Siirry sisältöön

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää sanastoa

Elämme kulttuurissa, jossa on kaksi sukupuolta: mies ja nainen. Kulttuurissamme sukupuoli määritellään syntymähetken jälkeen kehon piirteiden perusteella ja lapset jaetaan miehiin ja naisiin.

Tämä jako tuo mukanaan erilaisia oletuksia. On olemassa esimerkiksi vaatteita, joiden ajatellaan olevan joko tyttöjen tai poikien vaatteita tai harrastuksia, jotka koetaan enemmän tyttöjen tai poikien harrastuksiksi. Nämä oletukset, joita kutsutaan myös sukupuolinormeiksi, vaikuttavat meidän elämään.

Yleinen oletus on, että miehet ihastuvat, rakastuvat ja tuntevat seksuaalista kiinnostusta naisia kohtaan ja naiset miehiä kohtaan. Tätä kutsutaan heteroseksuaalisuudeksi. Vaikka suurin osa ihmisistä kokee olevansa miehiä tai naisia ja heteroseksuaaleja, sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisten kirjoon mahtuu paljon muutakin.

Uuteen ihmiseen tutustuttaessa hänen usein oletetaan olevan heteroseksuaali, joko mies tai nainen. Tätä kutsutaan heteronormatiivisuudeksi.

Termit hetero, homo ja bi ovat jo arkikieltämme ja siis paljon käytettyjä. Heteroseksuaalinen ihminen on henkilö, joka ihastuu, rakastuu ja/tai tuntee seksuaalista viehätystä vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaan ihmiseen.

Homoseksuaalinen ihminen ihastuu, rakastuu ja/tai tuntee seksuaalista viehätystä samaa sukupuolta olevaan ihmiseen.

Biseksuaalinen ihminen voi rakastua, ihastua ja/tai tuntea seksuaalista viehätystä kumpaankin sukupuoleen kuuluviin ihmisiin. Monelle biseksuaaliselle ihastumisen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä.

Nämä edellä mainitut seksuaalisen suuntautumisen jaot perustuvat olettamukseen, että kaikki ihmiset ovat joko miehiä tai naisia.

Kulttuurissamme on kaksi juridisesti tunnustettua sukupuolta: mies ja nainen. Enemmistö ihmisistä kokee olevansa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty kuuluvaksi. Sukupuolen moninaisuudesta puhuttaessa sellaisesta ihmisestä, joka kokee syntymässä määritellyn sukupuolen vastaavan omaa kokemustaan sukupuolesta, käytetään termiä cis-sukupuolinen.

Joillekin syntymähetken jälkeen tehty sukupuolimääritelmä tuntuu kuitenkin virheelliseltä. Ihminen voi esimerkiksi kokea kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Tällaisesta henkilöstä saatetaan käyttää termiä transsukupuolinen.

Monet transsukupuoliset ihmiset käyvät läpi kokonaan tai osittain korjausprosessin, jonka tavoitteena on korjata ihmisen juridinen, sosiaalinen ja fyysinen sukupuoli vastaamaan ihmisen omaa kokemustaan sukupuolestaan.

On myös ihmisiä, jotka eivät koe kuuluvansa kumpaankaan yhteiskuntamme juridisesti määrittelemistä sukupuolista. Yksi termi, jolla voi kuvata tätä kokemusta, on transgender tai muunsukupuolinen. Osa muunsukupuolisista ihmisistä haluaa korjata sukupuoltaan (juridisesti, sosiaalisesti tai lääketieteellisesti), mutta osa ei halua sukupuoleen liittyviä korjauksia tai muutoksia.

Ihminen, jonka kokemus sukupuolestaan ei ole mies tai nainen, haastaa myös käsityksemme seksuaalisesta suuntautumisesta. Esimerkiksi muunsukupuolisen henkilön, joka ei määrittele itseään mieheksi tai naiseksi, voi olla vaikeaa määritellä seksuaalista suuntautumistaan hetero-, bi- tai homoseksuaaliseksi.

Myös ihmisen, joka tuntee vetoa sellaista ihmistä kohtaan, jonka sukupuoli ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä, voi olla vaikea määritellä itseään hetero-, bi- tai homoseksuaaliseksi.

Apilaperheessä vanhemmuuden jakaa useampi kuin kaksi vanhempaa. Apilaperheeseen saattaa kuulua esimerkiksi nais- ja miespari, jotka jakavat yhdessä lapsen tai lasten vanhemmuuden.

Sateenkaariperheessä vanhemmista yksi tai useampi kuuluvat seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Myös perhe, joka ulkoisesti tulee tulkituksi heteroperheenä, voi kokea kuuluvansa sateenkaariperheisiin (esimerkiksi perhe, jossa toinen vanhemmista on biseksuaalinen tai transsukupuolinen).

Aiheeseen liittyvät

Takaisin ylös