Siirry sisältöön

Katkenneen yhteyden palauttaminen parisuhteessa

Joskus parit ajautuvat toisistaan erilleen. Arki voi sujua, mutta keskusteluyhteys puuttuu. Tunnekontakti hiipuu ja tuntuu, ettei ole enää mitään puhuttavaa.

Yhteyden katkokset voivat näkyä myös jatkuvina pettymyksinä tai riitoina. Tuntuu, että toinen ei tahallaan ymmärrä, halua olla tukena tai vaatii jatkuvasti liikaa huomiota.

Yhteyden katkokset parisuhteessa ovat raskaita. Parisuhdetyytymättömyys voi vaikuttaa omaan mielialaan ja jaksamiseen. Yhteyden kokemus läheiseen on usein tärkeä hyvinvoinnin lähde. Ei ole tavatonta, että tilanne voi varsinkin pidempään jatkuessaan tuntua jopa toivottomalta.

Moni pohtii, kannattaako ongelmista puhua. Voi tuntua helpommalta painaa niitä sivuun. Voi pelottaa, että puhuminen vain syventää riitelyä tai etäisyyttä. Kenties taustalla on aiempia kokemuksia siitä, että puheeksi ottaminen ei ole helpottanut tilannetta. Jos toinen ehdottaa esimerkiksi käyntiä pariterapeutilla tai parisuhdekurssilla, on tavallista, että suhteen vetäytyvämpi osapuoli voi kokea sen jopa uhkaavana.

Totta on, että ihmissuhteesta keskusteleminen rakentavasti vaatii pohdintaa. Vaatii uskallusta kertoa omista syvistä toiveistaan tai peloistaan toiselle. Toivoa kuitenkin on. Katkenneita yhteyksiä on mahdollista korjata, ja reitti siihen on, että uskaltaa jakaa omia tuntemuksiaan.

Vaikeuksista puhuminen kumppanin kanssa voi tuntua aluksi hankalalta. Varsinkin jos yhteyden katkos on ollut pidempi ja on joutunut pitkään työntämään pois omia pettymyksiä, yksinäisyyttä ja tarpeita. Toisen käytös voi tuntua ärsyttävältä ja käsittämättömältä.

Ennen puheeksi ottamista on hyvä pysähtyä, hengähtää ja pohtia hetki parisuhteen tilannetta. Muistaa se, ettei toinen näe käytökseni takana oleviin tarpeisiin ja pelkoihin, mutta en myöskään voi itse olla varma siitä, miltä toisesta tuntuu.

Turvallinen tapa aloittaa keskustelu on ensin rauhoittaa itsensä. Mitä ärtyisämpänä avaa keskustelun ja puolustaa vain omia näkökantojaan, sitä todennäköisemmin toinen kiihtyy tai vetäytyy. Jos kokee jo valmiiksi, että kumppani on vihamielinen, poissaoleva tai hankala, on jo lukinnut mielensä tulkitsemaan toista kielteisesti.

Ymmärrys siitä, että molemmilla on todennäköisesti piilossa pettymyksiä ja tarpeita ja että molemmista voi tuntua turvattomalta lähteä keskustelemaan, on tärkeää. Kumppania voi auttaa myös valmistautumaan ja kertoa, että haluaisi kertoa omista tunteista ja huolista.

Sopikaa perussäännöt: molemmat kertovat ensin lyhyesti vain omasta olostaan. Toista ei tulkita tai esitetä arvailuja hänen tunteistaan ja ajatuksistaan tai syytetä mistään tekemisistä.

Voit myös kirjoittaa kirjeen tai viestin, jonka kumppani saa rauhassa lukea ja vastata siihen. Tärkeintä on, että lähdette korjaamaan yhteyttä jollain keinoin.

EI NÄIN: Tiedän kyllä, mitä juuri nyt ajattelet. Syytät taas minua ja ajattelet minun aina nalkuttavan. Minä tiedän, että tunnet olosi niin vihaiseksi.

VAAN NÄIN: Olen huomannut, että nykyisin olen hirveän hermostunut sinulle ja tiuskin koko ajan, kun olet iltaisin paljon työkoneellasi. En tiedä, mitä ajattelet ja tunnet noissa tilanteissa, mutta minulla on aika kurja mieli. En osaa näyttää sitä muuten kuin kiukulla. Mitä ajattelet, voisimmeko jutella tästä?

Ihmisillä on ainutlaatuinen kyky ymmärtää toisia. Tämä kyky auttaa eläytymään empaattisesti toisen kokemuksiin ja ymmärtämään, miksi toinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Osaamme tulkita ilmeitä ja ymmärtää, minkälaisista tunnetiloista ne kertovat. Osaamme päätellä toisen aikomuksia hänen liikkeitään seuraamalla. Kykymme tekee meistä sosiaalisesti taitavia.

Parisuhteen stressi laskee kykyämme ymmärtää toista. Stressissä koemme kyllä omat kipumme, mutta mielemme on sokea toisen hankalalle ololle. Stressi saa meidät usein kokemaan, että toinen on tahallaan ilkeä. Pidämme varmana, että olemme itse oikeassa ja että omat vaatimuksemme muutoksista ovat kohtuullisia. Emme ehkä näe, että muita ratkaisuja olisi olemassakaan. Kun huomaa automaattisesti olettavansa kumppanista jotain kielteistä, voi olla varma, että kyky ymmärtää toista on laskenut.

Parisuhteen katkosta korjatessa harjoittelu on tärkeää. Paras keino harjoitella ymmärrystä on olla utelias toisen kokemuksia kohtaan, kysyä ja kuunnella toista.

Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä ajattelet?

Tämä on samalla paras tapa välittää luottamusta ja lämpöä. Kun aloittamisvaiheessa on hieman jo uskaltanut kertoa toiselle, mitä tunteita ja tarpeita oman käytöksen takana on, niin nyt on aika olla kiinnostunut siitä, miltä toisesta tuntuu. Tarkistaa, että ymmärsikö oikein.

Kerro minulle, mitä tapahtui, kun viimeksi riitelimme. Lähdit yhtäkkiä pois saunaa lämmittämään. Luulin, että olit tosi vihainen, mutta olitkohan?

Anna toiselle tilaa vastata. Osa vastauksista on varmasti yllättäviä, joskus satuttaviakin. Muista, ettei tarvitse hyökätä takaisin tai yrittää puolustautua. Älä siis keskeytä tai puhu päälle.

Voit todeta, että tulee surullinen olo, kun kuulee toisen kokeneen tilanteen ikävänä. On tärkeä hyväksyä yhdessä, että molemmilla on oma näkökulmansa hankaliin tilanteisiin. Kumpikaan ei ole kuitenkaan yksin, molempien on tärkeä kuulla ja sietää toisen erilainen kokemisen tapa.

Kukaan ei ymmärrä meitä, jos emme uskalla kertoa toiselle, miltä meistä tuntuu. Toisaalta meidän tehtävämme on samalla antaa tilaa toiselle kertoa miltä hänestä tuntuu.

Kuormittava arki ja päivittäinen stressi laskevat kykyämme ymmärtää toista. Yhteyden korjaamisen harjoittelu onnistuu onneksi lyhyinäkin hetkinä. Niissä jaetaan omia hankalia oloja, esimerkiksi kiukkua, turhautumista ja häpeää, ja kysytään uteliaana toisen kokemuksista. Se voi aluksi tuntua työläältä, kuin arjen lisätehtävältä. Voi myös arveluttaa, että hetket johtavat pitkiin ja raskaisiin parisuhdekeskusteluihin. Näin ei kuitenkaan pidä toimia.

Sopikaa viikkoon 1–2 lyhyttä hetkeä, jolloin kartoitatte tilanteenne. Hetki voi olla vaikka vain vartin pituinen. Silloin kysytään toiselta kuulumisia ja mitä hyviä tai hankalia tilanteita parisuhteessa on ollut.

Ole utelias siitä, mitä toinen kertoo omasta olostaan, ja kerro myös omista tunteistasi.

Arjessa syntyy useita riitoja, jotka ovat joskus vakavammin, joskus helpommin ratkaistavissa. Mitä nopeamman korjausliikkeen voi tehdä, sitä nopeammin riidat asettuvat.

Sanoita puolisolle heti, jos alkaa tuntua pahalta ja pettyneeltä. Ei siis kannata pitkittää riitaa, vaan sen voi yrittää pysäyttää. Auttakaa toisianne.

Huomaan, että nyt olemme taas lähdössä tälle raiteelle! Minä ärsyynnyn ja nalkutan ja huomaan, että sinä olet jo kääntynyt poispäin. Mitä jos pysäytetään tilanne tähän ja aloitetaan alusta?

Läheisyys usein syvenee, kun huomaa toisen olevan aidosti kiinnostunut kuuntelemaan ja tulemaan kohti. Omien pelkojen ja huolien jakaminen ei kuitenkaan ole aina nopeaa tai helppoa.

Rakastaako tuo toinen minua enää? Enkö kelpaa enää?

Kun arjessa harjoitellaan kuuntelemaan toista, kurkistamaan toisen käytöksen taakse ja sanoittamaan omia tunteita, mahdollistuu myös omista vaietuista tunteista kertominen. Joskus parit palaavat keskusteluissaan toistensa ja omaan taustaan ja historiaan. Moni pari tietää paljonkin toistensa lapsuuden kokemuksista, mutta ymmärrys syvenee, kun pysähtyy aika ajoin toisen kipukohtiin.

Muistan, että sinun on vaikea puhua tunteistasi, sillä kukaan ei jutellut kunnolla kanssasi, kun olit pieni lapsi.

Uskalla siis kääntyä toisen puoleen. Kokeile, miltä tuntuisi, jos kertoisit tässä ja nyt, mitä oikeastaan tunnet ja tarvitset. Ole selkeä ja kerro toiselle, jos kaipaat syliä, hellyyttä ja läheisyyttä.

Välillä on myös lupa tarvita aikaa olla yksin ja rauhassa. Kumppani ymmärtää sen kyllä, kun kerrot, ettei kyse ole hänen luotaan lähtemisestä, vetäytymisestä, vaan muista tarpeistasi.

Muista, ettei kukaan, ei edes pitkäaikainen kumppani pysty automaattisesti tulkitsemaan sinua ja vastaamaan tarpeisiisi, ellet kerro toiveistasi suoraan.

Lähde: Saara Salo, PsT, laill. psykologi, psykoterapeutti

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Takaisin ylös