Nuorten tukilinjan raportti 2024: yhteydenotot ja niiden aiheet
Nuorille suunnattu kriisikanava, Nuorten tukilinja, tarjoaa tukea ja apua 12–20-vuotiaille. Palvelun tarkoituksena on tukea itsetuhoisuudesta, väkivallasta, mielenterveysongelmista tai muista vaikeista tilanteista kärsiviä nuoria, jotka tarvitsevat ammattilaisen apua. Tavoitteena on helpottaa nuoren vaikeita tunteita sekä auttaa nuorta palveluihin pääsemisessä.
- Nuorten tukilinja päivystää joka ilta klo 20–24 numerossa 116 111. Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa.
- Puheluihin vastaavat MLL:n ammattilaiset.
- Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.
- Nuorten tukilinjalta on mahdollista varata lisäksi henkilökohtainen soittoaika MLL:n työntekijälle.
Nuorten tukilinja avautui elokuussa 2023. Alkuvuodesta 2025 Nuorten tukilinjan aukioloaikoja laajennettiin arki-illoista myös viikonloppuihin.
Nuorten tukilinja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama kolmivuotinen hanke (2023–2025).
Miten Nuorten tukilinja toimii?
Nuorten yhteydenottoihin vastaavat MLL:n työntekijät, jotka ovat sosiaalialan ammattilaisia.
Yksi päivystysvuoro kestää neljä tuntia (klo 20–24), ja vuorossa on aina yksi tai kaksi työntekijää vastaamassa yhteydenottoihin.
Tukilinjan työntekijät auttavat nuorta muun muassa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi sekä auttavat palveluihin pääsemisessä miettimällä sopivia jatko-ohjaustahoja. Akuuteissa tilanteissa ollaan nuoren luvalla yhteydessä hätäkeskukseen tai sosiaalipäivystykseen.
Nuorelle voidaan tarjota jatkosoittoaika samalle viikolle, jolloin hän pääsee jatkamaan keskustelua MLL:n työntekijän kanssa. Soittoajat sijoittuvat arkipäiviin klo 9–17 välille. Nuori voi varata 1–4 soittoaikaa samalle työntekijälle. Työntekijä voi olla myös yhteydessä nuoren omaan työntekijään ja päivittää nuoren tilannetta hänen luvallaan.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet ja mielenterveyspalvelujen kysyntä on ollut kasvussa. Osa nuorista kokee avun hakemisen haastavaksi tai häpeälliseksi. Siksi on tärkeää, että apua on saatavilla matalalla kynnyksellä ja sitä on mahdollista hakea muiden tietämättä.
Nuorten tukilinja pyrkii osaltaan vastaamaan nuorten voimakkaaseen huonovointisuuteen ja akuutissa tilanteessa olevien nuorten hätään. Anonymiteetti madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä, luo turvaa vaikeistakin asioista puhumiselle ja suojaa häpeältä. Matala kynnys ottaa yhteyttä näkyy yhteydenottomäärissä, jotka ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2024 pystyttiin vastaamaan vain noin joka kymmenenteen soitonyritykseen.
Suurin osa Nuorten tukilinjan yhteydenotoista liittyi suoraan tai välillisesti sosiaalisiin suhteisiin. Usein taustalla oli sosiaalisten suhteiden puute tai se, että olemassa olevat suhteet eivät tukeneet nuoren hyvinvointia.
- Vuonna 2024 yleisin yhteydenoton aihe oli nuorten kokema yksinäisyys ja siihen liittyvät huolet ja pelot.
- Toiseksi eniten yhteydenottoja tuli psyykkiseen terveyteen liittyvistä huolista. Näissä yhteydenotoissa puhuttiin mm. masennuksesta, ahdistuksesta sekä itsetuhoisista ajatuksista.
Useimmiten samassa puhelussa kuuluivat sekä yksinäisyyden kokemukset että psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet. Moni soittaja kertoi pitkään jatkuneesta yksinäisyyden kokemuksestaan, joka on tuonut mukanaan alakuloisuutta sekä epätoivon tunteita. Yksinäisyyteen voi liittyä voimakastakin häpeää ja siksi moni nuori koki, että aiheesta oli helpompi puhua anonyymissa palvelussa.
Vuonna 2024 Nuorten tukilinjalla (116 111) päivystettiin joka arki-ilta klo 20–24. Tukilinjalla vastattiin 3990 puheluun ja vastaamattomia soitonyrityksiä tuli noin 33 000 kappaletta. Vastatuista puheluista noin 60 % koski psyykkiseen terveyteen liittyviä huolia sekä yksinäisyyttä.
