Lapsi oppii kuivaksi

Lapset oppivat kuiviksi eri-ikäisinä, yksi aikaisemmin, toinen myöhemmin. Viisas vanhempi ei ota asiasta paineita eikä vaadi lasta kypsymään liian aikaisin. Jotkut lapset oppivat päiväkuiviksi 3 vuoden ikään mennessä, osa 3–4-vuotiaina. Tämänkin jälkeen voi sattua silloin tällöin vahinkoja. Lapsi ei voi hallita suoltaan ja virtsarakkoaan ennen kuin hänen hermostonsa on kehittynyt riittävästi.

Lapsen kuivaksi oppiminen etenee eri kypsymisvaiheiden kautta:

  1. Lapsi tunnistaa, että hänellä on vaipassa kakka tai pissa. Tähän lapsi pystyy aikaisintaan noin 15 kk:n iässä.
  2. Lapsi ymmärtää pissaavansa tai kakkaavansa ja kertoo siitä muille. Tämän lapsi osaa aikaisintaan 18–24 kk:n iässä. Kun näet lapsen keskittyvän kakkaamiseen, voit kuvata hänelle ääneen mitä on tapahtumassa.
  3. Lapsi kertoo, että hänellä on hätä ja pyytää päästä potalle. Tämän lapsi oppii usein 2½–3-vuotiaana. Kakan tuleminen on usein helpompi tunnistaa ensin, pissa ehtii lirahtaa ennen kuin siitä kerkeää mainita.
  4. Lapsi hallitsee rakkoaan siten, että pystyy pidättelemään jonkin aikaa. Tämä alkaa onnistua noin 3-vuotiaana.
  5. Fyysisen kypsymisen lisäksi tarvitaan henkistä kypsymistä: halua kasvaa itsenäiseksi ja isoksi. Tässäkin lapset kehittyvät omaan tahtiinsa. Osa lapsista ei enää tietyssä iässä huoli vaippaa jalkaansa vahingoista huolimatta.

