Siirry sisältöön

Miten voin tukea kaapista tulevaa lastani?

Kun lapsi tai nuori kertoo vanhemmilleen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään, voi kertomiseen liittyä pelko hylätyksi tai torjutuksi tulemisesta. Tietäähän lapsesi, että olet hänelle aina yhtä rakas ja tärkeä riippumatta siitä, mitä hän on sinulle kertonut? Tietäähän lapsesi, että otat hänen kertomansa vakavasti?

Joskus vanhemmista saattaa tuntua parhaalta vaihtoehdolta olla kertomatta ulostulosta joillekin läheisille ihmisille. Kertomatta jättämiseen saattaa liittyä hyvin erilaisia ajatuksia.

Tavoitteena voi esimerkiksi olla suojata lasta tai vaikka odottaa sellaista hetkeä, jolloin perheen arjessa olisi tilaa tälle uutiselle. Joskus taustalla voi olla myös huoli siitä, mitä muut itsestä ajattelevat tai ajatus siitä, miten joku perheenjäsen tai sukulainen ottaa uutisen vastaan. Erityisesti vanhemman ikäpolven sukulaisille kertomista vanhemmat saattavat miettiä pitkään.

Toisinaan kertomatta jättäminen luo uusia haasteita ihmissuhteisiin. Joskus voi eteen tulla tilanteita, joissa joudutaan pohtimaan, onko mahdollista kutsua tätä läheistä ihmistä samoihin tilaisuuksiin, jossa on myös ulostulleen perheenjäsenen kumppani tai jossa muut paikallaolijat tietävät asiasta.

Silloin kun perheessä päätetään, että perheenjäsenen ulostulosta ei ole ajankohtaista kertoa jollekin läheiselle ihmiselle, on päätöksestä hyvä keskustella erityisesti ulostulleen perheenjäsenen kanssa. Hänelle tulee tarjota tilaisuus tulla kuulluksi päätöksenteossa.

Kertomatta jättäminen ja asian salaaminen voivat myös vaikuttaa esimerkiksi ulostulleen lapsen ja tämän läheisen ihmisen väleihin. Jos lapselle ei välity niitä syitä, miksi asiasta ei voi heti kertoa muille läheisille ihmisille, voi vanhempien tekemä päätös tuntua torjunnalta tai esimerkiksi viestittää, että ihmissuhteet ovat ehdollisia – kelpaat läheisille ihmisille vain niin kauan kun tämä puoli sinusta pysyy salassa.

Seta ry ja Setan jäsenjärjestöt järjestävät nuorille eripuolilla Suomea ohjattuja ryhmätapaamisia. Lisäksi Setasta on mahdollista saada asiantuntijatukea sekä perheelle että lapselle. Myös kunnallisista perheneuvoloista on mahdollista tarvittaessa hakea tukea perheelle tai nuorelle.

Monet seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret ovat kokeneet, ettei heidän seurustelusuhteitaan huomioida samalla tavalla kuin esimerkiksi saman perheen heteroseksuaalisten nuorten seurustelusuhteita. Nuorelle saattaa välittyä tunne, etteivät vanhemmat näe hänen elämänsä tärkeää ihmissuhdetta merkittävänä tai että vanhemmat eivät ole kiinnostuneita nuoren elämästä.

Lapselle tai nuorelle voi olla helpottavaa, jos vanhemmat huomioivat erilaisen sukupuolen kokemuksen esimerkiksi vähentämällä sukupuoleen sidottuja nimityksiä lapsesta puhuttaessa, sillä välin kun sukupuoliristiriita on merkittävässä roolissa lapsen elämässä. Esimerkiksi nimitysten tytöt tai pojat tai nimen sijaan voi käyttää nimityksiä esikoinen, lapseni tai sukupuolineutraalia lempinimeä.

  • Seta ry: Setasta saa tietoa, ohjausta ja neuvontaa niin itselle kuin muille perheenjäsenille.
  • Transtukipiste (TTP): Transtukipiste tuottaa psykososiaalisia tukipalveluja transihmisille ja heidän läheisilleen sekä toimii sukupuolen monimuotoisuuden asiantuntijana. Transtukipiste tarjoaa sekä maksutonta ammatillista keskusteluapua että vertaistukea.
  • Oman alueen perheneuvola: Perheneuvola on hyvä paikka ottaa yhteyttä, jos vanhemmalla on huoli lapsen psyykkisestä kasvusta ja kehityksestä tai perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Perheneuvolapalvelut on tarkoitettu koko perheelle. Perheneuvoloissa työskentelee pääasiallisesti psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä (perheterapeutteja). Psykologit keskittyvät tavallisesti lapsiin ja tarjoavat tapauskohtaisesti terapiaa, arviointitutkimusta tai kriisiapua. Sosiaalityöntekijät keskittyvät vanhempien väliseen vuorovaikutukseen sekä koko perheen sisäiseen vuorovaikutukseen.

Aiheeseen liittyvät

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Takaisin ylös