7–9-vuotiaan liikunnallinen kehitys

Ensimmäisinä kouluvuosinaan lapsi on yleensä liikunnallisesti taitava ja aktiivinen. Lihasvoima lisääntyy ja lapsi hallitsee kehoaan entistä paremmin. Uusia taitoja on aiempaa helpompaa oppia ja hioa vanhoja taitoja.

Uudenlaisten taitojen oppiminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa. Hän usein ajaa pyörällä, kiipeilee, juoksee, hyppii, hiihtää ja luistelee. Lapsi voi olla myös huimapäinen ja uhkarohkea liikkuja. Tämän ikäiselle voi olla vielä vieras ajatus, että hän voisi itse vahingoittua. Tytöt ja pojat eivät vielä suuresti eroa toisistaan voimassa tai nopeudessa.

Liikuntataitojen kehittyminen luo pohjaa esimerkiksi palloilu-, voimistelu-, tanssi- ja uimataidoille. Osa lapsista haluaa hakeutua liikuntaharrastuksiin ja seuratoimintaan. Mikään välttämättömyys ei ohjattu harrastustoiminta kuitenkaan ole. Leikinomainen, omaehtoinen liikunta omassa arjessa riittää mainiosti. Liian kilpailumielinen valmennus tai tiukka harrastusaikataulu voi olla rankkaa ja viedä liikunnasta ilon.

Lapsi tekee tässä iässä paljon asioita miellyttääkseen vanhempiansa eikä välttämättä pysty arvioimaan omaa jaksamistaan ja kykyjään. Erilaisten harrastusten pitäisi aina pohjautua lapsen omaan haluun, innostukseen ja mielenkiintoon. Vanhemman on hyvä arvioida muodostuuko lapsen viikko-ohjelma liian rankaksi. Lapsi tarvitsee vielä reilusti aikaa leikille, levolle ja vapaalle touhuilulle.

Lapsen sorminäppäryys sekä silmän ja käden yhteistoiminta eli niin sanotut hienomotoriset taidot kehittyvät. Ne luovat entistä parempaa pohjaa muun muassa piirtämiselle, kirjoittamiselle, askartelulle tai soittimen soittamiselle.

Osalle lapsista hienomotoriset taidot ovat erityisen hankalia. Esimerkiksi oikean kynäotteen oppiminen tai kengännauhojen solmiminen voi vaatia tavallista enemmän työtä. Lapsen arkea voi tällöin helpottaa muun muassa tarralla suljettavilla kengillä.

Lasten taipumukset ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat: yksi nauttii enemmän liikkumisesta, toinen piirtämisestä. Perinnölliset taipumukset luovat raameja sille, mitä lapsi oppii helpoimmin ja mistä hän on kiinnostunut. Suuri merkitys on myös motivaatiolla ja ympäristön tarjoamilla esimerkeillä, virikkeillä ja tuella.

Mukavaa liikuntaa voidaan harrastaa yhdessä perheen kanssa, esimerkiksi pyöräillä, kävellä, hiihtää tai uida. Se voi tuoda liikkumisen iloa, vaikka lapsi ei luontaisesti olisi niin innostunut liikkumaan. Liikunta on hyväksi niin mielen kuin kehonkin terveydelle.

”Yhteinen aika, tehdään yhdessä arjen asioita, esim. kotitöitä, kiireetön oleminen koko perheen kanssa.”

”4- ja 7-vuotiaat tytöt hassuttelevat ja nauramme kaikki yhdessä. Illalla kun lapset vihdoin ovat sängyssä istun sängyn reunalla ja puhumme rauhallisesti kaikennäköisistä asioista.”