Vauvan fyysinen kehitys

Ensimmäisenä ikävuotena lapsen fyysinen kasvu on huimaa. Ensimmäisen ½ v:n aikana syntymäpaino yleensä kaksinkertaistuu ja vauva kasvaa pituutta n. 15 cm.  1-vuotispäivään mennessä syntymäpaino on yleensä kolminkertaistunut ja pituus lisääntynyt 25–30 cm.

Jokainen lapsi kasvaa kuitenkin omaa tahtiaan. Kun lasta neuvolassa mitataan, huomiota kiinnitetään siihen, että lapsen kasvu etenee tasaisesti kasvukäyrästöllä hänelle tyypillisellä tasolla, ja että lapsen kehitys on kokonaisuudessaan tasapainossa.

Vauvaikäiselle ovat normaalia länget sääret ja lattajalat. Vauvan iholla on runsaasti hermopäätteitä, minkä vuoksi vauvaikäiset ovat herkkiä koskettamiselle. Lähellä pitäminen, hellä koskettaminen, sively ja paijailu edistävät lapsen kehitystä: fyysistä kasvua, psyykkistä kehitystä, liikunnallisia taitoja, puheen kehitystä, oman ruumiinkuvan syntymistä ja myönteistä itsetuntoa. Kaikenlainen lähekkäin oleminen, ihokontakti, hellittely ja sylihoito ovat tärkeää vauvan päivittäistä hoitoa.

Vauvaharrastukset kuten vauvahieronta, vauvatanssi, vauvamuskari ja vauvauinti voivat auttaa vanhempaa löytämään erilaisia tapoja olla yhdessä vauvan kanssa ja tuoda yhteistä iloa. Harrastuksissa voi löytää myös seuraa muista vanhemmista. Kuitenkin ihan tavallinen hellä ja lapsen tarpeille ja toiveille herkkä hoiva, leikkiminen ja hellittely riittävät.

Vauvan hampaat ja suun puhdistaminen

Lapsen ensimmäinen hammas puhkeaa tavallisimmin alas eteen 4–8 kk:n iässä. Hampaiden puhkeamisikä ja -järjestys vaihtelevat suuresti eivätkä ole yleisen kehitystason mittari.

Lasta voi alkaa totuttaa suun puhdistamiseen pienellä ja pehmeällä hammasharjalla jo ennen hampaiden puhkeamista. Ensimmäisen hampaan puhjettua hampaiden pesusta on tehtävä päivittäinen tapa. Uudet hampaat ovat erityisen alttiita bakteereille ja happohyökkäyksille. Älä ”puhdista” vauvan lusikkaa tai tuttia suussasi – kariesta aiheuttavat bakteerit tarttuvat syljen mukana aikuisen suusta lapsen suuhun.

Vauvan koliikki-itku

Joillakin vauvoilla esiintyy ensi kuukausina ns. koliikki-itkua. Tällöin lapsi itkee tuntikausia yhtäjaksoisesti, itku ajoittuu usein iltaan tai yöhön. Koliikin arvellaan johtuvan suoliston kypsymättömyydestä.

Vauvan jatkuva itku uuvuttaa vanhempaa. Uupumus ruokkii helposti pettymyksen, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. On tärkeää muistaa, että kyse ei ole vanhemman huonommuudesta tai lapsen tahallisesta ilkeydestä. Uupuminen on luonnollista, vanhempi on yleensä tehnyt parhaansa. Itkevä vauva tarvitsee läheisyyttä ja vanhempi vakuutteluja siitä, että kaikki on hyvin itkusta huolimatta.

Vanhempi voi tarvita tukea ja apua jaksaakseen. Tukea voi saada niin puolisolta, sukulaisilta, ystäviltä kuin neuvolastakin. Koliikki on ohimenevä vaiva, se helpottaa yleensä 3–4 kk:n iässä. Se on lopulta lyhyt aika, vaikka tuntuu itkun keskellä ja uupuneena ikuisuudelta.

Arjen iloa

”Herkkyys ja ilo, että asiat sujuvat oikein ja hyvin.”