Miten saada lapsi rauhoittumaan illalla?

Arjen siirtymät pienen lapsen kanssa voivat koetella vanhemman hermoja. Levottomat illat ovatkin tuttu ilmiö monessa pikkulapsiperheessä. Kun lapsi ei rauhoitu, riehuu tai kiukuttelee nukkumaan mennessä, illoista tulee työläitä.

Seuraavat käytännön vinkit voivat auttaa iltasirkuksen rauhoittamisessa. Sinä tunnet lapsesi parhaiten, joten sovella keinoja ja muokkaa niistä omaan arkeenne sopivat. Totutelkaa uuteen toimintatapaan johdonmukaisesti parin viikon ajan. Näin ehdit nähdä, onko muutoksesta apua.

Vinkkejä iltasirkuksen rauhoittamiseen


Ennakoi

  • Pohdi illan kulku etukäteen ja tee siihen liittyvät valmistelut ennakkoon.
  • Paljonko lapsi tarvitsee unta? Moneltako hänen pitäisi olla nukkumassa, jotta riittävä unensaanti varmistuu? Paljonko kaikkiin iltatoimiin kuluu aikaa? Laske iltatoimiin vielä pelivara häröilyn varalle.
  • Anna lapselle ennakkovaroitus leikkien lopettamisesta. Himmennä esimerkiksi valoja ja kerro, että iltatoimet alkavat viiden minuutin päästä. Avuksi voi ottaa vaikka munakellon.
  • Valmistele sillä aikaa lapsen iltapalaa, sänkyä ja muita iltatoimia.

Ylläpidä rutiineja

  • Lapsen kannalta rutiinit ovat parhaita. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta ja ennakoitavuutta. Erityisesti elämänmuutoksissa arjen tutut tavat helpottavat lapsen oloa.
  • Luokaa oma iltarutiini. Listatkaa asiat, jotka illalla tulee tehdä ennen nukkumaanmenoa. Kirjatkaa ne muistiin vaikka kuvina ja laittakaa esille esimerkiksi jääkaapin oveen.
  • Tehkää asiat aina samassa järjestyksessä. Näin iltatoimet alkavat merkitä lapsen mielessä nukkumaanmenoa. Se auttaa lasta rauhoittumaan.

Anna lapsen valita

  • Anna lapsen tehdä joitakin sopivan kokoisia itseään koskevia valintoja.
  • Voit kysyä esimerkiksi, haluaako hän iltapalaksi leipää vai muroja, mennäänkö iltapesulle vanhemman reppuselässä vai ”jättiläisen askelin” tai luetaanko kirjaa vai kuunnellaanko tarinaa.
  • Tahto- eli uhmaiässä lapsi harjoittelee oman tahdon ilmaisua. Kun hän saa päättää itse joistain yksinkertaisista asioista, iltatoimet sujuvat helpommin.

Ohita häröily, vahvista hyvää

  • Illan edetessä lapsi saattaa harhautua tekemään jotain aivan muuta kuin piti. Kaikkeen lapsen ei-toivottuun käytökseen ei kannata puuttua. Yritä jättää häröilyä mahdollisimman paljon huomioimatta.
  • Ohjaa lapsen huomio johonkin muuhun, jotta saatte tarvittavat toimet tehtyä. Voit jututtaa lasta päivän tapahtumista tai jostakin häntä kiinnostavasta asiasta.
  • Jos hommat eivät etene, ota lapseen kontakti. Mene lapsen viereen ja kosketa vaikka olkapäästä. Kun saat katsekontaktin, anna suora ohje, esimerkiksi ”Nyt mennään pesemään hampaat”. Näin varmistut, että lapsi ainakin kuulee ja ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.
  • Anna lapselle myönteistä huomiota. Kehu aina, kun siihen on tilaisuus. Se, mistä lapsi saa huomiota, vahvistuu – olipa se toivottua tai ei-toivottua. Kehu voi olla sanallinen ihailu, kiitos tai peukku hymyllä höystettynä.

Rauhoitutaan yhdessä

  • Keskustele lapsen kanssa päivän tapahtumista. Se rauhoittaa lapsen mieltä.
  • Voit kysyä, mitä lapsella on mielen päällä. Mikä tänään oli kivointa ja mikä jännittävintä?
  • Käy keskustelua jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoaikaa, esimerkiksi iltapalan yhteydessä. Näin mahdolliset ikävät ajatukset eivät vaikeuta unen tuloa.
  • Voitte sopia, että rauhoittumisen yhteydessä voidaan jutella vielä yhdestä asiasta. Loput jätetään seuraavaan päivään.
  • Auta lasta rauhoittumaan lukemalla kirjaa tai kuuntelemalla tarinaa yhdessä. Voit pitää lasta kainalossa tai maata vieressä sängyllä.
  • Sopikaa ennalta, miten lapsi odottaa unen tuloa: poistuuko vanhempi huoneesta vai jääkö odottamaan lapsen nukahtamista?
  • Jotkut lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa nukahtamiseen asti. Toisille riittää, että vanhempi sanoo hyvää yötä ja on kuuloetäisyydellä. Lapsen kehityksessä tulee myös vaiheita, jolloin hän tarvitsee vanhemman turvaa enemmän.

Lapsen käytökseen on monia syitä

Lapsen kehityksessä on vaiheita, jolloin oman tahdon harjoittelu ja rajojen koettelu ovat normaalia ja tarpeellista itsenäisyyteen kasvua.

Etenkin lapsen ollessa tahto- eli uhmaiässä, noin 2–3-vuotias, aiemmin mahdollisesti mukavasti sujuneet arjen perustoiminnot saattavat muuttua takkuisiksi. Esimerkiksi syöminen tai pukeutuminen aiheuttavat hankaluuksia. Lapsi hakee käyttäytymiselleen rajoja ja testaa, mikä on sallittua ja mikä ei.

Arjen sujumiseen vaikuttavat lisäksi lapsen temperamentti, eli luontainen tapa toimia ja suhtautua asioihin, sekä muutokset lapsen elämässä, kuten muutto tai vanhempien ero.

Iltojen rauhatonta tunnelmaa voi helpottaa, kun yrittää ymmärtää syitä lapsen käyttäytymisen taustalla. Miksi rauhoittuminen illalla on niin vaikeaa? Vaivaakohan lapsen mieltä jokin päivällä sattunut asia? Onkohan lapsi yliväsynyt?

Sänkyyn rauhoittuminen voi oikeasti olla lapselle hankalaa, eikä hän vaikeuta sitä tahallaan. Lapsenkin käyttäytymisellä on aina jokin mieli, joka tekee käytöksestä ymmärrettävää. Jos vanhempana malttaa pysähtyä pohtimaan lapsen käytöksen taustalla olevia syitä, saattaa sitä kautta löytää toimivia tapoja iltatoimien helpottamiseksi.

Pienillä teoilla on merkitystä

Jos illoista lapsen kanssa on vaarassa tulla yhtä komentelua ja hampaiden kiristystä, kannattaa jotain tehdä toisin. Pienillä muutoksilla voi olla iso merkitys koko perheen hyvinvointiin. Sujuva arki tukee myönteisempää vuorovaikutusta ja vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta.

Arjen koetellessa on hyvä muistaa, että haastavia aikoja seuraa kyllä seesteisempi vaihe. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee vanhemman tukea toimintoihin. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, hän oppii säätelemään omaa toimintaansa ja tunteitaan paremmin.

Aiheeseen liittyvät

Vinkkejä lapsiperheen arkeen

Vinkkivideot

Tukea vanhemmalle