Vauvan aistien kehitys

Lapsen näkö-, kuulo-, tunto-, haju ja makuaisti toimivat syntymästä lähtien vauvan kannalta riittävän hyvin. Aisteillaan vauva pystyy vähitellen erittelemään ja ymmärtämään ympäristöään.

Pieni vauva reagoi erilaisiin ärsykkeisiin kokonaisvaltaisesti ja lähinnä sen mukaan, minkälaisia ja kuinka voimakkaita tunteita ne herättävät, ei niinkään sen mukaan, minkä aistin välityksellä hän niitä vastaanottaa. Vauvaa tyynnyttää niin rauhallinen puhe kuin lempeä kosketuskin, mutta kova paukahdus tai kylmän käden kosketus saa hänet säpsähtämään ja itkemään.

Voimakkaimpia ovat sellaiset aistimukset, jotka vauva vastaanottaa yhtä aikaa usealla aistimella. Vauvaikäisillä sanotaan myös olevan ns. kuudes aisti: vauva aistii kodin tunneilmaston, onko se esim. rauhallinen, riitaisa tai jännittynyt.

Vauvan aistien kehittyminen

Näköaisti

Vastasyntyneen näöntarkkuus on huono. Kuitenkin näköaistimukset ovat näköaistin kehittymiselle tärkeitä. Vastasyntynyt näkee tarkimmin n. 20–40 cm päähän, häntä hoivaavan vanhemman kasvoihin. Vastasyntyneen lempikatsomista ovat ihmiskasvot. Ensimmäisinä elinviikkoina karsastus on tavallista. Pieni vauva räpyttää silmiään, kun niihin osuu kirkas valo. Lapseen saa katsekontaktin n. 2–3 vko:n iässä. Perusmuodoista vauva kiinnostuu ensimmäiseksi ympyrästä ja neliöstä. Alkuun vauvaa kiinnostavat mustavalkoiset kuviot ja n. 2-kuisesta eteenpäin värilliset kuviot. 3 kk:n iässä lapsi seuraa esineitä katseellaan ja tarkastelee omia käsiään. 5–6-kuinen lapsi siirtää katseensa esineestä toiseen. Lapsi huomaa pienet esineet ja poimii niitä peukalon ja etu-sormensa avulla n. 9 kk:n iässä, kun sorminäppäryys on kehittynyt riittävästi.

Tuntoaisti

Vastasyntyneen tuntoaisti on herkin suun alueella. Lapsen iholla on runsaasti hermopäätteitä, vauvaikäiset ovat herkkiä koskettamiselle. Ihokontakti, lähellä pitäminen, paijaaminen ja hellä koskettelu ovat ensiarvoisen tärkeitä vauvalle. Ne auttavat häntä hahmottamaan omaa kehoaan ja viestivät, että hän on hyvä ja rakastettu.

Hajuaisti

Jo n. 5 vrk:n ikäinen lapsi pystyy erottamaan oman äidin maidon sen tuoksusta. Vauva oppii tunnistamaan vanhempiensa ihon tuoksun, kun hän saa olla sylissä ja lähellä.

Kuuloaisti

Vastasyntynyt reagoi koviin ääniin räpyttämällä silmiään ja pelästymällä. Vauva rauhoittuu helpoiten äänistä, jotka ovat tuttuja jo kohtuelon ajalta, esim. äidin puheesta ja musiikista. Kuukauden ikäinen kuulee jo varsin tarkasti ja kääntää katsettaan äänen suuntaan. 3 kk:n iässä lapsi lopettaa liikehtimisensä kuullessaan voimakkaan äänen. 5–6 kk:n ikäinen kääntyy kuulemansa äänen suuntaan. Vauva viihtyy yleensä paremmin ympäristössä, jossa on rauhallisia ääniä kuin täysin äänettömässä ympäristössä.

Makuaisti

Jo vastasyntynyt vauva aistii perusmaut, suolaisen, makean, happamen, karvaan ja ns. umamin (lihaliemimäinen maku). Näistä vauva suosii luonnostaan makeaa.

Arjen takkuja

”Oma väsymykseni, esim. huonosti nukuttujen flunssaöiden jälkeen, kun mitään ei saa tehdä rauhassa loppuun tai yhtä asiaa kerrallaan, oman ajan puute.”