Ammatillisen jatkoavun piiriin ohjattiin ja motivoitiin 24 % kaikista yhteydenottajista. Yleisemmin nuoria jatko-ohjattiin terveydenhuollon palveluihin. Myös hätäkeskukseen oltiin useita kertoja yhteydessä vuoden 2024 aikana.
- Yhteydenotoista 43 prosenttia oli keskustelupuheluita, joissa työntekijän ja soittajan välille syntyi keskusteluyhteys.
- Hiljaisia yhteydenottoja, joissa puhelu yhdistyi, mutta yhteydenottaja ei puhunut mitään oli 34 prosenttia. Hiljaisten yhteydenottojen takana on usein soittaja, joka testaa palvelua ennen kuin uskaltautuu puhumaan asioistaan.
- Kohderyhmään kuulumattomia puheluita oli 20 prosenttia.
- Puheluista 3 prosenttia oli yhteydenottoja, joissa puhelun soittaja oli nuori, mutta vastavuoroista keskustelua ei syntynyt. Näissä puheluissa yhteydenottaja esimerkiksi huusi tai kiroili puheluun vastanneelle työntekijälle.
Puheluiden soittajista 63 % oli tyttöjä ja 27 % poikia. Kuudessa prosentissa yhteydenotoista nuoren sukupuoli ei selvinnyt yhteydenoton aikana.
Nuorten tukilinjan yhteydenotoista 66 % tuli 15–21-vuotiailta nuorilta. Eniten puheluita tuli 18–21-vuotilaita (40 %). Puheluista 26 % tilastoitiin 15–17-vuotiaiden ja 15 % tilastoitiin 12–14-vuotiaiden yhteydenotoiksi.
Puheluiden kestot vaihtelivat muutamasta minuutista tuntiin. Tukilinjan puheluiden kestot on rajattu maksimissaan 45 minuuttiin, mutta tilanteen mukaan tästä voidaan joustaa.
- 34 % kesti alle 15 minuuttia.
- 45 % kesti 15-30 minuuttia.
- 21 % kesti yli puoli tuntia.
Jokainen palveluun tullut yhteydenotto tilastoidaan. Puheluiden aiheet merkitään yli 100 aihetta kattavaan tilastointiohjelmaan. Yksi yhteydenotto voi käsitellä useampaa aihetta, joista tilastoidessa valitaan ensisijainen aihe. Yhteydenottoaiheet on luokiteltu yhteentoista teemaluokkaan.
Yleisimmät yhteydenoton aiheet olivat yksinäisyyden kokemukset sekä psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet. Huolien taustalla oli erilaisia syitä, kuten tulevaisuuteen liittyvät pelot ja epävarmuudet, yksinäisyys, traumaattiset kokemukset sekä huoli omasta tai läheisen voinnista. Erityisesti nuorten kokema ahdistuneisuus kuului puheluissa.
Nuoret lähestyivät palvelua myös teemoilla, joissa käsiteltiin itsetuhoisia ja/tai itsemurha-ajatuksia. Itsetuhoisilla aiheilla lähestyneistä nuorista suurin osa kertoi puhuvansa aiheesta ensimmäistä kertaa.
Yksinäisyyteen liittyvät puhelut
Teemaluokan arjessa koettu yksinäisyys yhteydenotot kuvaavat puheluita, joissa nuori kaipasi mahdollisuutta jakaa ajatuksiaan toisen kanssa.
Puheluissa nuoret toivat esiin, että heidän lähipiirissänsä ei ole ketään, kenen kanssa voisi jutella mieltä askarruttavista aiheista. Usein nuoret myös pohtivat, mistä he voisivat löytää ystäviä tai seurustelukumppanin. Nuoret saattoivat kertoa myös vuosia jatkuneesta yksinäisyydestä ja sen aiheuttamasta toivottomuuden ja alakulon tunteesta. Osa nuorista kaipasi vain seuraa lievittämään yksinäisyyden tunnetta hetkeksi.
Aina yhteydenottaja ei tuonut esille kokevansa yksinäisyyttä, mutta tarve seuralle välittyi puhelussa.
Valtaosa (39 %) yksinäisyyteen liittyvistä yhteydenotoista tuli 18–21-vuotiailta.
Tuntuu, että kukaan tai mikään ei voi auttaa, paitsi ehkä se, että olis kavereita tai parisuhde.
