Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden vuosiraportti 2025

MLL tilastoi Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden yhteydenotot ja niiden aiheet ja julkaisee kerran vuodessa raportin siitä, millaisista aiheista vanhemmat auttavissa palveluissa puhuvat.

Vuonna 2025 Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin palveluihin otettiin yhteyttä yhteensä 2 337 kertaa. Yhteydenottojen sisältöjen perusteella voidaan nähdä, millaisia huolia, kuormitustekijöitä ja toisaalta millaista tukea vanhemmat eri puolilla Suomea tarvitsevat.

Vuoden aikana esiin nousi selkeitä, toistuvia teemoja, jotka kertovat perheiden arjen pitkäkestoisista haasteista. Samalla tunnistettiin myös uusia ja kasvavia ilmiöitä, jotka voivat ennakoida tulevaisuuden tuen tarpeita.

Lue uutinen

Vuonna 2025 vanhemmat kuvasivat poikkeuksellisen paljon uupumusta ja stressiä. Moni kertoi arjesta, jossa voimavarat olivat vähissä, oma jaksaminen koetuksella ja syyllisyyden tunteet läsnä lähes päivittäin. Vanhemmat kuvasivat tilanteita, joissa he olivat menettäneet malttinsa tai pelänneet omia tunnereaktioitaan, ja he hakivat tukea siitä huolimatta, että häpeä oli suuri. Uupumus liittyi usein pikkulapsivaiheeseen, mutta yhtä lailla siihen, että vanhempi koki kantavansa perheen vastuita yksin tai ilman riittävää tukea.

Perheen sisäiset ihmissuhteet nousivat vahvasti esiin. Vanhemmat kertoivat pitkittyneistä ristiriidoista ja arjen vastuista, joiden epätasainen jakautuminen kuormitti entisestään. Parisuhteen keskusteluvaikeudet, erimielisyydet kasvatuksesta ja vaikeudet lapsen kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa olivat yleisiä teemoja. Myös uusperheen ihmissuhteisiin liittyvät haasteet nousivat toistuvasti esille, samoin eron jälkeiset tilanteet, joissa yhteisymmärrystä oli vaikea löytää. 

Lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu näkyi monissa yhteydenotoissa. Vanhemmat kuvasivat esimerkiksi ahdistusta, masennusta, väkivaltaista käyttäytymistä, itsetuhoisia ajatuksia ja koulunkäyntivaikeuksia. Moni kertoi tuntevansa voimakasta neuvottomuutta, kun sopivaa apua ei löytynyt tai sen saaminen kesti pitkään. Vanhemmat kuvasivat myös tilanteita, joissa lapsi tai nuori ei suostunut hakeutumaan hoitoon tai joissa palvelut eivät tuntuneet riittäviltä tilanteen vaikeuteen nähden. 

Useat vanhemmat kertoivat epäluottamuksesta ammattilaisiin, mikä syntyi esimerkiksi siitä, ettei huolta otettu tosissaan, tapaaminen tuntui kiireiseltä tai jatkosta ei annettu selkeää tietoa. Tällaiset kokemukset jättivät monille tunteen, ettei heitä kuultu, ja vähensivät rohkeutta hakea apua uudelleen. 

Vuonna 2025 huomattiin kasvava määrä tilanteita, joissa vanhemman oma psyykkinen vointi oli vakavasti heikentynyt. Vanhemmat kuvasivat syvää uupumusta, toivottomuutta ja arkea, jossa selviytyminen tuntui lähes mahdottomalta. Usein tilanteeseen liittyi myös puolison mielenterveysongelmia, jolloin vastuu koko perheen hyvinvoinnista kasautui yhdelle aikuiselle. 

Nuorten päihteidenkäyttö ja rahapelaaminen näkyivät yhteydenotoissa aiempaa useammin. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren sähkötupakoinnista, alkoholin ja kannabiksen käytöstä sekä tilanteista, joissa pelaaminen oli laajentunut nettikasinoihin. Päihteet liittyivät usein yhteen nuoren psyykkisen oireilun kanssa, kuten masennuksen, ahdistuksen tai itsetuhoisten ajatusten kanssa. 

Monet vanhemmat pohtivat itsenäistyvien nuorten pärjäämistä. Huoli nuoren yksinäisyydestä, opinnoista ja arjen hallinnasta oli yleistä, erityisesti tilanteissa, joissa nuori oli siirtymässä täysi-ikäisyyteen ja avun saaminen koettiin hankalaksi. 

Talousvaikeudet nousivat selvästi aiempaa useammin esiin. Vanhemmat kuvasivat arkea, jossa perustarvikkeiden hankkiminen, harrastusmaksut tai lapsen juhlien järjestäminen olivat taloudellisen tilanteen vuoksi vaikeita. Talouden kiristyminen liittyi usein esimerkiksi työttömyyteen, lomautuksiin tai sairauslomiin, ja erityisen vaikeita tilanteita koettiin eron jälkeen. 

Vuoden 2025 yhteydenotot kertovat, että vanhemmat kaipaavat ennen kaikkea aikaa, kuulemista ja välitöntä, matalan kynnyksen tukea. Moni vanhempi kertoi, kuinka helpottavaa oli saada kertoa huolensa rauhassa ja tulla kohdatuksi ilman kiirettä.

Yhteydenotot osoittavat myös, että perheiden tukipalveluissa on edelleen rakenteellisia haasteita, jotka vaikeuttavat avun saamista. Vanhemmat tarvitsevat palveluja, joissa koko perhe huomioidaan kokonaisuutena, ja joissa kohtaamisella on tilaa rakentua luottamuksen varaan. 

Sain vastauksistasi todella hyviä oivalluksia. Tuntuu nyt jo heti, että ymmärrän paremmin lapseni käytöstä.

• Puhelut: Päivystäjät kirjasivat 715 puhelun aikana annettua palautetta, joista 98 % oli positiivisia. Yhteydenottajat kiittivät erityisesti aidosta ja empaattisesta kohtaamisesta.
• Chat-keskustelut: Chat-palvelun kautta palautetta antoi 255 henkilöä, joista 78 % koki keskustelun hyödylliseksi ja 80 % suosittelisi palvelua. Päivystäjät kirjasivat 401 palautetta, joista  97 % oli positiivisia.
• Nettikirjeet: Nettikirjepalvelun palautelomakkeella jätettiin 21 palautetta, joista puolet oli kiittäviä. Muu palaute liittyi useimmin nettikirjepalvelun ruuhkaisuuteen, tai haluttiin antaa MLL:lle yleisesti palautetta.