Vinkkejä lapsen kuivaksi opetteluun

  • Vaippaikäistä voi auttaa ymmärtämään, että hän osaa tehdä pissaa ja kakkaa. Kun vaihdat vaippaa, voit kertoa mitä siellä on: ”Onpas painava vaippa, se onkin ihan täynnä pissaa” tai ”Kylläpä vaippaan on tullut hieno kakka”. Lapsi voi haluta nähdä vaipan tuotokset. Niitä voi ihastella lyhyesti yhdessä ja sitten heittää pois. Älä osoita inhoa lapsen tuotoksiin.
  • Lasta voi alkaa totuttaa pottaan noin 1,5–2 vuoden ikäisenä. Anna hänen tutustua siihen rauhassa ja vaikka leikkiäkin potalla. Potalle voi istuttaa nallen tai nuken. Lapsesta voi tuntua oudolta ja pelottavaltakin istua potalla ilman vaippaa. Harjoitelkaa asiaa rauhassa, leppoisassa ja lempeässä ilmapiirissä. Potalla voi katsella vaikka hauskaa kirjaa tai puhallella saippuakuplia.
  • Liiallinen yrittäminen saa lapsen tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi. Ottakaa aikalisä, jos asia alkaa tuntua kurjalta. Kun potta on jo tuttu, voit laittaa lapsen siihen muutaman kerran päivässä, niihin aikoihin, kun arvelisit vaipan vaihdon olevan pian käsillä. Jos pottaan sattuu tulemaan jotain, siitä iloitaan yhdessä! Jos mitään ei tule, siitä ei tehdä numeroa.
  • Kuivaksi oppimisen harjoittelua ei kannata aloittaa silloin, kun lapsen elämässä on muita isoja muutoksia, esimerkiksi pikkusisaren syntymä, muutto tai päivähoidon aloittaminen tai lapsi on juuri ollut sairaana.
  • Lapsista on mukava matkia ja tehdä asioita, joita vanhemmat tai isommat sisarukset tekevät. Anna lapsen olla mukanasi vessassa ja kerro hänelle mitä teet. Anna hänen harjoitella vessan vetämistä, jos hän uskaltaa. Näin vessassa käymisestä tulee pikku hiljaa tuttu ja kiinnostava asia.
  • Lapselle hyvä tapa tutustua pottatouhuihin ovat aiheesta kertovat lastenkirjat.
  • Osa vanhemmista jättää kertaheitolla lapsen päivävaipan pois, kun lapsi vaikuttaa siihen valmiilta. Vaippaa käytetään vain unilla. Tällöin on hyvä huolehtia, että vessa on päivällä lähellä, koska vahinkoja sattuu vielä usein. Kun lapsen kanssa lähdetään kaupungille, ulos tai kyläilemään, on hyvä olla mukana vaihtovaatteita. Jotkut vanhemmat pitävät mukana omaa pottaakin. Hätä voi yllättää äkkiä! Toiset vanhemmat antavat lapsen olla ilman vaippaa kotona vähitellen yhä pidempiä aikoja, mutta pukevat lapselle vielä vaipan, kun kotoa lähdetään liikkeelle. Vähitellen päivävaippa jää kokonaan pois käytöstä. Tässäkin tapauksessa on hyvä ottaa reissuun mukaan vaihtovaatteita. Voit kokeilla kumpaa tapaa tahansa.
  • Kun lapsi harjoittelee olemaan ilman vaippoja, vanhemmalta vaaditaan sotkun sietokykyä: lattioille ja sohville voi ilmestyä lammikoita ja laikkuja. Voit joksikin aikaa laittaa sivuun sellaiset matot, tyynyt ja viltit, joihin et toivo lirahtavan pissaa tai ilmaantuvan tahroja. Vaipattomuutta on ihana harjoitella kesällä ulkona.
  • Vaikka lapsi jo yleensä pärjäisi ilman vaippaa, vahingot ovat varsin yleisiä. Niistä ei saa koskaan olla lapselle vihainen. Asia voi nolottaa ja harmittaa häntä itseään, ja aikuiselta tarvitaan hienotunteisuutta.
  • Lapsi ei välttämättä aina muista tai malta käydä vessassa, vaikka hätä jo tuntuisi. Lapselle voi muistuttaa vessassa käynnistä, jos edellisestä kerrasta on jo pitkä aika.
  • Jotkut lapset, jotka pärjäävät jo ilman vaippaa, voivat aluksi pyytää vaipan päällensä aina, kun tuntevat kakan olevan tulossa, vaikka tekevät pissan jo pottaan. Tähän tulee suhtautua kärsivällisesti. Vähitellen kakka on mukavampi tehdä pottaan tai pönttöön. Voit myös kokeilla antaa lapsen tehdä kakan vaippa jalassa pöntöllä tai potalla. Jos lapsi alkaa pidättää kakkaansa, siisteyskasvatus on saattanut edetä hieman liian nopeasti ja tarvitaan aikalisä: potta laitetaan pois muutamaksi viikoksi. Älä koskaan pakota lastasi potalle.
  • Kun lapsi alkaa olla päivisin ilman vaippaa, hän tarvitsee alushousut. Voitte yhdessä valita lapselle mieluisat housut.
  • Jos poika haluaa pissata seisaallaan, se onnistuu helpoimmin korokkeen päältä pönttöön.
  • Kotona voi olla useampia pottia. Näin lapsi todennäköisemmin ehtii potalle, kun hätä yllättää. Kysy pottia lainaksi lapsiperheistä, jossa lapset ovat jo ohittaneet pottaiän. Tosin jotkut lapset haluavat heti tehdä asiansa pöntölle, ja pottavaihe jää hyvin lyhyeksi tai sitä ei ole lainkaan.
  • Pientä pöntöllä kävijää helpottavat lasten istuinrengas ja seisomakoroke.
  • Kun lapsi alkaa itse käydä potalla, pue hänet vaatteisiin, jotka on helppo itse riisua, esimerkiksi kuminauhavyötäröiset housut.
  • Joskus elämänmuutokset kuten muutto tai vanhempien ero aiheuttavat jonkin aikaa uudestaan kastelua. Jos jo kuivaksi oppinut lapsi alkaa uudestaan kastella, asiasta on hyvä olla yhteydessä neuvolaan. Kyse voi olla lapsen reaktiosta suureen haasteeseen tai myös virtsatieinfektiosta. Varsinaisesta yökastelusta puhutaan vasta, kun lapsi on yli 5-vuotias.
  • Lapsi tarvitsee vielä apua pyllyn pyyhkimiseen. Lapsi voi oppia pyyhkimisen pissan jälkeen noin 3–4-vuotiaana ja kakan jälkeen noin 5–6-vuotiaana. Yksi eskarivuoden hyvä tavoite on opetella itse pyyhkimään pissan ja kakan jälkeen. Pyyhi tytön alapää aina edestä taaksepäin, jotta et tuo peräaukon bakteereita virtsa-aukon suulle. Opeta tämä tytölle itselleenkin. Harjoitelkaa pesemään kädet aina vessareissun jälkeen.
  • Päiväkuiva lapsi tarvitsee yleensä yhä yöllä vaippaa. Yökuivaksi opitaan yleensä myöhemmin kuin päiväkuivaksi. Lapset kypsyvät omassa tahdissaan.
  • Joitain merkkejä siitä, että yövaipan voi jättää pois ovat:
    • Vaippa on aamulla kuiva.
    • Lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa.
    • Lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa.
    • Jutelkaa lapsen kanssa yövaipan pois jättämisestä. Sopikaa yhdessä yö, jolloin kokeilette. Suojaa lapsen sänky, vahingot ovat vielä hyvin todennäköisiä. Jos lapsi on yön yli kuiva, kehu ja kiitä siitä. Jos sänky on märkä, kerro ettei se haittaa.
  • Sängyn kastelemisesta ei saa koskaan suuttua, lapsi ei kastele sänkyä tahallaan. Jos lapsen on yöllä käytävä vessassa, huoneeseen voi jättää pienen yövalon, potan voi laittaa vuoteen viereenkin. Ainakin aluksi lapsi usein haluaa vanhemman mukaan yölliselle vessareissulle. Virtsarakko kasvaa vähitellen ja yöpissaaminen jää pois. Lapsen on tärkeä juoda päivän mittaan riittävästi. Juuri ennen yöunia juodaan maltillisesti. Lapsi käy pissalla iltapalan jälkeen, ennen nukkumaanmenoa.
  • Yökuivaksi oppiminen voi edetä pikkuhiljaa: muutaman kuivan yön jälkeen tulee vahinko. Kuivaksi oppineellekin voi silloin tällöin tulla vahinkoja. Asia voi nolottaa ja harmittaa lasta, aikuiselta tarvitaan hienotunteisuutta. Jos pissaamiseen liittyy kirvelyä, kipua tai kuumetta, ota yhteyttä lääkäriin. Kyse voi olla virtsatietulehduksesta.

Aiheeseen liittyvät