Siirry sisältöön

Vauva ja median käyttö

Haittaako vanhemman kännykän käyttö vauvaa? Voiko vauva katsoa videoita?

Pieni lapsi kaipaa syntymästään saakka sosiaalista vuorovaikutusta. Vauvan huomio kiinnittyy herkästi ihmiskasvoihin ja niitä muistuttaviin visuaalisiin ärsykkeisiin sekä ihmisten ääniin. Vanhemman syli, katsekontakti ja sanat ovat vauvan hyvinvoinnille tärkeitä. Pieni vauva ei tarvitse mediaa.

Kun vanhempi tunnistaa vauvan tarpeet ja jäljittelee vauvan kasvonilmeitä ja ääntelyitä, vauva alkaa vastavuoroisesti jäljitellä vanhemman toimintaa.

Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva alkaa ymmärtää ja odottaa sitä, että mielialoja ja kiinnostuksen kohteita jaetaan hänen kanssaan. Vauvalla kehittyy jo varhain myös luottamus ihmisiin ja siihen, että hänestä huolehditaan.

Heti vauvan ensimmäisinä elinkuukausina on hyvä kiinnittää huomio perheen mediankäyttötottumuksiin. Esimerkiksi kovat äänet tai välkehtivä ruutu voivat saada vauvan valpastumaan turhaan, sillä hän ei vielä ymmärrä niitä. Vauvan ja vanhemman välisessä viestinnässä tärkeintä on läheisyys, joka luo vauvalle tunteen hoivasta ja hellyydestä.

  • Vauva ei tarvitse mediaa.
  • Televisio-ohjelmien ja tietokoneen äänet ja kuvat saattavat pelästyttää ja hämmentää lasta, vaikka lapsi ei varsinaisesti seuraisi tai ymmärtäisi niitä.
  • Kiinnitä huomiota siihen, ettei oma mediankäyttösi vie liiaksi aikaa suhteen luomiselta vauvaan.
  • Lorut ja runot tukevat lapsen puheen kehitystä. Tietyn lorun liittäminen hoitotoimiin, kuten nukkumaanmenoon, voi auttaa vauvaa hahmottamaan päivärutiineja.
  • Mitä teet päivisin vauvan kanssa?
  • Katsotko päivisin/iltaisin ohjelmia televisiosta, tietokoneelta tai tabletilta vauvan läsnä ollessa?
  • Kuinka paljon käytät sosiaalista mediaa vauvan läsnä ollessa?
  • Teetkö töitä kotona?
  • Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?

Jo pieni lapsi havainnoi ympäristöään. Ruudulla välkkyvät valot ja kovat äänet kiinnittävät vauvan huomion. Lapsi tutustuu maailmaan ensisijaisesti liikkumalla ja aistiensa avulla: kääntymällä, ryömimällä ja konttaamalla sekä koskettamalla, maistelemalla ja haistamalla. Havainnoimalla ympäristöään lapsi oppii ymmärtämään miten hän voi toimia.

Pienet lapset kokevat tunteet ruumiillisesti miellyttävinä tai epämiellyttävinä. Tunteisiin voivat vaikuttaa esimerkiksi välkehtivä ruutu ja kovat äänet. Lapsi voi tuntea pahaa oloa, pelkoa tai kiukkua, johon vaaditaan vanhemman lohdutusta.

Pieni lapsi ei kaipaa digitaalista mediaa elämäänsä. Sen sijaan lapsen kanssa voidaan lorutella, katsella kuvakirjoja ja kuunnella rauhallista musiikkia. Olennaista on, että vanhempi tunnistaa lapsen tarpeet ja reagoi niihin.

On hyvä kiinnittää huomiota myös omaan mediankäyttöön. Se saattaa viedä liikaa aikaa, jolloin vauvan tarpeet ja kiinnostus vuorovaikutukseen eivät tule riittävästi huomioiduksi.

Ellei vauva saa odottamaansa huomiota vanhemmalta, hän saattaa turhautua, hermostua ja tulla levottomaksi. On tärkeää ymmärtää, että vauvan kokemukset ovat yhteydessä häntä hoivaavan vanhemman tekemisiin ja kokemuksiin.

  • Ruudulla välkkyvät valot ja kovat äänet kiinnostavat vauvaa, mutta ne aiheuttavat vielä liikaa aistiärsykettä hänen kehittyville aivoilleen.
  • Televisio-ohjelmien ja tietokoneen äänet ja kuvat saattavat pelästyttää ja hämmentää lasta, vaikka lapsi ei varsinaisesti seuraisi tai ymmärtäisi niitä.
  • Television tai tietokoneen vuorovaikutukselliset leikit tai digitaaliset lelut eivät korvaa vuorovaikutusta läheisen aikuisen kanssa.
  • Arjen rutiineihin voidaan liittää sopivassa määrin mediaa. Esimerkiksi ennen ruokailua voidaan lorutella kirjan kanssa tai ennen nukahtamista kuunnella rauhallista musiikkia.
  • Lähellä vuoden ikää lapsi selailee yleensä mielellään yksinkertaisia kuvakirjoja. Hän tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan, joten parasta luettavaa lapselle ovat paksusivuiset pahvi- tai kangaskirjat.
  • Kiinnitä huomiota siihen, ettei oma mediankäyttösi vie liiaksi aikaa lapselta.
  • Mitä teet päivisin lapsen kanssa? Katseletteko yhdessä kirjoja, kuunteletteko musiikkia?
  • Miten lapsi ottaa sinuun kontaktia?
  • Katsotko päivisin/iltaisin ohjelmia televisiosta, tietokoneelta tai tabletilta? Oletko havainnut tällä olevan mitään vaikutusta lapseen? Suuntautuuko lapsen huomio televisioon, tietokoneeseen tai tablettiin?
  • Minkä verran käytät aikaasi sosiaalisessa mediassa päivisin lapsen läsnäollessa? Entä iltaisin?
  • Teetkö töitä kotona?
  • Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Tukea vanhemmalle

Takaisin ylös