15–18-vuotiaan persoonallisuuden kehitys

”Mutsi ei ymmärrä, et mä haluun olla gootti!”

”Mä oon NIIN ruma, kukaan ei tykkää musta!”

”Miks mä oon näin allapäin?”

”Faija on kyl välillä niin ärsyttävä!”

– Kommentteja Lasten ja nuorten puhelimesta sekä Nuortennetin keskusteluista


Keskinuoruus on persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tärkeää aikaa. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla.

Murrosikä käynnistää psyykkisen kehityksen prosessin, jossa keskeistä on irtaantuminen vanhemmista. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Keskinuoruuden tärkein kehitystehtävä on luoda yhtenäinen, sisäisesti ristiriidaton identiteetti.

Nuoren persoonallisuuden kehittyminen on yksilöllistä

Nuoret irtaantuvat vanhemmistaan ja rakentavat omaa identiteettiään hivenen eri tavalla ja eri aikaan. Irtaantuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta nuori kasvaisi aikuiseksi. Kaikki nuoret eivät kapinoi, kuohu tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat tapaan, jolla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita.

Nuoren oma identiteetti

Identiteetti viittaa nuoren käsityksiin omasta persoonallisuudestaan: millaisia ominaisuuksia nuorella mielestään on, mihin sosiaalisiin ryhmiin hän samaistuu ja millaiseksi ihmiseksi hän haluaisi tulevaisuudessa tulla. Nuoret määrittelevät itsensä usein erilaisten ryhmien kautta esimerkiksi hevareiksi, streittareiksi tai lukiolaisiksi. Määritelmät kuvaavat usein myös henkilökohtaisia mieltymyksiä: yksi pitää maalaamisesta ja toinen pitää itseään epämusikaalisena. Näiden sosiaalisten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien yhdistelmästä syntyy ainutlaatuinen yksilö, nuori. Ominaisuuksien kokoelma kasvaa ja kehittyy jatkuvasti.

Nuori pohdiskelee omaa identiteettiään ja osaa jo nähdä itsensä eri näkökulmista, myös ulkopuolisen silmin. Hän kokeilee, testaa ja valikoi, jotta hän voisi jäsentää ja kirkastaa identiteettiään. Harrastukset, hiusmalli, ihastuksen kohteet ja mielipiteet saattavat vaihtua tiuhaan.

Nuori etsii itseään

Nuorelle on tärkeää olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat odottavat ja ajattelevat. Valmiit mallit eivät kelpaa, on löydettävä jotakin omaa. Nuori saattaa alkaa käyttäytyä ja toimia päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Tiukkojen ja perinteitä vaalivien vanhempien lapset saattavat kauhistuttaa radikaaleilla mielipiteillään ja pukeutumisellaan. Rentojen ja boheemien vanhempien lapset voivat yllättää vanhempansa konservatiivisuudellaan. Toisille nuorille omaan itseen sopivien määritelmien löytäminen on vaikeaa ja omaa minää on etsittävä eri vaihtoehtojen laidoilta.

Epävarmuus omasta ulkomuodosta kuuluu nuoruuteen. Se voi näyttäytyä äärimmäisyyksien tavoitteluna pukeutumisessa, kampauksissa ja meikkaamisessa, ja häkellyttää vanhempia. Nuori pyrkii käytöksellään kertomaan itselleen ja vanhemmilleen, että hän on oma itsensä eikä välttämättä vanhempien toiveiden mukainen yksilö. Hän piirtää minänsä rajat kaikille näkyviksi Ulkonäkö on nuoren yksityisasia siihen saakka, kun se ei uhkaa välillisesti tai välittömästi nuoren terveyttä tai turvallisuutta.

Vanhemman kuuluu antaa sopivaa etäisyyttä nuorelle – rajojen puitteissa

Nuorelle pitää antaa tilaa päättää henkilökohtaisista asioistaan, kuten mielipiteistään, musiikkimaustaan, huoneensa sisustuksesta ja siitä, minkälainen ihminen hän haluaa olla. Nuoren itsenäistymistä voidaan tukea antamalla nuoren itse päättää näistä asioista. Turvallisuuteen liittyvät rajat ovat vanhempien vastuulla. He asettavat rajat muun muassa kotiintuloajoille ja päihteidenkäytölle.

Niin kauan kuin erilaiset kokeilut eivät haittaa nuoren fyysistä tai psyykkistä terveyttä, hänen kannattaa antaa testata erilaisia asioita ja toimintatapoja. Kokeilu on ainoa keino löytää itselle mielekkäin tapa olla ja elää. Itselle sopivan elämäntyylin löytämiseen menee aikaa, joissakin asioissa koko elämä.

Nuoren tunteiden hallinta

Nuoruudessa harjoitellaan hallitsemaan ja sietämään omia tunteita. On tärkeä opetella esimerkiksi suhtautumaan epäonnistumisiin rakentavasti. Yhdellä epäonnistuminen voi laukaista voimakkaan, lamaannuttavan häpeän tunteen. Toisella se ei vaikuta toimintakykyyn. Epäonnistumiset kuuluvat elämään ja herättävät tunteita, mutta niistäkin selvitään. Omien tunteiden hallinta parantaa nuoren itsetuntemusta. Jotta esimerkiksi aggressiota voisi hallita, pitäisi pystyä sietämään pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Nuoret hallitsevat, purkavat ja käsittelevät tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteeseen, pysähtyä sen äärelle ja sietää sitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät