12–15-vuotiaan ajattelun ja moraalin kehitys

”Ovatko ihmiset eläimiä arvokkaampia?”

”Mitä tarkoittaa moraali?”

”Mitä jos aurinko sammuu?”

– Kommentteja Lasten ja nuorten puhelimesta sekä Nuortennetin keskusteluista


Varhaisnuoruudessa aivot kypsyvät ja samalla nuoren ajattelutaidot kehittyvät merkittävästi. 12-vuotiaana nuoren ajattelu voi olla vielä melko konkreettista. Parhaiten ymmärrettäviä ovat asiat, jotka ovat käsin kosketeltavia tai muuten aistein havaittavia. Nuori ymmärtää asiat niin kuin ne sanotaan ja oppii uusia asioita parhaiten tekemällä. Nuori pystyy ymmärtämään kuitenkin jo varsin hyvin myös abstrakteja käsitteitä. Tämä kyky kehittyy reippaasti varhaisnuoruudessa ja vaikeat käsitteet, kuten bruttokansantuote tai globalisaatio, tulevat ymmärrettäviksi.

Nuori pystyy nyt aiempaa paremmin hahmottamaan omaa tulevaisuuttaan. Käsitys ajasta laajenee ja menneiden, nykyisten ja tulevien tapahtumien jäsentäminen paranee. Myös kriittisyys ja aiemmin opitun kyseenalaistaminen kuuluvat tähän kehitysvaiheeseen, jossa nuori harjoittelee itsenäistä ajattelua. Ajattelu on tässä vaiheessa usein mustavalkoista: asiat ja ihmiset nähdään joko hyvinä tai pahoina. Nuori saattaa olla ehdoton omissa mielipiteissään.

Ajattelutaitojen kehittyminen avaa nuorelle ikkunan aikuisten maailmaan. Kehitys saattaa näkyä erilaisten arvojen ja ideologioiden pohtimisena. Nuorta kiinnostavat suuret kysymykset ja henkevät keskustelut. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Kuka saa adoptoida lapsen? Mikä on elämän tarkoitus? Omien arvojen ja näkemysten selkeyttäminen on arvokasta pääomaa tulevaisuudelle.

Murrosikäinen etsii ja pohtii arvojaan

Samalla tavalla ajattelevien ryhmä ja keskinäiset pohdinnat ovat nuorelle korvaamattomia. Ikätoverit ja kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja arvojen, elämäntapojen ja uskomisen tavoista. Nuori haluaa löytää kohteen, jonka arvoihin hän voi sitoutua. Hän ei halua ottaa valmista pakettia vanhempien elämäntavasta, arvoista ja uskomisen tavasta, vaan löytää oman tiensä ja maailmankatsomuksensa.

Kyky ymmärtää paremmin asioita saattaa herättää nuoressa ahdistusta. Tieto voi lisätä tuskaa. Nuori joutuu käsittelemään vaikeita asioita uudelta, entistä todenmukaisemmalta pohjalta. Hän saattaa pohtia kuolemaa ja oman elämän merkitystä. Hän voi tuntea olonsa surulliseksi ja lievästi ahdistuneeksi, tuntea ”maailman tuskaa”.

Ajattelun kehitys murrosiässä vaikuttaa tapaan, jolla nuori jäsentää moraalisia kysymyksiä. Varhaisnuoret pystyvät yleensä katsomaan asioita toisten ihmisten näkökulmasta ja moraaliajattelu perustuu usein hyvien ihmissuhteiden vaalimiseen. Tällöin teko on paha, jos se loukkaa läheisiä ihmisiä, esimerkiksi kavereita tai perheenjäseniä. Nuoren mielestä on oikein toimia niin, kuin muut ihmiset odottavat.

Nuori haluaa olla hyvä ihminen, jolla on hyvä tarkoitus tekemisiinsä ja joka huolehtii toisten hyvinvoinnista. Moraaliset velvoitteet perustuvat ihmissuhteisiin. Luottamuksen ja lojaalisuuden ylläpito on tärkeää, erityisesti kaverisuhteissa. Empatia ja tuttu kultainen sääntö: tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, ohjaavat murrosikäisen moraaliajattelua. Esimerkiksi ystävän auttaminen on oikein, sillä auttaminen kuuluu ystävyyteen. Jokainen haluaa, että ystävät auttavat tarpeen tullen.

Aiheeseen liittyvät