Vanhemmat 12–15-vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena

”Kun olo on vetämätön, niin lähden juoksulenkille. Sen jälkeen on uskomattoman paljon parempi olo, eikä koko elämä kaadu niskaan.”
– kommentti Nuortennetistä


Liikunta tuottaa energistä oloa ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja terveyteen. Suositusten mukaan nuoren tulisi liikkua päivittäin ainakin 1,5 tuntia, josta puolet reippaasti. Päivittäiset liikunta-annokset voi kerätä useammissa erässä, esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kouluun ja harrastuksiin.  Muutaman kerran viikossa noin puolen tunnin ajan olisi hyvä liikkua niin, että hengästyy. Kuitenkin vain kolmasosa kouluikäisistä suomalaisista pojista ja viidesosa tytöistä liikkuu suositusten verran.

Moni nuori saa vanhemmiltaan liikunnallisen elämäntavan mallin. Jos vanhempi itsekin liikkuu paljon, hänen on helppo suositella samaa nuorelle tai ottaa nuori mukaan liikkumaan. Vaikka itse ei olisikaan harrastanut liikuntaa, nuorta kannattaa rohkaista kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja.
Näin selvität oman paikkakuntasi liikuntamahdollisuuksia:

  • Tutustu harrastustarjontaan netistä ja lehdistä. Jos paikkakunnalta ei löydy juuri nuoren toivomaa lajia, löytyisikö jotakin samantyyppistä?
  • Liikuntaharrastuksiin usein ilmoittaudutaan kauden alussa. Voit silti kysyä kesken kauden, olisiko ryhmissä tilaa, tai saako lajiin tulla tutustumaan.
  • Kysy, kuuluuko harrastukseen jäsen- tai lisenssimaksuja, kertamaksu, vakuutuksia tai matkakuluja? Tarvitaanko varusteita? Voiko harrastusta kokeilla sitoutumatta heti maksuihin?
  • Maksuttomasti tai edullisesti voi esimerkiksi pyöräillä, luistella, uida tai yleisurheilla itsekseen tai kavereiden kanssa, oman aikataulun mukaan.  Monet koulut, urheiluseurat, seurakunnat ja järjestöt järjestävät ilmaisia sähly- tai liikuntakerhoja. Kansalaisopistojen kurssit ovat edullisia.

Kokeilemalla selviää, onko jokin liikuntamuoto nuorelle sopiva. Nuori voi miettiä, haluaako hän kohottaa kuntoa tai kilpailla, vai kaipaako ehkä kevyttä liikuntaa, jossa voi samalla jutella kavereiden kanssa? Vanhempien kannattaa rohkaista nuorta kokeilemaan erilaisia lajeja. Jos nuorta jännittää, voit mennä saattamaan ensimmäisellä kerralla ja tutustua nuoren kanssa ohjaajaan tai valmentajaan. Joskus siitä on apua, että nuoren kaveri tulee kokeilemaan harrastusta samaan aikaan.

Liikunnan hyödyt

Sopivassa määrin harrastettuna liikunnalla on paljon myönteisiä vaikutuksia kasvavan nuoren terveydelle ja mielialalle. Osa nuorista kokee stressiä koulun ja harrastusten vaativuuden vuoksi. Vanhemmat voivat olla huolissaan esimerkiksi siitä, että nuori pelaa paljon tai ei nuku riittävästi. Moni nuori kärsii niska- ja selkäkivuista, koska päivittäin istuu paljon koulussa ja viettää illat mobiililaitteiden tai pelien äärellä asennoissa, jotka pitkällä aikavälillä saavat lihakset jumiin.

Liikunnan myönteisiä vaikutuksia mielialaan:

  • Lisää itseluottamusta.
  • Vähentää lievää masennusta, ahdistusta ja stressiä.
  • Auttaa purkamaan paineita, keskittymään ja rentoutumaan.
  • Nostaa kykyä sietää kipua.
  • Muiden kanssa liikkuessa voi löytää uusia tuttavia.

Liikunnan myönteisiä vaikutuksia terveyteen:

  • Alentaa verenpainetta ja leposykettä.
  • Parantaa fyysistä suorituskykyä ja keuhkojen hapenottokykyä.
  • Parantaa ketteryyttä ja tasapainoa.
  • Vahvistaa lihaksia ja luustoa, ylläpitää nivelten liikkuvuutta.
  • Auttaa elimistöä vastustamaan sairauksia.
  • Auttaa painonhallinnassa.
  • Ehkäisee monia sairauksia, kuten aikuisiän diabetesta, osteoporoosia eli luiden haurastumista, nivelrikkoa ja kohonnutta verenpainetta.

Kun saa nuorena myönteisiä kokemuksia liikkumisesta, liikunnallista elämäntapaa on helpompaa jatkaa myöhemminkin. Liikkumattomuus puolestaan tuottaa monenlaisia riskejä terveydelle.

Entä jos nuori liikkuu liikaa?

Kilpaileminen voi olla koukuttavaa ja oma kehittyminen palkitsevaa. Joskus kuitenkin liikuntamäärät kasvavat liian kuormittaviksi, ja nuori uupuu. Noin kolmannes urheilun lopettaneista nuorista oli kokenut, että kilpaileminen vie liikaa aikaa ja voimia. Vanhempien kannattaakin seurata urheilevien nuorten jaksamista ja huolehtia riittävästä levosta. Joskus treeneistä pois jääminen voi auttaa väsymykseen. Sairaana tai toipilaana ei pidä urheilla.

Nuoren urheilemista kannattaa miettiä tarkemmin, jos:

  • Liikkuminen hallitsee nuoren elämää ja hän aikatauluttaa liikkumisen pikkutarkasti.
  • Liikkumisesta on tullut pakonomaista. Huomaat, ettei nuori enää iloitse siitä.
  • Nuori liikkuu, vaikka olisi sairastunut tai satuttanut itsensä.
  • Nuori rääkkää jatkuvasti itseään kohtuuttomasti esimerkiksi lenkillä tai salilla.
  • Nuori pyrkii liikunnan avulla pakonomaisesti painon pudottamiseen.
  • Nuoren syke on korkealla heti aamulla, eikä hän ole palautunut liikunnasta.
  • Liikunta menee nuorella kaiken edelle, eikä aikaa löydy enää ystäville eikä läheisille.

Joskus nuoren liikkumisen taustalla voi olla paineita muiden ihmisten odotuksista. Nuori voi esimerkiksi pyrkiä urheilemalla kohentamaan ulkonäköään kavereiden tai seurustelukumppanin vuoksi, tai kilpailla lähinnä vanhempien odotusten vuoksi. Liikaa liikkuva voi rangaista itseään jostakin, kuten syömisestä. Pakonomaiseen liikkumiseen voi liittyä myös muita ongelmia. Asiasta kannattaa käydä juttelemassa terveydenhoitajan, lääkärin tai psykologin kanssa, joilta voi tarvittaessa saada lähetteen eteenpäin.

Aiheeseen liittyvät

Tietopaketti yläkoulun aloittajan vanhemmille

Lisää lukemista nuoren kehityksestä

Tukea vanhemmuuteen