Psyykkiseen terveyteen liittyvät puhelut
Puheluita, joissa käsiteltiin psyykkiseen terveyteen liittyviä huolia tuli eniten 18–21-vuotiailta (53 %).
Yhteydenotoissa käsiteltiin ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, erilaisia pelkoja sekä itsetuhoisia ja/tai itsemurha-ajatuksia. Useassa puhelussa nuori kertoi akuutista ahdistuksen tunteesta, jota pyrittiin lievittämään puhelun aikana.
Yhteydenottajien kanssa pohdittiin keinoja ahdistuksen tai pahan olon lievittämiseen sekä kartoitettiin tarvittaessa muita palveluja. Osa nuorista koki tilanteensa niin toivottomaksi, että he olivat itsetuhoisia.
Psyykkiseen terveyteen liittyvissä puheluissa 62 % yhteydenottajista kertoi hakeneensa tai saaneensa apua aikaisemmin. Usea soittaja toivoi saavansa pidempikestoista tukea, mutta sen saaminen koettiin haastavaksi. Erityisesti nuoret, jotka eivät olleet opiskelu- tai työterveyden piirissä kokivat erittäin haastavaksi saada apua. Osa nuorista tukeutuukin Nuorten tukilinjaan säännöllisesti.
Oon saanut täältä joka kerta apua mun sen hetkiseen pahaan oloon ja tää on ainoa paikka, mistä voin ilta-aikaan saada ammattilaisen tukea.
Nuorten tukilinjalle yhteyttä ottaneet nuoret antoivat spontaanisti palautetta yhteydenottojen aikana, esimerkiksi puhelun lopussa.
Työntekijät kirjasivat 692 puhelinkeskustelun aikana annettua palautetta. Palautetta antaneista nuorista
- 94 % koki puhelun positiivisena
- 38 % koki puhelun helpottaneen oloa.
Yleisimmin työntekijä oli kirjannut nuoren kiittäneen keskustelusta sekä kertoneen puhelun helpottaneen oloa. Nuoret antoivat kiitosta siitä, että heille on olemassa oma tukikanava, joka on auki yöhön asti.
Kielteiset palautteet liittyivät siihen, että soittajien keskusteluaikaa oli rajattu. Muutama nuori oli kokenut, että ei ollut saanut oikeanlaista kohtaamista.
Tää on tosi tärkee palvelu mulle. Mun mieliala aina paranee, kun saan jakaa asioitani ja keskustella ihmisen kanssa, joka oikeasti kuuntelee.
Nuorten tukilinjalta on mahdollista varata henkilökohtainen soittoaika MLL:n työntekijälle. Nuorelle voidaan tarjota soittoaika samalle viikolle, jolloin hän pääsee jatkamaan keskustelua MLL:n työntekijän kanssa. Soittoajat sijoittuvat arkipäiviin klo 9–17 välille. Nuori voi varata 1–4 soittoaikaa samalle työntekijälle.
Soittoaika on anonyymi eli nuoren ei tarvitse antaa itsestään tietoja sitä varatessaan. Nuori saa numeron, johon soittaa sovittuna ajankohtana. Palvelu on maksuton.
Nuoren on myös mahdollista varata soittoaika suoraan Nuortennetissä sijaitsevasta ajanvarauskalenterista. Soittoajoille pääsi jonottamatta ja nuoren haluamana ajankohtana ja niin monta kertaa kuin oli tarve.
Tunnin mittaisilla soittoajoilla aloitettiin keskustelu siitä, mistä nuori halusi keskustella MLL:n työntekijän kanssa. Joskus työntekijä tarjosi nuorelle vahvempaa tukea ehdottamalla nuoren olemassa olevan tukitahon kontaktoimista. Yhteydenotto ulkopuoliseen ammattilaiseen tehtiin aina nuoren luvalla ja nuoren kanssa sovittiin yhdessä siitä, mitä hänen asioistaan oli lupa kertoa
Vuonna 2024 soittoaikoja varattiin 90, joista 80 toteutui. Tunnin mittaisilla soittoajoilla keskusteltiin yleisemmin psyykkiseen terveyteen liittyvistä teemoista, kuten masennuksesta, ahdistuksesta, itsemurha- ja kuolemanajatuksista. Soittoaikojen palautteista 97 % oli positiivisia
Osalla nuorista oli jo olemassa oleva ammattilaiskontakti, mutta he kokivat tarvitsevansa täydentävää tukea. Osa soittajista kaipasi pidempikestoista tukea, mutta kertoivat vaikeudesta päästä palveluiden piiriin.