Median aiheuttamat pelot lapselle

Lapset tuntevat pelkoa kaikissa ikävaiheissa. Se, mikä pelon aiheuttaa ja miten siihen suhtaudutaan, muuttuu iän ja persoonallisen kehityksen myötä. Keskenään saman ikäisillä lapsilla pelon kohteet ovat usein samankaltaisia ja pelon käsittely samantyylistä. Lapset ovat kuitenkin yksilöllisiä pelkäämiensä asioiden suhteen.

Jännitystä, kauhua ja peläytyksiä

Median äärellä viihdytään, ihmetellään, hassutellaan ja joskus myös jännitetään, pelästytään ja kauhistutaan. Tunteet motivoivat käyttämään medioita ja mediasisältöjä tehdään herättämään meissä yhä äärimmäisiä tunteita. Tunnereaktioiden herättämistä voidaankin pitää yhtenä viihdeteollisuuden tärkeimpänä tavoitteena. Sen tarkoitus on saada meidät pysymään kiinnostuneena sisällöstä, maksimoimaan median äärellä vietetty aika ja hakeutumaan sen pariin myös uudelleen. Kyky tuottaa monipuolisia tunnereaktioita aikaansaavia mediasisältöjä tekee mediasisällöistä kiinnostavia.

Väkivalta voidaan esittää kuvaohjelmassa tai videoissa enemmän tai vähemmän viitteellisenä, yksityiskohtaisena, erilaisia tehosteita käyttäen korostettuna, yllättävänä, kestoltaan vaihtelevana, koomisena, realistisena, mielikuvituksellisena, tarinan kannalta välttämättömänä osana tai irrallisen tuntuisena ja perustelemattomana. Pahinta on, jos lapsi ei ole itse pystynyt vaikuttamaan siihen, että näkee väkivaltaista tai ahdistavaa sisältöä.

Median aiheuttama pelko on lapselle todellinen

Lapset oppivat mediasta, että jokin asia voi olla pelottava ja sillä voi olla seurauksia. Lapsilla ei välttämättä ole asiasta aiempaa kokemusta. Median välityksellä lapsi altistuu myös sellaisille kokemuksille, joita hänellä ei muutoin elämässä ole. Mediassa esitetty voi vaihtoehtoisesti muistuttaa lasta jostain pelottavasta kokemuksesta.

Median aiheuttamat pelot voivat liittyä lapsen yleisesti kokemaan turvattomuuteen. Se mikä lasta pelottaa tavallisesti, pelottaa häntä myös televisiossa. Televisiossa pelkoa aiheuttavat asiat ovat samankaltaisia niiden pelkojen kanssa, joita ihmisten yleensä arvioidaan pelkäävän.

Pahimmillaan pelko voi rajoittaa lasta ja estää häntä toimimasta itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Lapset, jotka ajattelevat maailmaa uhkaavana ja pelottavana paikkana, ovat sitä mieltä usein aikuisenakin. Median välittämiin pelkoihin onkin syytä suhtautua vakavasti. Vaikka esitetyt tapahtumat eivät tapahdu lapsen elämässä oikeasti, pelko on lapselle todellinen.

Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa

Pelot ikävaiheittain

  • Vauvat pelkäävät sitä, mikä näyttää järkyttävältä. Äkilliset pelottavat tai kovat äänet saattavat säikäyttää vauvan. He ovat sidoksissa välittömiin havaintoihin enemmän kuin vanhemmat lapset. Pienet lapset myös reagoivat herkästi mediassa esitettyihin mielikuvituksellisiin uhkiin.
  • Taaperot pelkäävät konkreettisia asioita tai epätavallisen näköisiä henkilöitä. Jännittävät äänimaisemat saattavat pelottaa taaperoa.
  • Leikki-ikäisten pelot liittyvät mielikuvituksen kehittymiseen ja symbolisiin pelkoihin.
  • Esi- ja kouluikäisissä pelkoa aiheuttavat liian väkivaltainen tai raaka sisältö, yliluonnolliset asiat ja ilmiöt. Myös uhkaava tunnelma voi pelottaa esi- ja kouluikäistä.
  • Koululaisten pelot ja huolen aiheet ovat yhä konkreettisempia ja realistisempia. Niitä voivat olla esimerkiksi uhka oman tai läheisten joutumisesta vaaraan joko sairauksien, onnettomuuksien tai luonnonkatastrofien vuoksi.
  • Nuorten pelot ovat samankaltaisia kuin kouluikäistenkin. Nuoria voi pelottaa myös opiskeluun, tulevaisuuteen tai vaikkapa maailman tilaan liittyvät asiat.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Mediakasvatuksen uutiskirje