Hankalat tilanteet arjessa – kuinka niistä selviää?

Tunteet kuuluvat lapsen elämään.  Lapsi vasta harjoittelee tunteiden säätelyä ja tarvitsee sen vuoksi paljon apua aikuiselta tunteidensa tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja ilmaisuun.

Tunteet tarttuvat herkästi lapsesta vanhempaan ja toisin päin. Vanhemman voimakas tunnetila voi vaikuttaa siihen, miten hän tulkitsee lapsen käyttäytymistä.  Tunnekuohussa on vaikeaa eläytyä lapsen näkökulmaan: silloin voi olla vaikeaa nähdä selvästi, mitä tapahtuu ja mitä lapsi siinä hetkessä tarvitsee. Vanhempi voi tulla ajatelleeksi, että lapsi haluaa olla hankala ja ärsyttää häntä tahallaan. Usein lapsen käytökselle löytyy jokin käytöksen ymmärrettäväksi tekevä syy.

Kun tunteet kuohahtavat, on tärkeää rauhoittua ensin. Vanhemman tuki tunteiden säätelyssä on erittäin tärkeää lapsen tunteiden säätelyn kehittymisen kannalta. Vanhempi voi miettiä myös, mitkä keinot auttavat häntä itseään pääsemään yli vahvasta tunnekuohusta.

Kun tilanne on rauhoittunut ja tunteet tasoittuneet, vanhempi voi palata tilanteeseen ja pohtia rauhassa omasta ja lapsen näkökulmasta, mitä tilanteessa tapahtui. Tilannetta voi pohtia itsekseen tai yhdessä toisen aikuisen kanssa. Tämä auttaa vanhempaa ymmärtämään sekä omaa reaktiotaan että lapsen näkökulmaa. Näin vanhemman on helpompi palauttaa tunneyhteys lapseen ja jatkaa arkea lapsen kanssa.

Vanhempi voi pohtia hankalien hetkien jälkeen esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Mitä tarkalleen ottaen tapahtui (keitä oli paikalla ja mitä he tekivät)?
  • Mitä ajattelit tuossa hetkessä?
  • Entä mitä tunteita sinulla heräsi?
  • Mitä ajattelit lapsen tuntevan? Entä mitä itse ajattelet tilanteesta nyt jälkeenpäin?
  • Mitä ajatuksia tai tunteita lapsella mahtoi olla?
  • Huomasitko, että sinun tunnetilasi vaikutti lapseen tai toisin päin?

Voit lopuksi myös miettiä, oivallatko tilanteesta jotain uutta.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät