Vanhemmat 15–18-vuotiaan fyysisen kehityksen tukena
”Voinkohan mä vielä halata Jonia?”
”Onpa siitä kasvanut viehättävä!”
– Kommentteja Vanhempainpuhelimesta sekä Vanhempainnetin keskusteluista
Murrosikäisen nuoren kehon muutos ja psyykkisen kehityksen tapahtumat voivat hämmentää vanhempaa. Nuori ei enää suostu perinteiseen iltahalaukseen ja voi hermostua vanhemman kosketuksesta. Itsenäisyyden ja läheisyyden välisestä ristiriidasta huolimatta olisi tärkeää säilyttää kosketus ja läheisyys nuoren kanssa. Nuori tarvitsee vanhemman läheisyyttä ja sen tuomaa turvaa, vaikka alkaa ulkoisesti muistuttaa aikuista. Tapa koskettaa ja olla lähellä on kuitenkin syytä päivittää. Kosketusta ja läheisyyttä tarjotaan paitsi nuoren haluamalla tavalla, vain nuoren toivomana ajankohtana.
Nuori tarvitsee vanhempiensa hyväksyntää ja kannustusta, jotta hän hyväksyisi vartalonsa muutokset. Vanhemman myönteiset ja ihailevat kommentit, kuten oletpa komean näköinen tai näytät viehättävältä, juurtuvat positiivisesti nuoren mieleen. Yhtä voimakas, mutta kielteinen vaikutus on vanhemman tai muiden aikuisten humoristisilla tai piikikkäillä kommenteilla nuoren ulkonäöstä. Aikuisen mielestä hyväntahtoinen ja vitsikäs huomautus on nuoren mielestä monesti kaikkea muuta. Nuorta ei pidä siedättää tai karaista ulkonäköön kohdistuvilla loukkauksilla. Pienetkin kielteiset huomautukset omasta ulkonäöstä painuvat syvälle nuoren mieleen ja voivat vaikuttaa vielä aikuisena.
Vanhempaa tarvitaan selittämään mediassa näkyviä ilmiöitä. Media antaa voimakkaan mallin siitä, millainen naisen tai miehen pitäisi olla. Mainosten ja musiikkivideoiden nais- ja miesmallit ovat monesti nuorten esikuvia ja nuoret pyrkivät olemaan esikuviensa kaltaisia. Vanhempien on hyvä selittää nuorelle ero esimerkiksi musiikkivideoista välittyvän ja todellisen vartalon välillä. Nuorelle tulee osoittaa, että on monia mahdollisuuksia elää ja tuntea itsensä viehättäväksi naisena ja miehenä. Haitallista on, jos median tarjoamat nais- ja mieskuvat muodostuvat nuoren ainoaksi vertailukohteeksi itselleen. Koska nuori kuulostelee ja peilaa naisen ja miehen mallia läheisistä aikuisistaan, vanhemman pitäisi välttää myös oman vartalon toistuvaa mitätöintiä ja laihdutuspuheita nuoren kuullen.
Jos nuoren murrosikä odotuttaa itseään, vanhempien on tärkeä rohkaista nuorta hyväksymään oma kehitystahtinsa. Ikätovereita myöhäisempi kehittyminen voi vaikuttaa kielteisesti nuoren minäkuvaan. Esimerkiksi pienikokoinen poika kärsii koostaan herkässä iässä, jolloin urheilusuorituksia ja voimaa pidetään jonkinlaisina miehisyyden merkkeinä. Vanhempien ja muiden aikuisten tulee tunnistaa tilanne ja tukea nuorta, jotta tämä ei ajaudu paikkaamaan tilannetta ikävillä tavoilla, kuten tupakoinnilla tai muilla päihteillä. Vanhemman on hyvä kertoa omista kokemuksistaan ja selviytymiskeinoistaan, jos hän on itse kehittynyt ikätovereitaan myöhemmin.
Satunnaiset epävarmuuden tunteet omasta vartalosta kuuluvat nuoruuteen, mutta niitä voi yrittää hallita esimerkiksi liikunnan avulla. Säännöllinen liikunta auttaa nuorta hahmottamaan vartaloaan ja sietämään stressiä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet lasten liikunnallisuuden ja itseluottamuksen välisen positiivisen yhteyden. On kuitenkin muistettava, että kohtuus kaikessa. Liikkumisen ja harrastamisen pitää olla mukavaa eikä se saa aiheuttaa nuorelle ylimääräistä stressiä.