälle. Kiusaajalle voi myös laittaa yksityisviestin ja pyytää lopettamaan kiusaamisen.

Nuoret toivovat, että kiusaamistilannetta puretaan kiusaamisen juurilta asti. Kiusatun tukemisen lisäksi tilanteen purkamisessa tulisi huomioida myös kiusaajan oma paha olo ja keskustella hänen kanssaan.

”Mielestäni vastakkainasettelu kiusaajan ja kiusatun välillä ei helpota tilannetta. Kiusaaja on usein itse epävakaalla pohjalla, joten ongelma pitäisi kitkeä juuriltaan sitä kautta (auttaa kiusaajaa), eikä vain korjailla vahinkoja (lohduttaa kiusattua). Kiusattua täytyy tietenkin tukea, kenenkään ei pitäisi joutua kohteeksi, mutta kiusaamisen syy on luultavasti jossain muualla kuin kiusatussa, joten itse ongelman lähde olisi tutkittava. Mahdollisesti siis kiusaajan tavoittaminen ja keskusteleminen antaisi vastauksia. Kiusaajan kanssa henkilökohtainen keskustelu voisi saada kiusaajan kyseenalaistamaan oman toimintansa ja miettimään kahdesti, tai puolestaan saada kiusaajan avautumaan omasta pahasta olostaan, jota nyt purkaa muihin. Tässä tilanteessa ei vain pueta luotiliiviä päälle, vaan mahdollisesti otetaan luodit pois aseesta.

Kiusaamisesta pitäisi nuorten mielestä puhua enemmän ja jokaisen tulisi harkita tarkkaan mitä netissä tai somessa kirjoittaa. Kaikkien pitäisi olla tietoisia kiusaamisen vaikutuksista ja siitä, miten kiusaamiseen voi puuttua. Nuoret toivovat yhteisiä sääntöjä ja tiukempaa valvontaa esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa. Kiusaamiseen ja loukkaavaan sisältöön puututtaisiin tiukemmin muun muassa poistamalla loukkaavat kommentit.

”Jos järjestelmä löytää ikävän kommentin se poistaa sen automaattisesti.”

Aiheeseen liittyvät

Takaisin ylös