Siirry sisältöön

Riita käynnissä - miten toimia?

Älä tuomitse tai kiellä sisarusten välisiä vaikeita tunteita, sillä ne kuuluvat elämään. Opeta sen sijaan satuttamista ja nimittelyä rakentavampia tapoja ilmaista kiukkua.

Auta lapsia nimeämään tunteitaan: ”Näen, että olet tosi vihainen. Se oli sinusta epäreilua.”

Auta lapsia ilmaisemaan toiveensa: ”Toivoisit, että huoneeseesi ei tultaisi ilman lupaasi.”

Auta lapsia purkamaan suuttumusta turvallisesti sanoilla tai vaikka kuvaannollisesti: ”Kerro sanoilla äläkä nyrkeillä, miltä sinusta tuntuu. Kerro veljellesi, että et halua, että huoneeseesi tullaan.” tai ”Haluaisitko näyttää minulle piirtämällä miten pahalta sinusta tuntuu?”

Jatkuvaa nurinaa siskosten kahnauksista on joskus rankkaa kuunnella. Voit välillä siirtää valitusten vastaanottoa itsellesi sopivampaan aikaan: ”Ymmärrän, että olet vihainen ja loukkaantunut. Nyt juuri en kuitenkaan jaksa kuunnella, olen väsynyt ja nälkäinen. Palataan asiaan ruoan jälkeen.” Joissain perheissä on ollut apua myös harmitusvihoista, jonne voi kirjata asiat, jotka sisarussuhteissa harmittavat.

Läheskään aina apuasi tai väliintuloasi ei tarvita riitoihin. Pienet riidat ovat normaalia elämää. Jos kenenkään turvallisuus ei ole vaarassa, voit puuhailla omiasi ja olla kuulolla ja odottaa josko riita ratkeaisi itsestään. Erimielisyyksien ratkaisua on tärkeä harjoitella sisarusten kesken.

Kun sinusta tuntuu, että väliin on mentävä, on usein turhaa etsiä syyllistä. Yksi saattaa näyttää syylliseltä, mutta sitä ennen on voinut tapahtua mitä tahansa. Voit rauhoittaa tilanteen kuvaamalla mitä näet, esim. ”Kuulostaa siltä, että te olette tosi vihaisia toisillenne.” Tämän jälkeen voit kertoa, että molemmat saavat vuorollaan kertoa, mikä heitä harmittaa ja puheesta voi tehdä yhteenvedon: ”Molemmat siis haluaisivat leikkiä samalla autolla. Lapsia on kaksi ja autoja yksi.” Tilanteen mukaan voit tämän jälkeen:

  • auttaa lapsia ratkaisemaan riitansa neuvottelemalla. Älä ratkaise sitä heidän puolestaan. Molemmat lapset saavat vuorollaan esittää ajatuksiaan siitä, ja yhdessä yritetään löytää ratkaisu, joka on reilu ja turvallinen kummankin lapsen mielestä. Voit auttaa ideoinnissa, jos on tarvetta. Tämän jälkeen voidaan kokeilla kuinka ratkaisu toimii ja tarvittaessa ideoida uusi ratkaisu, jos ensimmäinen ei toimikaan.
  • luottaa siihen, että lapset osaavat ratkaista riitansa itse: ”Hankala pulma, mutta yhdessä te varmasti löydätte siihen ratkaisun. Miettikää rauhassa, minä menen jatkamaan ruoanlaittoa.” Tämä voi olla toimiva ratkaisu isompien lasten kanssa etenkin silloin, kun lapset ovat jo aiemmin oppineet ratkomaan riitojaan yhdessä vanhemman tuella.
  • ottaa ohjat käsiisi, jos kyseessä on aivan ilmiselvästi huutava vääryys, ja auttaa näkemään mikä on kohtuullista. Joskus riidan syynä on väsymys tai jokin muu sellainen seikka, joka vähentää lasten joustavuutta sekä sieto- ja neuvottelukykyä. Lasten mielenkiinnon voi suunnata johonkin uuteen asiaan tai rauhoittaa aikaa lepoa varten. Tarvittaessa riitapukarit erotetaan jäähylle erilleen toisistaan. Tilanne voidaan selvittää jäähyn jälkeen.

Kun riita muuttuu väkivaltaiseksi, siihen on puututtava. Tärkeä perussääntö on, että ketään ei satuteta. ◦Joskus on vaikea tietää, missä menee raja leikkimielisen nujakoinnin ja todemman rusikoinnin välillä. Lapsilta voi tarvittaessa kysyä, onko käynnissä leikki- vai oikea tappelu. Leikkitappelu pitää lopettaa, jos toinen ei halua tapella.

  • Kun lapset käyvät toisiinsa tosissaan käsiksi tai mätkivät tavaroilla, on toinen tai molemmat vaarassa vahingoittua. Tilanteessa tarvitaan aikuisen apua. Voit kuvata mitä näet: ”Te olette nyt tosi vihaisia toisillenne ja satutatte toisianne. Käsiksi käyminen on kiellettyä ja vaarallista.” Enempi keskustelu voi kiihtyneenä olla hankalaa. Lapset voi erottaa toisistaan joksikin aikaa jäähylle omille tahoilleen. Tämän jälkeen voidaan keskustella siitä mitä tapahtui. Tällöinkin on tärkeää, että molemmat saavat puhua omasta puolestaan ja omista tunteistaan. Yhdessä voidaan miettiä, kuinka tilanne ratkaistaan. Syyllisen etsiminen ei useinkaan kannata. Aina ei riidaksi muuttunut nujuaminen vaadi isoja jälkipyykkejä. Jäähyn jälkeen voidaan lyödä kättä päälle ja olla kavereita tai hakeutua omiin leikkeihin.

Jos perheen lapsilla on tiettyjä rooleja riitatilanteissa, niitä voi yrittää rikkoa.

  • Toinen voi esim. riitatilanteissa aina hyökätä kimppuun ja toinen olla höykytettävä. ”Hyökkääjästä” voi nostaa esille mukavia puolia ja kertoa uskovansa niihin: ”Tiedän, että osaat odottaa vuoroasi kauniistikin.” ”Höykytettävän” kanssa voi harjoitella vaikka peilin edessä jämäkkää puolensa pitämistä: ”Nyt on minun vuoroni.”
  • Jos perheen pikku-purija tai -muksija saa aina vanhemman huomion – vaikka kielteisenkin – voi seuraavalla kerralla antaa runsaasti hoivaa ja erikoishuomiota purrulle tai muksitulle lapselle ja jättää toinen huomiotta. Hoivan lomassa voi todeta, kuinka siskon pitää oppia, että riidat ratkotaan vihaisenakin sanoilla, ei kiinni käymällä. Tämä voi joskus viedä purijan tai muksijan mielestä toiminnalta tehon. Purija-muksijalle tarjotaan muussa yhteydessä myönteistä huomiota – lapsi saa kaipaamaansa huomiota, mutta ei kielteisen toiminnan avulla.

Riitapukarin käytös voi joskus olla merkki jostakin muusta harmista. Kodin ulkopuolella on voinut sattua jotakin, mikä saa purkamaan pahan mielen kotona muiden kiusaamisena. Tällöin lapsi tarvitsee ymmärrystä, kuuntelemista ja apua perimmäiseen ongelmaansa.

Aiheeseen liittyvät

Tukea vanhemmalle

Takaisin ylös